a) teemakartta

Teemakartta on karttatyyppi, joka esittää paikkojen sijainnin sijaan jotain alueellista informaatiota, kuten esimerkiksi työttömyysastetta Suomen kunnissa. Teemakartan tehtävänä on kokonaisuuden hahmottaminen toisin kuin tavallisessa kartassa, jossa yksityiskohdat ovat se tekijä, joka tekee kartasta tehokkaan tiedonlähteen. Teemakarttoja on monenlaisia, ne voivat olla esimerkiksi piste-, viiva- tai alueluokituskarttoja, joissa eri karttaelementit voivat kuvata sekä sijaintia että ilmiön voimakkuutta. Teemakartan perimmäisenä tarkoituksena on tuoda tietoon alueellinen ulottuvuus, jolla kerrotaan ilmiön voimakkuuden lisäksi myös ilmiön sijainti. Sijaintitieto voi tuoda usein lisäselityksen sille, miksi tilastoitu tieto on eri alueilla eri suuruinen.

b) maastokartta

Maastokartta kuvaa maaston muotoja, maankäyttötyyppejä sekä ihmisen toimintaa alueella. Maastokartta pyrkii antamaan hyvän yleiskuvan alueesta käyttämällä laajaa valikoimaa erilaisia karttamerkkejä. Maastokartta on yleensä suurimittakaavainen, eli sen yksityiskohtien määrä on suuri, mutta se kuvaa melko pientä aluetta. Esimerkiksi Suomessa maastokartat, kuten 1:25000 peruskartat, kattavat pala palalta melkein koko Suomen. Yksi karttalehti kattaa 12x24 km suuruisen alueen. Maastokartta on melko totuudenmukainen, sillä sen pienestä pinta-alasta johtuen kartalla esiintyvät vääristymät ovat hyvin pieniä.

c) paikkatieto

Paikkatieto on tietotyyppi, joka sisältää koordinaatit, jotka kertovat ilmiön sijainnin. Paikkatietoa voidaan tuottaa lähestulkoon mistä tahansa toiminnasta, jonka ansiosta siitä on tullut tehokas suunnittelun väline mm. liikennesuunnittelussa, reittien optimoinnissa, ympäristötutkimuksessa ja muussa maailman tilaa sekä kehitystä tarkastelevilla tieteenaloilla. Paikkatietoa hyödynnetään jokaisen arjessa ja mm. moni matkapuhelinsovellus hyödyntää toiminnassaan sijaintietoa, josta on mahdollista tuottaa paikkatietoa. Käyttäjä ei välttämättä edes tiedä mitä kaikkea tietoa eri sovellukset keräävät ja hyödyntävät palvelun kehittämisen nimissä.

d) kartogrammi

Kartogrammi on karttatyyppi, johon on lisätty kartalle myös graafisia elementtejä, kuten diagrammeja tai muita havainnollistavia kuvioita. Kartogrammeja ovat myös kartat, jotka suhteuttavat alueita ja niiden kokoa jollain teemamuuttujalla. Näin kartan erikokoiset alueet viestivät muuttujan yksikköarvoa ja vaikka kartan muoto muuttuu, on sen avulla joskus helpompi havainnollistaa ilmiön voimakkuutta.

e) pikseli

Pikseli on rasterikartassa oleva neliön muotoinen pienin kartan yksikkö, joista kuva tai kartta koostuu. Pikseleille voidaan määrittää mittakaava ja sen mukaan myös todellinen sijainti sekä yksittäisen pikselin koko.