Yrittäjyyskasvatus

Alueellisen yrittäjyyskasvatuksen polut - Tehemä pois hanke 1.8.2015-31.12.2018

Muonion, Pellon ja Kolarin kuntien yhteishankkeen tavoitteena on luoda yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli alueen erityispiirteet huomioiden. Hankkeen tuotoksilla ja yrittäjyyskasvatuksella vastataan mm. tulevaisuuden työn edellytyksiin. Hankkeen tuloksena syntyvän toimintamallin avulla on tarkoitus tuottaa ja kehittää laadukasta yrittäjyyskasvatusta, -opetusta ja -ohjausta kunnissa sekä edistää yhdessä koko alueen elinvoimaisuutta.

Projektia tehdään verkostoyhteistyön näkökulmasta muun muassa asiantuntijakumppaneiden Lapin Yliopiston (sekä Yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluiden) ja Lapin ammattikorkeakoulun sekä tietenkin alueen yrittäjien ja oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. Projektin ensisijaisena kohderyhmänä ovat kuntien perus- ja toisen asteen oppilaat, opettajat, opot ja rehtorit sekä opetus- ja sivistystoimien hallintohenkilöstö.

Oppilaitos – elinkeinoelämän paikalliset toimijat (yrittäjät) – kunta – yhteistyöllä toimintamallista kehitetään sellainen, mikä palvelee ja huomioi kaikkien osapuolten tarpeita ja toiveita, missä hyödynnetään paikallista osaamista ja asiantuntijuutta, vahvistetaan positiivisia mielikuvia yrittäjyydestä ammattina, annetaan alueen nuorille tarvittavat eväät kasvaa yritteliäiksi ihmisiksi; työntekijöiksi ja yrittäjiksi.

Kehitämme yhdessä tapoja, joiden avulla tukea ja kannustaa alueemme lasten ja nuorten polkuja menestyviksi kansalaisiksi.Meillä kasvaa elinvoimaisia lapsia ja nuoria, oman elämänsä yrittäjiä!

Hanketta rahoittaa Euroopan Unionin sosiaalirahasto (ESR).

Koulujen yrittäjyyskasvatuksen kehittämisestä


Kouluissa toteutettava yrittäjyyskasvatus tarvitsee sisällöllisen suunnittelun lisäksi vahvaa pedagogista suunnittelua. Uudet oppimisnäkemykset ja oppimisen kokemuksellisuus sekä opiskelijan aktivointi liittyvät vahvasti yrittäjyyskasvatukseen. Yrittäjyyskasvatus vaatii integroitua oppimista yli ainerajojen ja lukujärjestyksen. Pia-Lena Leskinen on väitöskirjassaan (1999, 313-315) määritellyt muutoksia, joita yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen vaatii:

1) Yrittäjyyskasvatus tulee viedä läpi koulujärjestelmän. Opiskelijoilla tulee olla valmiudet itseohjautuvaan opiskeluun heidän tullessa keski- ja korkea-asteen koulutukseen. Työelämän vaatimia asenteita, tietoja ja taitoja ei voida kehittää pelkästään edellä mainituissa koulutusmuodoissa.

2) Opettajat tarvitsevat lisäkoulutusta sekä pedagogisissa taidoissa että ainekohtaisissa opinnoissa. On kohtuutonta vaatia, että opettajan pitäisi opettaa jotakin mihin hän ei ole perehtynyt tai mistä hänellä ei ole kokemusta. Voidaankin kysyä, voivatko opettajat opettaa yrittäjyyttä ilman yrittäjyyskokemusta tai edes yrittäjämäisiä asenteita ja ominaisuuksia?

3) Oppimisnäkemyksessä tulisi päästä irti perinteisestä luokkahuoneoppimisesta, joka pohjautuu pitkälti oppikirjan tekstin muistamiseen määritellen ratkaisevasti opinnoissa selviytymisen. Oppiminen on aina muutos opiskelijassa; kyky nähdä asioita uudella tavalla ja kyky soveltaa oppimaansa. Keskeistä on suuntautua oppimisessa toiminnallisuuteen. 

4) Ainekohtaisesta lukujärjestykseen sidotusta opetuksesta tulisi vähitellen luopua. Opinnot pitäisi enenevässä määrin rakentaa aihekokonaisuuksien ja moduuleja ympärille, jotka on sidottu elävän elämän kontekstiin. Tämä vaatii suuresti opettajien välistä yhteistyötä, mikä ei välttämättä ole helppoa yksin tekemään tottuneille opettajille.

5) Koska luovuus ja yrittäjyys kietoutuvat toisiinsa, tulee luovuuden olla selkeästi esillä koulutusjärjestelmän kaikilla asteilla. Luovuus voidaan järjestää sekä läpäisyaineena että erillisenä kurssina.

6) Yhteydet ja verkostot lähiympäristöön ovat elintärkeitä. Kouluilla on oltava vastuuhenkilöt näiden yhteyksien hoitamiseksi. Suositeltavaa olisi, että jokaisella luokalla olisi pitempiaikainen yhteistyökumppani yrityselämässä. Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa vaatii myös yrityselämän edustajien kouluttamista tähän toimintaan.

7) Yrittäjyyskasvatuksen toteutuminen vaatii muutosta koulun rakenteisiin ja kulttuuriin. Luokkahuonekeskeisestä tilanteesta tulisi pyrkiä kohti tiimityökeskeistä työskentelyä. Tämä vaatii muun muassa uusia tilajärjestelyjä, jotta opiskelijat voivat prosessoida erilaisia projekteja opettajan ohjauksessa.

8) Yrittäjyyskasvatus kussakin koulussa tarvitsee oman vision, mission ja strategian. Pelisääntöjen luominen ja hyväksyminen koulun sisällä on tärkeätä, samoin johdon, opettajien ja opiskelijoiden sitoutuminen. Järkevää olisi myös rakentaa eri asiantuntijoista muodostuvia tiimejä kouluja varten.

Lavonen (1997, s. 29) ryhmittelee yrittäjyyskasvatuksen työtavat ja tehtävät neljään ryhmään:

1 Persoonallisuuden kehittäminen (esim. luova ongelmanratkaisu, itsenäiset projektit).
2 Sosiaalisen vuorovaikutuksen kehittäminen (esim. yritystoiminnan simulointi, roolileikki, väittely, yhteistoiminnallinen oppiminen).
3 Koulu-yritysyhteistyön kehittäminen (esim. yrityskäynnit, työelämään tutustuminen, toiminnallinen opintokäynti).
4 Tiedonhankinnan kehittäminen (esim. yrityksen edustaja koulussa, tietotekniikka).

Opetuskokeilut

Kolarin, Muonion ja Pellon kouluissa on tehty monenlaisia onnistuneita yrittäjyyskasvatukseen liittyviä opetuskokeiluja. Niitä on listattu alla olevaan taulukkoon. Kustakin kokeilusta aukeaa tarkempi kuvaus ja ne ovat vapaasti käytettävissä ja jatkojalostettavissa kaikissa opinahjoissa. Uudet ideat ja opetuskokeilut pyydetään lisäämään tähän listaan ja tarkemmat kuvaukset tallentamaan alahakemistoon. Näin saamme opetushenkilöstölle eväitä yrittäjyyskasvatuksen opetukseen.

CASE NRO AIHE KOKEILULUOKKA Oppiaineet esim.
Case 1 Yrityssuunnistus opettajille Opettajat VESO-pvä
Case 2 Yrityssuunnnistus 9 lk 9 OPO
Case 2B Yrityssuunnistus 8 lk 8 OPO
Case 3 POP-UP ravintolapäivä 7-9, 2. aste Kotitalous, NY24, NY-vuosi yrittäjänä
Case 4 Yritysvisa paikallisista yrityksistä 7-9, 2. aste Yhteiskuntaoppi, NY
Case 5 Tapahtuman tuottaminen 7-9, 2. aste Uskonto, elämänkatsomustieto
Case 6 OPOn yrittäjyystunti 7-9 OPO
Case 7 Seinämaalausprojekti 7-9, lukio Kuvaamataito
Case 8 Teemapäivät: yritys case 7-9 MOK, NY
Case 8B Teemapäivä: Unelmien koulupäivä 7-9 MOK, NY24, Yhteiskuntaoppi
Case 8C Teemapäivät: Viihtyisä kunta 7-8 lk 7-9 MOK, NY24, Yhteiskuntaoppi
Case 9 Herkkupuoti kaikki NY, Kotitalous
Case 10 Yritykset tutuksi -työpaja kaikki MOK, NY, Yhteiskuntaoppi
Case 11 Nimikkoleivos kaikki Kotitalous
Case 12 TO3-Arjen taidot: Kanttiinin järjestäminen Lukio, 2. aste Teemaopinnot
Case 13 NY Vuosi Yrittäjänä Lukio, 2. aste NY
Case 14 Kotiseutukierros 1-6 Lankojärvi, Pello
Case 15 Yritysvierailut Rovaniemellä kaikki Pikkuyrittäjä -kerho, NY
Case 16 Henkilökohtaiset Yritysvierailut lähialueella Lukio, 2. aste NY, Teemaopinnot
Case 17 Tutor-toiminta Lukio, 2. aste Vapaavalintainen kurssi
Case 18 Koulu ennen vanhaan -työpaja kaikki MOK, AI, KU, YO, HI, UE, MA
Case 19 Kulttuuripassi 2. aste, kaikki Vapaavalintainen kurssi, kaikki aineet
Case 20 Yökoulu ja 6H-leiri 5-7 Kaikki aineet
Case 21 Välipalakahvio 7-9, lukio, 2. aste Kotitalous

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä