Havaintoja kouluarjesta
Vierailukohteenamme oli alakoulu, jossa opiskeli noin 350 oppilasta. Nuorimmat rakennuksessa opiskelleet lapset olivat 3-vuotiaita ja vanhimmat 12-vuotiaita. 3–6-vuotiaat lapset olivat heilläkin ns. varhaiskasvatuksen oppilaita ja varsinainen koulu alkoi 7-vuotiaana. Oppilaiden iso ikähaitari näkyi kouluarjessa, sillä pienenpienet koululaiset jonoineen olivat tuttu näky siirtymissä.
Luokkien koko vaihteli, mutta useissa ryhmissä oli lähemmäs 25 oppilasta. Hämmästyttävää oli se, kuinka opettaja yksin ohjasi isoa lapsijoukkoa ilman ohjaajan tukea myös pienimpien lasten ryhmissä.
Koulunkäyntiä leimasi positiivisessa mielessä kyläkouluhenkinen meininki. Opettajat suhtautuivat lämmöllä toisiinsa ja oppilaisiin. Arki oli kaikin puolin joustavaa. Oppilaiden hyvä käytös suhteessa luokkakavereihin ja aikuisen ohjaukseen välittyi meille vierailijoille selvästi. Tämä sai meidät pohtimaan, onko heidän kulttuurissaan tekijöitä, jotka vahvistavat tervettä kunnioittavaa käytöstä niin toista oppilasta kuin aikuistakin kohtaan.
Huoltajien läsnäolo näkyi koululla huomattavasti suomalaista kouluarkea enemmän. Koululla oli vanhempainyhdistyksellä oma toimisto, jossa työskenteli päivittäin vapaaehtoisia vanhempia. Välipalakioskia pyörittivät vanhemmat ja samoin kouluvuoden teemoihin liittyvät koristelutehtävät olivat vanhempien vastuutehtäviä.
Kaikkinensa koulun tilat olivat varsin toimivat, vaikka ne edustivatkin perinteistä luokkahuoneajattelua. Tiloissa näkyi elämä, mutta se ei heidän kouluarkeaan häirinnyt. Koululla ei ollut omaa varsinaista liikuntasalia, mutta toisaalta heidän ilmastonsa mahdollistaa ulkona liikkumisen erittäin hyvin. Kaksi isoa ulkokenttää toimivat täten liikuntatiloina. Pienimpien oppilaiden tarpeisiin heiltä löytyi pieni liikuntatila myös sisältä. Ihailuamme sai osakseen pieni pihalle rakennettu ”lukumökki”, josta lapset saivat käydä hakemassa välitunnille luettavaa tai lautapelejä.
Ihmetystä meissä vierailijoissa herätti aineopettajasysteemi, jota aina ensimmäisestä luokasta alkaen heillä käytettiin. Oppilailla ei ollut ns. omaa opettajaa vaan koulutyö sujui aineopettajien kiertäessä tunnilta toiselle.
Ja mitä keliolosuhteisiin tulee, niin kyseisessä koulussa muutaman vesipisaran seurauksena välitunti peruttiin 😊