8. Alueita suunnitellaan ihmisiä varten

1. Yhdistä käsitteet

1. Yhdistä käsitteet

a) maakunnan liitto

Maakunnan liiton alueella sijaitsevat kunnat muodostavat yhteisen maakunnan liiton, jota johtaa maakuntajohtaja. Maakunnan liitto vastaa alueiden kehittämisestä ja suunnittelusta alueellaan.

b) ranta-asemakaava

Useissa kunnissa ranta-alueille rakentamista ohjataan lisäksi ranta-asemakaavalla, joka on tarkkuudeltaan asemakaavaa vastaava. Asemakaava antaa yksityiskohtaisia määräyksiä rakentamisesta.  

c) direktiivi

Direktiivi on lainsäädäntöohje, jonka Euroopan unioni antaa jäsenvaltioilleen. Jokaisen maan tulee muokata oma lainsäädäntönsä vastaamaan direktiiviä.  

d) asemakaava

Tarkin kunnan kaavataso, jossa rakentamista määritellään yksityiskohtaisesti. Asemakaavassa esitetään esimerkiksi tonttien rajat, rakennusoikeudet, parkkipaikat ja joskus myös rakennusten väri ja kattomateriaali tai pihan istutukset.


e) ELY-keskus

Valtion alueellinen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus, jonka tehtävänä on muun muassa ohjata alueiden käyttöä ja rakentamista, sekä suojella ympäristöä. Toimialueet vastaavat pitkälti maakuntien rajoja.

f) YVA

Suurten hankkeiden, kuten moottoriteiden, kaivosten, kaatopaikkojen, suursikaloiden, pohjavedenottamoiden tai voimalaitosten, suunnittelun yhteydessä tulee tehdä arviointi. 

 

2. Ovatko väittämät oikein vai väärin?

2. Ovatko väittämät oikein vai väärin?

a) Asemakaavassa päätetään asumisen, teollisuuden ja liikenneväylien sijoittumisesta kunnassa. V

b) Yleiskaava ohjaa rakentamista yksityiskohtaisesti kunnan alueella. V

c) YVA on ympäristövaikutusten arviointia ja se tehdään esim. siltojen rakentamisen yhteydessä. O

d) Maakunnan liitto valmistelee maakuntakaavan. Siinä esitetään mm. asuinalueet ja tärkeimmät liikenneväylät. O

e) ELY-keskus on valtion alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, joka ohjaa mm. rakentamista ja ympäristönsuojelua. O

 

4. Nimeä karttaan numeroidut maakunnat

4. Nimeä karttaan numeroidut maakunnat

 
1= Uusimaa, 
2 = Päijät-Häme, 
3 = Pohjois-Karjala, 
4 =Varsinais-Suomi, 
5 = Pohjanmaa, 
6 = Keski-Pohjanmaa, 
7 =Kainuu,
8 =  Satakunta,
9 = Kymenlaakso,
10 = Etelä-Savo

5. Miten kaavoitusprosessi etenee? Esittele se vaihe vaiheelta.

5. Miten kaavoitusprosessi etenee? Esittele se vaihe vaiheelta.
 
Kaavahankkeen aluksi tehdään osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jonka sisältöön ne, joihin kaava vaikuttaa, voivat ottaa kantaa. Tämän jälkeen valmistellaan kaavaluonnos, jota muokataan ja täydennetään luonnoksesta saatujen suullisten tai kirjallisten mielipiteiden perusteella kaavaehdotukseksi. Ehdotuksesta voi jättää virallisen muistutuksen kaavan nähtävillä olon, yleensä vähintään 30 päivän, ajan. 
Tämän jälkeen kaava vahvistetaan päättävässä elimessä, esimerkiksi asemakaava kunnanvaltuustossa. Vielä tämänkin jälkeen osallisilla on mahdollisuus valittaa kaavasta hallinto-oikeuteen. Jos kaavasta ei valiteta, se astuu voimaan kuukauden kuluttua vahvistamisesta. Kunnan tehtäväksi jää seurata vahvistetun kaavan toteutumista ja tarvittaessa tehdä aloitteita uusista kaavamuutoksista.

6. Pohdi, mitä hyötyjä ja haittoja on asukasmäärältään pienissä kunnissa.

6. Pohdi, mitä hyötyjä ja haittoja on asukasmäärältään pienissä kunnissa.
 
Asukasmäärältään pienessä kunnassa ihmiset tuntevat toisensa ja vaikuttaminen yhteisiin asioihin on usein välitöntä ja helppoa. Ihmisillä on voimakas yhteenkuuluvuuden tunne ja palvelut saa usein läheltä omasta kunta- tai kyläkeskuksesta. Asukasmäärältään pienien kuntien saattaa olla vaikea yksin tuottaa kaikkia lakisääteisiä palveluita kuntalaisilleen. Monessa pienessä kunnassa väestö on iäkästä, eivätkä kunnan omat verotulot riitä kattamaan yhteisten, verovaroilla tuotettavien palveluiden kuluja. 
Pienissä kunnissa palveluiden tuottaminen saattaa myös olla kalliimpaa kuin isommissa kunnissa. Pienissä kunnissa äkilliset muutokset, kuten paljon asukkaita työllistävän yrityksen lakkauttaminen, voivat nopeasti vaikuttaa kunnan talouteen.

7. Tarkastele kaavakarttaa alla olevasta kuvasta.

7. Tarkastele kaavakarttaa alla olevasta kuvasta.
 
a) W tarkoittaa vesialuetta. ARA tarkoittaa rakentamisaluetta, joka soveltuu rantarakentamiseen (loma- ja ympärivuotiset rakennukset). AP tarkoittaa asuinpientaloille (omakotitalot) tarkoitettua aluetta. M tarkoittaa metsänhoitoon varattua aluetta.
b) Saa-merkintä tarkoittaa mahdollisesti pilaantunutta maaperää. Isomman valtatien varressa on todennäköisesti sijainnut bensa-asema ja/tai autokorjaamo. 
c) Katkoviivalla merkitty varaus mahdolliselle tulevalle ratalinjalle noudattaa valtatien (valtatie 5) suuntaa ja linjausta. Ratalinja suuntautuu Lahdesta ja Heinolasta kohti Mikkeliä eli on mahdollinen Helsinki-Lahden oikoradan jatke Lahdesta Mikkeliin.