2018-19 oppimista
Ihminen ja terveys
Tehtiin bakteeritutkimus ja selvitettiin kokeellisesti, kannattaako pestä käsiä. Tutkimus LUMAn materiaaleja. Ryhmät suorastaan ryntäsivät aina tarkkailemaan omia petrimaljojaan ja puheensorina sekä analysointi oli taattua!
0 kommenttia
Opiskeltiin yhdessä
ihmisen elintoimintoja. Kirjat läjään ja töihin vauhdilla. Ennakkotietoja ja ydinasioita. Oppimistuokion suunnittelua epputopuille: Aloitusleikki aiheesta ja mitkä asiat opetamme. Ihmisen prototyypin rakentaminen ja keskeisten elinten ja toimintojen kokoaminen. Kysymyksiä aiheesta. Eri ikäisten yhdessä oppimista parhaimmillaan.
Maalattiin metsässä
Koulun kuusikko piirtyi pastelliliiduilla paperille. 23 omannäköistä luonnonkohdetta. Levollista tunnelmaa.
Metsän tutkimusta
työparin kanssa. Metsän kerrokset, metsän puiden arviointia, kasvillisuuden määrittelyä. Jollakin oli kirjakin matkassa. Sovellettiin kotona luettuja tietoja ja etsittiin luonnosta kirjan asioita. Tuloksena komeita tietovideoita.
Vahvuuksia louhimaan!
Yhteisen matkan alussa pohdittiin, mitä mikäkin vahvuus tarkoittaa. Tunnetko jonkun, jonka vahvuus on nöyryys? Entä huumorintaju? Tuli kaveria, mummoa, kummia, vanhempaa!
Asialähteenä Kaisa Vuorisen Positiivinen pedagogiikka.
Asialähteenä Kaisa Vuorisen Positiivinen pedagogiikka.
Altistetaan lapset hyvälle!
Sanaston oppiminen altistaa ilmiölle. Aktiivinen vahvuuspuhe saa aikaan sen, että niistä aletaan puhua. Se taas saa aikaan sen, että hyvät asiat nousevat pintaan, mikä puolestaan lisää positiivista asennetta ja innostusta, mikä taas vaikuttaa suotuisasti kasvuun ja oppimiseen.
Mikä meni hyvin tänä aamuna?
Aamupiiri aloitetaan usein hyvien asioiden ja onnistumisten huomaamisella. ”Ehdin syödä aamupalan. Kerkesin hyvin taksiin. Muistin näyttää äidille täytettävän lomakkeen.” Pieniä, mutta tärkeitä asioita huomata. Opitaan iloitsemaan onnistumisista.