1.1 Mikä on polynomi?
Määritelmä
Polynomilausekkeessa voi esiintyä vain:
- Muuttujia korotettuna johonkin ei-negatiiviseen kokonaislukupotenssiin
- Muuttujia kerrottuna jollakin vakiolla
- Edellisten summia
Polynomeihin liittyviä käsitteitä
- Monomi tarkoittaa samaa asiaa kuin termi eli se on yksinkertaisin mahdollinen polynomi. Monomi koostuu kertoimesta ja muuttujaosasta, jonka potenssi on ei-negatiivinen kokonaisluku. Esimerkiksi [[$x, -6x^{3}$]] ja [[$2$]] ovat monomeja.
- Binomi koostuu kahdesta monomista. Esimerkiksi [[$x^2-8, x^{10}-2x^{8}$]] ja [[$-0,5x^{2}-x$]] ovat binomeja.
- Trinomi koostuu kolmesta monomista. Vaihtoehtoisesti voidaan määritellä, että se koostuu yhdestä binomista ja yhdestä monomista. Esimerkiksi [[$x^{2}+x+1$]] ja [[$x^{7}-x^{4}+9,7$]] ovat trinomeja.
- Polynomin aste eli asteluku (yleensä puhutaan lyhyesti asteesta) tarkoittaa sen termin, jolla on suurin potenssi, potenssia. Esimerkiksi polynomin [[$x^{7}-x^{4}+9,7$]] aste on 7, polynomin [[$x^2-8$]] aste on 2 ja polynomin [[$x$]] aste on 1.
- Vakiotermi eli vakio on monomi, jonka asteluku on nolla eli siinä ei esiinny muuttujaa lainkaan, vain pelkkä kerroin. Esimerkiksi 1,-6, 0,75 ja [[$\pi$]] ovat vakioita. Tämä johtuu siitä, että [[$x^{0}=1$]]. Voidaan siis ajatella, että esimerkiksi [[$-6=-6\cdot x^{0}$]]. Voidaan ajatella, että jokaisen polynomin lopussa on vakio [[$0$]], jota ei vain merkitä näkyviin, sillä aina voi lisätä nollan [[$(0=0\cdot x^0)$]] ilman, että arvo muuttuu.
- Polynomin nollakohta tarkoittaa muuttujan arvoja, joilla polynomin arvo on nolla. Esimerkiksi polynomin [[$x^{2}$]] nollakohta on 0 ja polynomin [[$x-1$]] nollakohta on [[$1$]].
- Samanmuotoisuus: Kaksi monomia on samanmuotoiset, jos niillä on sama aste ja niiden kirjainosat (tai muuttujaosat) ovat samat.
Lauseke | Onko polynomi? | Perustelu |
---|---|---|
[[${-4x^3+4x+2}$]] | Kyllä | 3. asteen trinomi |
[[$-2x^{59}$]] | Kyllä | 59. asteen monomi |
[[$x^2-8$]] | Kyllä | 2. asteen binomi |
[[$-2$]] | Kyllä | vakiotermi, 0. asteen monomi |
[[$x^7+15x^5-x^3+2x$]] | Kyllä | 7. asteen polynomi |
[[$\frac{3}{x}$]] | Ei | muuttuja on nimittäjässä, joten lausekkeen asteluku on -1. |
[[$\sqrt{x}$]] | Ei | muuttujan potenssi on [[$\frac{1}{2}$]]. |
[[$bxy^5+5bx-b^2x^2y$]] | Kyllä | summalauseke, jossa kokonaislukupotensseja. |
[[$x^{\pi}$]] | Ei | muuttujan potenssi ei ole kokonaisluku. |
[[$ \text{1,4}x$]] | Kyllä | 1. asteen monomi |
Polynomien nimeäminen
Polynomi nimetään isolla kirjaimella ja laittamalla sen perään sulkeisiin muuttuja. Yleensä ensimmäinen polynomi nimetään isolla P-kirjaimella, joka tulee yksinkertaisesti sanasta polynomi, seuraava Q-kirjaimella ja niin edelleen. Esimerkiksi polynomi [[$x^{2}+2x-1$]] voitaisiin nimetä seuraavasti: [[$P(x)=x^{2}+2x-1$]] ja vastaavasti polynomit [[$y^{4}+2y^{2}+5$]] merkinnällä [[$Q(y)=y^{4}+2y^{2}+5$]] ja [[$x$]] merkinnällä [[$R(x)=x$]].
Merkintä [[$P(a)$]] tarkoittaa polynomin [[$P(x)$]] arvoa, kun [[$x=a$]].
Esimerkki 2
Lasketaan edellä olevat [[$P(x)$]], [[$Q(y)$]] ja [[$R(x)$]], kun [[$x=3$]] ja [[$y=-1$]].
Tällöin saadaan [[$P(3)=3^{2}+2\cdot3-1=14$]], [[$Q(-1)=(-1)^{4}+2(-1)^{2}+5=8$]] ja [[$R(3)=3$]].
Lasketaan seuraavaksi [[$S(x)$]]+[[$T(x)$]], kun [[$S(x)=x^2-x$]] ja [[$T(x)=x+4$]] ja [[$x=2$]].
[[$S(2)+T(2)=\underbrace{2^{2}-2}_{S(2)}+\underbrace{2+4}_{T(2)}=2+6=8$]].