Kansainvälisyys
Kansainvälisyys Lohjan Yhteislyseon lukiossa
Lukiostamme tehdään säännöllisesti opintomatkoja mm. Pariisiin, Tukholmaan, Roomaan ja Uslariin. Näistä Uslar on kahdenvälinen vaihto eli sieltä tullaan myös vastavierailulle Suomeen. Opintomatkoista tiedotetaan hyvissä ajoin mm. Wilman ja koulun kotisivujen kautta. Kuvia ja tunnelmia näistä projekteista löydät Lohjalta maailmalle -alasivulta.
Vaihto-opiskelijat
Koulussamme on joka vuosi muutamia vaihto-opiskelijoita. He osallistuvat koulutyöhön normaalisti ja he ovat tulleet tänne tutustumaan Suomeen ja suomalaisiin. Vuoden aikana järjestetään jonkinaista yhteistoimintaa heidän kanssaan, mutta jokainen voi oma-aloitteisesti rohkaistua tervehtimään heitä ja kysymään vaikka kuulumisia. Lisäksi heidän kuulumisiaan voi seurata Maailma Lohjalla -alasivulta.
Vuosittain meiltä lähtee toistakymmentä nuorta vaihtoon ympäri maailmaa eri vaihto-organisaatioiden kautta. Lohjalta maailmalle -alasivulta löytyy lisätietoa eri vaihto-organisaatioista ja sinne myös kerätään vaihtareiden kokemuksia.
Kansainväliset vierailijat
Suomalainen koulujärjestelmä kiinnostaa maailmalla. Lohjallekin tulee välillä opetushenkilökuntaa ja opetusalan virkamiehiä tutustumaan suomalaiseen lukioon. Viime vuosina vieraita on ollut mm. Hollannista ja Venäjältä.
Plan-kummilapsi
Opiskelijakunnalla on useamman vuoden ajan ollut kummilapsi Dominikaanisesta tasavallasta.
Linkkejä
Yhteystiedot
Kansainvälisten asioiden koordinaattori
Sanna Benamar
etunimi.sukunimi@edu.lohja.fi
Kuulumisia Prahasta
9.12.22
toisiimme henkilökohtaisella tasolla sekä keskustelleet paljon koulutuksen teemoista ja työhön liittyvistä
kysymyksistä. On ollut hienoa antautua uuden oppimiselle ja sukeltaa syvälle toisten huomioimisen,
rakentavan vuorovaikutuksen ja turvallisen ympäristön luomisen teemoihin.
Koulutuspäivä alkoi hengitysharjoituksilla, sillä olimme toivoneet viikon ohjelmaan myös stressin
lievitykseen liittyviä teemoja. Yksikertaisimmillaan maadoittava hengitysharjoitus on hengittämiseen
keskittymistä siten, että harhailevat ajatukset palautetaan takaisin hengitykseen. Hengitys on yhteydessä
autonomiseen hermostoon ja sydämen sykkeeseen; hengitystä rauhoittamalla sydämen syke ja
poukkoilevat ajatukset rauhoittuvat. Palasimme myös keskustelemaan Action bound -mobiilipelistä, jonka
avulla eilen tutustuimme Prahan vanhaan kaupunkiin. Opimme, että peli oli Báran tekemä ja että
sovelluksen avulla voisimme myös itse tehdä vastaavia pelejä.
Varsinainen teema oli syventää valmentamiseen liittyviä tietoja ja taitoja. Valmentamisen harjoittelussa
uutta oli, että teimme sitä ilman annettuja rooleja tai draamapedagogiikkaa, ihan omina itsenämme.
Työskentelyparin toinen osapuoli oli valmentajan, toinen valmennettavan roolissa oman ongelmansa
kanssa. Valmentamisen tukena käytimme esimerkiksi GROW-mallia ja avointen kysymysten tekniikkaa.
Opimme, että valmentamisessa tärkeää on määritellä tavoite mahdollisimman täsmällisesti, jotta
valmennussuhteen myöhemmissä vaiheissa voidaan seurata ja mitata edistymistä. Vinkkejä tavoitteen
tarkentamiseen on esimerkiksi visualisointi, erilaisten skaalojen käyttäminen ja tarkentavien kysymysten
käyttäminen. Tärkeää on myös selvittää valmennettavan motivaatio ensimmäisen valmennussession
jälkeen. Skaalalla 1-10 motivaation tulisi olla vähintään 6-7, muuten tavoitteen saavuttaminen on
epätodennäköistä.
Harjoittelimme myös vertaismentorointia, jossa haasteena on, että valmentamisen roolit eivät ole yhtä
selvät kuin tavanomaisessa valmennussuhteessa. Eräässä tavassa toteuttaa vertaismentorointia kootaan
korkeintaan viiden henkilön ryhmä. Henkilö 1 esittelee ongelman muiden ryhmäläisten ollessa täysin hiljaa
(pari minuuttia), jonka jälkeen muut ryhmäläiset kysyvät tarkentavia kysymyksiä (pari minuuttia) ja sitten
antavat ohjeita ongelman esittäneen henkilön ollessa täysin hiljaa (muutama minuutti). Lopuksi ongelman
esittänyt henkilö kerää askelmerkit ongelman voittamiseksi muiden ryhmäläisten ehdotusten perusteella.
Malli tuntui toimivalta ja tehokkaalta juuri siksi, että se määritteli selkeästi, kenen tulee olla aktiivisessa ja
kenen passiivisessa roolissa. Useinhan emme ongelmia ratkoessamme malta kuunnella ohjeita, vaan
puhumme päälle ja oletamme, että olemme jo kokeilleet kaikkea.
Kävimme hieman läpi myös stressin teoriaa ja keinoja rauhoittaa mieltä. Stressinhallintakeinot voidaan
jakaa kehollisiin ja kognitiivisiin. Kehollisissa keinoissa stressiä vähennetään hengitys- tai
ankkurointiharjoituksilla ja kognitiivisissa keinoissa keskitytään huomaamaan, että usein stressi johtuu
vääristyneistä skeemoista ja mustavalkoisesta ajattelusta. Tulemalla tietoiseksi omista ajatuksista niitä voi
lähteä muokkaamaan.
Kurssipäivän lopuksi saimme todistukset, mutta jaoimmekin ne toinen toisillemme huomioiden samalla
toistemme hyviä puolia. Päätimme päivän koko ryhmän yhteiseen lounaaseen. Vaihdoimme yhteystietoja,
jotta mahdollista yhteistyötä uusien kansainvälisten kontaktien kanssa voi suunnitella. Saimme kutsun
ainakin Arabiemiraatteihin ja Kroatiaan.
Lounaan jälkeen kukin meistä hoiti omia tehtäviään: korjasi kokeita, kirjoitteli tätä blogia, teki ostoksia ja
lenkkeili. Sitten suuntasimme kohti keskustaa, jossa meidän oli määrä mennä katsomaan stand upia. Toinen
kouluttajamme esiintyisi illalla eräässä pubissa. Ennen keikkaa kävimme ruokailemassa jälleen uudessa
ravintolassa, joita Prahassa kyllä riittää. Kummasti alamme jo kaipailla ruuan saamista ihan vain kotikeittiön
jääkaapista.
Intensiiviset keskustelut oppimisesta, kehittymistä, meidän opettajien ja opiskelijoiden hyvinvoinnin
tukemisesta, kuulluksi ja nähdyksi tulemisen tärkeydestä ja rakentavan vuorovaikutuksen merkityksestä
jatkuivat edelleen. Kehittelemme tapoja hyödyntää oppimaamme lukion arjessa, ja kerromme mielellämme
lisää kurssin annista.
- Sari
8.12.2022
4.päivä
Torstain koulutuspäivä alkoi siitä, että valitsimme mielentilaamme kuvaavan Blobin. Tämä oli yksi esimerkki siitä, miten hiljaisempiakin ihmisiä saa mukaan keskusteluun. Samalla mentori, valmentaja tai kouluttaja saa tietoa siitä, mikä on osallistujien energiataso. Monet kouluttajamme Baran esittelemistä keinoista olivat ennestään tuttuja, mutta oli hyvä palauttaa mieleen näitä toimivia työkaluja. Johanna pääsi myös Baran pyynnöstä esittelemään neuropsykiatrista valmennusta, joka oli monelle ryhmäläiselle aivan uusi ja varsin kiinnostava lähestymistapa. Esitys oli selkeä ja Johanna nosti hienosti esiin teemoja, joita ryhmäläiset voivat käyttää omassa työssään. Myös toinen kurssilaisista, Tasneem, esitteli omaa erityisalaansa, opettajien ammatillisen kehittymisen tukemista mentoroinnin ja valmennuksen avulla. Myös hänellä oli selkeä ja kiinnostava esitys, josta saimme mentoroinnin tueksi GROW-mallin. Siinä mentorointi koostuu tavoitteista, realiteettien näkemisestä, vaihtoehtojen huomaamisesta ja toimintasuunnitelman luomisesta.
Teorian lisäksi teimme toistemme kanssa myös käytännön mentorointiharjoituksia, jotka olivat hyvin valaisevia. Harjoituksen purkamisessa nousi mietteitä mentorointiprosessin tärkeistä osasista ja siitä, miten kohtaamiseen pitäisi valmistautua ja mitä sen aikana pitäisi tapahtua. Kokeilimme myös GROW-mallia käytännössä hyvän esimerkin ja selkeiden ohjeiden avulla. Nämä harjoitukset tuottivat oivalluksia ja vahvistivat uskoa metodien toimivuuteen.
Torstai oli Prahan joulukuulle harvinainen kaunis ja aurinkoinen päivä, josta piti Baran mukaan ottaa ilo irti. Hän lähettikin meidät kaupungille Actionbound-mobiilipelin kanssa. Jouduimme vastailemaan Tsekkeihin, Prahaan ja sen nähtävyyksiin liittyviin kysymyksiin ja lähestymään paikallisia pelin tehtävien ratkaisemiseksi. Löysimme vastaukset hienosti, mutta sijoituksemme oli pieni pettymys: 66/68. Selitys löytyi peliin käytetystä ajasta, jota kesken pelin pidetty lounastauko pidensi melkoisesti. Nautimme lounaamme Baran suosittelemassa itämaisessa kasvisravintolassa ja pyörittelimme päivällä käytyjä asioita sen verran innokkaasti, että peliaikamme noin 45 minuutin peliin olikin yli kaksi tuntia. Oli kuitenkin hyvä nauttia lounas kerrankin melkein normaaliin aikaan eikä myöhään iltapäivällä, kuten edellisinä päivinä.
Vatsat täynnä ja tyytyväisinä jakaannuimme kaupungille nähtävyyksiä katselemaan, hotellille kokeita korjaamaan sekä reippaalle kävelyretkelle. Eeva jäi kaupungille ja kiipesi kuuluisaan kellotorniin ihailemaan maisemia. Kävelijät ylittivät joen ja kiipesivät vastarannan kukkulalle, josta saivat ihailla auringonlaskun väreissä kylpevää kaupunkia ja jokea siltoineen. Lenkin jatkuessa valot syttyivät ja näköala vain kaunistui. Totesimme, että tämä kaupunki näyttää upealta kaikissa valaistuksissa. Kävellessä pohdimme myös, miten näitä oppimiamme asioita voisi tuoda kaikkien lukiossa toimivien iloksi ja hyödyksi.
Illalla Sanna tapasi vanhoja tsekkiystäviään perinteisessä pubissa ja me muut nautiskelimme pizzaa läheisessä ravintolassa pohtien lisää koulutuksemme antia. - Pia
6.12.2022
oppitunti alkoi Suomen onnittelulla ja Fazerin suklaalla. Päivän aiheeseen eli mentorointiin
siirryttiin piirtämistä sisältävän parityön avulla.
Muutenkin opetuksessa oli paljon pari- ja ryhmätöitä, ja pyrkimyksenä oli työskennellä
mahdollisimman monen ihmisen kanssa. Tehtävänannoissa oli vierasta sanastoa, ja opettaja
mukaan lukien meitä on kuudesta maasta ja aksentteja ainakin yhtä paljon. Arjessa saa harvoin
näin tehokasta englannin harjoitusta.
Minulle parasta antia olivat viestinnäin häiriöiden käsitteleminen ja kysymyslista. On hyödyllistä
ymmärtää, että viestin lähettäjä ja vastaanottaja eivät koskaan ymmärrä viestiä täysin samalla
tavalla. Kysymyslista puolestaan on konkreettinen apu mentoroinnissa, kun mentori pyrkii
selvittämään, miten mentoroitavaa voi auttaa. Sitä paitsi osuvat kysymykset voivat jo itsessään
tuottaa mentoroitavalle oivalluksia.
Sade oli loppunut, kun tuntien jälkeen tulimme nälkäisinä ulos. Prahassa vaikuttaa olevan joka
korttelissa monta ravintolaa, joten jo sata metriä kuljettuamme tulimme aukiolle, jossa on ainakin
meksikolainen ravintola, kaksi japanilaista ja kaksi italialaista. Olimme jo aiemmin päättäneet
syödä meksikolaista ruokaa, mutta ravintolassa olikin yksityistilaisuus, joten vähän aikaa arvoimme
muiden aukion ravintoloiden kesken ja päädyimme toiseen italialaisista, vaikkakin vähän arkaillen,
koska asiakkaat vaikuttivat niin hienosti pukeutuneilta. Tarjoilijat näyttivät kuitenkin rennoilta.
Onneksi uskalsimme. Jokainen nautti valitsemastaan annoksesta.
Lounaan kruunasivat leivoskahvit hotellin vieressä olevassa kahvilassa. Olimme jo aiemmin ohi
kulkiessamme ihailleet ikkunassa tarjolla olevia herkkuja.
Iltapäivän loppuosa oli rauhallinen. Pitkä matkapäivä sunnuntaina ja intensiivinen ohjelma
maanantaina vaativat veronsa. Lepäilimme, joku teki koulutöitä ja kilpaurheilija kävi lenkillä.
Sitten oli taas nälkä. Löysimme intialaisen ravintolan, jossa istuimme pitkään ja hartaasti.
Ravintolassa oli asiakkaina myös intialaisia, minkä perusteella arvelimme onnistuneemme
ruokapaikan valinnassa. Se osoittautui oikeaksi arveluksi, ja itsenäisyyspäivä päättyi mukavissa
merkeissä.
Eeva
7.12.2022
Tänään koulutuksen vetäjänä oli Báran aviomies, Carmine. Hän on kotoisin Italiasta ja on tutustunut Báraan Erasmus-vaihdossa. Nyt heillä on kaksi lasta ja he vetävät itse näitä kursseja. Carmine on lisäksi stand-up koomikko, joten hauskuutta riitti. Teemana meillä oli palautteen antaminen ja vastaanottaminen.
Lisäksi pohdimme, mitkä asiat vaikuttavat konfliktien syntymiseen. Carmine esitteli meille tikasmallin. Perusajatuksena on, että jos meidän tarpeemme eivät kohtaa, tulee konflikti. On tärkeää, että emme yleistä asioita, kuten "aina", "kaikki" jne. Meidän tulisi siirtää fokus ihmisistä asioihin. Sinusta minuun. Tulisi olla mahdollisimman tarkka. Kääntää negatiivinen positiiviseksi, esim. "Täällä ei ole jäätelöä, eikö niin?" -->"Onko jäljellä jäätelöä? Minä todella pidän siitä." Tämä on paljon tehokkaampi tapa. Toinen hyvä ohje on, että älä oleta vaan kysy.
Myös haastavia tilanteita sisältyi päivään, kun pääsimme näyttelemään eri rooleja palautteen antamisesta. Osa meistä oli epämukavuusalueella, minä ehkä erityisesti, mutta se oli kasvattava kokemus. Tehtävä ei ollut ihan helppo ja vaati heittäytymistä. Sanna taisi olla meistä eniten lavalla ja sai valtavat aplodit lopuksi.
Tässä kohtaa haluan osoittaa Sannalle isot kiitokset koko tämän Erasmus-projektin organisoinnista. Ilman Sannan upeaa kykyä olla rohkea ja heittäytyä, olisi meiltä jäänyt tämä upea kokemus kokematta. Kurssi on antanut meille paljon uusia näkökulmia, joita voimme toivottavasti hyödyntää teidän opiskelijoiden ja koko työyhteisömme hyväksi.
Opiskelupäivän jälkeen kävimme syömässä ja sulattelemassa päivän antia paikallisessa meksikolaisessa ravintolassa.
Yritimme mennä sinne eilen kaksi kertaa, mutta molemmilla kerroilla paikka oli täynnä. Nyt kolmannella kerralla onnistuimme, mutta ruokakokemus ei ollut ehkä ihan kaiken sen odotuksen arvoinen. Seura puolestaan oli. On ollut todella antoisaa keskustella kollegojen kanssa ja viettää aikaa yhdessä. Tämän jälkeen suuntasimme vielä kahville, teelle ja kaakaolle yhteen todella kauniiseen kahvilaan. Osa meistä jatkoi tämän jälkeen vielä jouluiseen konserttiin espanjalaiseen synagogaan, osa lenkille ja osa jäi hotellihuoneeseen valmistelemaan huomista esitystä.
Illalla suuntasimme vielä Prahan joulumarkkinoille. Oli kyllä upea kokemus. Saimme ihailla jouluvalojen loistetta ja upeaa arkkitehtuuria. Lisäksi tapasimme Sannan vanhan tuttavan, joka asuu täällä Prahassa. Oli ilo kuunnella heidän yhteisiä tarinoita vuosien takaa. Sanna on kuulemma teille opiskelijoillekin saattanut jakaa näitä tarinoita siitä kuinka pieni maailma voi olla. Paljon terveisiä teille täältä meiltä teille kaikille!
Saapuminen ja kurssin aloitus
Sunnuntaina 4.12. kokoonnuimme Helsinki-Vantaan lentokentällä monenkirjavissa tunnelmissa. Ilmassa oli innostusta ja jännitystä Prahaan lähtemisestä, pientä huolta siitä, kuinka arki kotimaassa hoituu ilman meitä, niin kotona kuin työssäkin, ja myös pientä väsymystä vaativan työviikon jäljiltä. Mutta päällimmäisenä varmasti jokaisella oli ilo ja hyvä fiilis siitä, että pääsemme työn puitteissa kokemaan jotain erilaista ja oppimaan uutta sekä kerrankin meillä olisi aikaa myös olla toistemme seurassa kiireettömästi.
Koulumme on saanut vuonna 2020 Erasmus+-rahoituksen henkilökunnan täydennyskoulutusprojektiin, jonka tavoitteena on työhyvinvoinnin ja kansainvälistymisen edistäminen koko työyhteisössä. Projekti kestää kolme vuotta, ja sen aikana yhteensä 20 henkilökunnan jäsentä osallistuu koulutuksiin ympäri Eurooppaa. Tänä lukuvuonna meidän reissumme on ensimmäinen ja poikkeuksellisesti meitä on jopa viisi lähtijää kerralla.
Sunnuntai oli matkustuspäivä ja saavuimme puolilta päivin pilviseen Prahaan. Löysimme hotellin ja seikkailimme kaupungilla. Mielessä kävi myös, miten kokonainen viikko tulee sujumaan ja miten saamme ajan kulumaan, kun ohjelmassa on vain koulutusta. Paljon muita suunnitelmia emme olleet ennen lähtöä ehtineet tekemään. Onneksi Praha on upea kaupunki ja näkemistä kyllä riittää.
Maanantai oli koulutuksen ensimmäinen päivä. Kouluttajamme Bará on miellyttävä ja asiastaan innostunut. Koulutuksen aiheena on Coaching and Mentoring. Ensimmäisen päivän ohjelmaan kuului sekä lyhyt henkilökohtainen esittäytyminen että pidempi oman oppilaitoksen esittely. Tämän lisäksi mietimme tavoitteita kurssille ja pohdimme termejä teaching, coaching, mentoring ja training. Itselleni teki hyvää pureutua tarkemmin miettimään, mitä eroa näillä termeillä on. Mikä on esimerkiksi mentorin ja mentoroitavan rooli? Missä määrin kummallakin on asiantuntijuutta kussakin toimintamallissa? Miten käännämme nämä sanat suomeksi?
Ryhmäämme kuuluu meidän viiden suomalaisen lisäksi kuusi muuta opetusalan henkilöä: kolme Kroatiasta, yksi Virosta, yksi Espanjasta ja yksi Arabiemiraateista. Työskentelimme vaihtuvissa pienryhmissä. Mitä tavoitteisiin tulee, kurssisisältöjen lisäksi tärkeä tavoite onkin tutustua eri maista kotoisin oleviin opettajiin, vaihtaa kokemuksia heidän kanssaan ja saada tietoa ja ymmärrystä eri maiden koulutusjärjestelmistä.
Iltapäivällä lähdimme opastetulle kaupunkikierrokselle ja saimme kattavan yleiskäsityksen Tsekin historiasta ja niistä tekijöistä historiassa, jotka vaikuttavat vielä tänäänkin tsekkiläisessä yhteiskunnassa. Yksi mielenkiintoinen ajatus oli, että Praha, joka sanana tarkoittaa oven kynnystä, on jonkinlainen portti reaalitodellisuuden ja myyttien täyttämän todellisuuden välillä. Prahassa on paljon tarinoita, jotka ovat vain tarinoita mutta jotka muokkaavat paljon ihmisten käsityksiä aivan kuin ne olisivat oikeasti tapahtuneet. Näin on varmasti jokaisessa yhteiskunnassa. Oppaamme Robert oli huikea tarinankertoja ja samalla saimme helposti päivittäisen askeltavoitteen täyteen. Ilta päättyi tsekkiläiseen illalliseen Café Louvressa. Vatsa täynnä knöödeleitä ja gulassia oli mukava kulkea porukalla halki Prahan illan hotellille ja huomenna, kun Suomi juhlii itsenäisyyttä, me pääsemme pureutumaan tarkemmin kurssimme aiheisiin.