YO-KOE 2020 ja Japen hyvän vastauksen piirteet

Japen hyvän vastauksen piirteet

 

Kokeet korjattu ja alustava arviointi lähetetty YTL:aan. Sinä vastasit, minä arvioin ja sensori päättää. Tässä on ohessa jokaiseen kysymykseen niitä huomioita, joita vastauksessa oli minun mielestäni voinut/pitänyt olla. Tämä siis YTL hyvän vastauksen piirteiden lisäksi.

 

3. Arvioi, minkä ikäinen videolla 3. A esiintyvä lapsi on. Perustele päätelmäsi lapsen iästä kehityspsykologisen tiedon valossa. Vastauksen enimmäispituus on 2 000 merkkiä.

* Piaget oli mun mielestä pakko mainita yhtään parempiin pisteisiin. Vaihe oli esioperationaalinen, ei vielä konkreettisten operaatioiden vaihe, vaikka jotain viitteitä (tuettuna ajattelu näytti ehkä hiukan kehittyvän) olikin, mutta pysyvyyden käsitys ei sinänsä lisääntynyt, vaikka sai apua ja sama tehtävä toistettiin muunnettuna

* Eriksonin mainitseminen ei ainakaan väärin, joskaan ei välttämättä lisäansio. Mieluummin sitten Vygotski, ajattelun ja kielenkehitys ja lähikehityksen vyöhyke.

* Kohlbergin teoria moraalista ei sinänsä väärin, mutta aika kapeasti viitattiin videolla moraaliseen ulottuvuuteen.

* Kognitiivisia toimintoja oli hyvä analysoida, erityisesti puhetta monipuolisesti (kielenkäyttöä, sanoja, vuorovaikutusta) ja havainnointia. Havaintoharhoista sinänsä ei ollut kyse. Enemmän ajattelun kypsymättömyydestä.

* Mielenteoria kuului mun mielestä tähän ja oli lisäansio. Onhan se esimerkki ajattelun kehityksestä, vaikka jo kehittynyt aikaisemmin kuin 4-vuotiaalla. Sinänsä pitkää luritusta vaikutuksesta empatiaan ei kaivattu.

* Objektipysyvyyden (kehittyy jo ennen senso-motorisessa vaiheessa,) ja pysyvyyden (muodot, määrät) suhteen problematisointi voi olla lisäansio

* vastaustila oli rajattu eli sinne ei mahtunut kaikkia "vähän sinnepäin" olevia teorioita, joten niitä ei kaivattu (esim. Kohlberg). Toki asiantuntevuutta sai tuoda viittaamalla lyhyesti esim. Parten leikin vaiheisiin.

 

4. Selitä, mistä psykologiaan liittyvistä ilmiöistä Anna Puun Keho puhuu -laulu (aineisto 4. A) kertoo.

* tämän oli tunnetehtävä eli..

*...tunneteoriat! Lazarus, Damásio, James-Lange etc. Nähdäkseni parhaisiin pisteisiin ei pääse, jos ei tunteiden syntyä käsitellä tunneteorioiden kautta.

* erittäin hyvä, jos alussa selitetty tunne käsitteellisellä tasolla ja sen yhteys mielialaan ja temperamenttiin (temperamentin kehollinen tausta). Olisi voinut käsitteenmäärittelyssä huomioida myös tunnekokemuksen ja tunneilmaisun kulttuurisidonnaisen puolen.

* tunteiden hallinnan psyko/fyysis/sosiaalinen puoli pitäisi ilman muuta ottaa huomioon, ainakin yli 13 pisteen. Pelkkä hengittämisen mainitseminen tunteiden hallinnassa ei riitä, vaikka hyvä huomio hermoston rauhoittajana onkin.

* kehon reaktioita on kuvattu aineistossa, joten niitä myös vastauksessa. Hermosto (sympaattinen/parasympaattinen) ilmanmuuta, välittäjäaineista jotain ja oksitosiinin maininta plussaa.

* tunteiden arkipyörittely ja aineiston mekaaninen toistaminen pelkästään ei tuo pisteitä.

* kiintymyssuhteen synnystä ja vaikutuksesta voi laittaa, vaikka ei ihan siitä ollutkaan kysymys. Vastaustilaa ei oltu rajattu, joten olisi voinut laittaa. Vuorovaikutussuhteen vaikutuksesta minäkuvaan myös ja peilisuhteista (soluista)

*mallioppiminen ei kuulunut tähän, vaikka sitä jotkut yrittikin. Ei ehkä vie kuitenkaan pisteitä.

 

 

5. Kognitiivisten taitojen kehittyminen aikuisuudessa 20 p.

* ongelmanratkaisussa ja päätöksenteossa heuristiikat keskeisiä ja niitä olisi tullut käsitellä korkeimpiin pisteisiin

* ongelmanratkaisun biologiset/psyykkiset/sosiokulttuuriset tekijät keskiössä (kts Motiivi3 sivu 122-123

* kysymyksen ydin meni monelta ohi. Ei riitä että selittää millaisia ongelmia voi kohdata vaan piti arvioida kognitiivisten taitojen kehitystä aikuisuudessa. Voi kertoa miten lähtee kehittymään jo lapsuudesta läpi nuoruuden, mutta aikuisuutta ei voi unohtaa, kun kysymys on noin. ... kognitiiviset taidot kehittyvät aikuisuudessa?. 

 6. Psykologiset näkökulmat Positiiviseen CV:hen 20 p.

* niinsanottu ansatehtävä, jossa helposti lätisi arkitiedolla jotain, mutta teoria ja käsitteistö puuttui!

* erittäin hyvin pääsi liikkeelle humanistisella psykologialla (Rogers) ja positiivisuudesta olisi voinut erittäin hyvin tuoda esille positiivisen psykologian (Ojanen, Flow-tila, yms,). Nämä oli tärppejä ainakin tentissä =D

* tehtävässä kyse identiteetistä, joten identiteettiteoriaa, eiks niin? Erik.H.Erikson ja tarinamuotoista identiteettiä myös (McAdams). Siihen sivuun voisi tuoda myös Schwartzin ja Haidtin arvoteoriaa, niinkuin joku muistikin laittaa.

* minäkäsitys, minäpystyvyys, ihanneminä, skeemat, illusorinen hohde, itseään toteuttava ennuste ainakin pitäisi mainita jos parhaita pisteitä hätyyttelee.

* motivaatiosta ainakin jotain (synty, ylläpitäminen, vaikutus minäkuvaan)

* tunteista ja itsesäätelystä voisi mainita jotain, koska niistä myös aineistossa. Tunneteorioita ei tähän sinänsä

* kiintymyssuhteista voi mainita, joskaan ei suoraan liittynyt tähän, mutta kannatti kokeilla, jos osasi sujuvasti perustella esim. turvallisen kiintymyssuhteen vaikutuksesta minäpystyvyyteen ja sitä kautta rohkeuteen lähteä tekemään PCV

* aineistoa piti kuljettaa vastauksessa mukana, niin YTL:n sivuilla sanoo erityisesti

* voisi laittaa myös rooleista ja sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ja normeista jotain, vaikka vaan mainita ilman teoriaa

 

7. Harhojen seuraukset 30 p.

* jälleen soveltava tehtävä eli tarkkana, että tulee varmasti psykologian vastaus.

* aluksi hyvä avata mielenterveyden määritelmä ja yhteys psyko/fyysis/sosiaaliseen ulottuvuuteen

* aineistoa tuli kuljettaa koko ajan mukana ja tehdä siitä havaintoja. Tätä YTL arvostaa, niin kuin hyvän vastauksen piirteissä olikin

* pelko tuli aineistossa esille ja sitä olisi tullut käsitellä (pelon moniulotteinen synty ja vaikutukset, biologiset, psyykkiset ja sosiaaliset seikat). Joku kokeili tarjota Maslowin tarvehierarkiaa ja perusturvallisuuden tunteen keskeisyyttä ja hyvä idea. Ei ainakaan vähennä pisteitä.

* vastauksen rakenne oli tärkeä, koska tässä oli kolme selkeää kysymystä: 1. harhojen seuraukset yksilölle 2. harhojen seuraukset sosiaalisille suhteille 3. oireiden haasteet psyykkisen tasapainon ylläpitämiselle. Kaikkiin näihin tuli vastata.

* eli äskeisen viimeinen kohta: psyykkinen hyvinvointi ja siihen liittyvät haasteet tässä kontekstissa. Psyykkinen hyvinvointi oli tentissäkin yksi tärppi ja siitä oli päässyt tässä kehittelemään paljonkin. Neloskurssin asiaa. Yllättävän vähän kokelaat olivat vastanneet tähän! Se on heti kolmasosa pisteistä pois, jos ei tuota ole avattu kunnolla. Psyykkisen tasapainon tukemiseen olisi päässyt kiinni tutulla psyko/fyysis/sosiaalisella näkökulmalla.

*ilman muuta jotain coping-keinoista ja defensseistä. Niiden avaaminen käytännön sovelluksin.

* identiteetti, motivaatio ja minäkäsitys ja harhojen uhka niihin olisi ollut ekan kohdan ydin. Niiden avaaminen ja mausteeksi teoriaa huippupisteisiin (McAdams?)

*stigma sosiaalisissa suhteissa nähdäkseni todella keskeistä

* erinomaista tuoda jokin myönteinen ulottuvuus (yksi kokelas huomasi ja julkitoi aineistosta luovuuden). Vertaistuki ja empatia muita mahdollisia ulottuvuuksia.

* stressi, kyvyttömyys työhön ja sen seurannaiset mielestäni myös olennaista.

* keholliset vaikutukset (genetiikka taustalla ja sen pohtiminen lisäansio?), hermosto, hormonit, välittäjäaineet hyvä huomata

* sinänsä tarkkaa selostusta harhoista, skitsofreniasta ja ahdistuksesta ei tarvinnut, koska kysymykset koskivat nimenomaan seurauksia

* toistan itseäsi ja totean. Jos on videoaineistoa, on todella tärkeä kuljettaa aineistoa mukana ja tehdä sieltä havaintoja, joita avaa johdonmukaisella, napakalla, käsitekylläisellä, psykologisella tekstillä.

8. Yksinäisyys ja sosiaalinen media 30 p.

* jälleen soveltava, kehittelytehtävä eli tarkkana, että tulee varmasti psykologian vastaus. Moni lankesi arkipyöritykseen ilman psykologisia näkökulmia ja käsitteitä. Teorioitakin löytyy

* identiteetti ja somen vaikutus siihen kuului ilman muuta vastauksen teoreettiseen keskiöön. Eli Erikson ja Marcia tähän.

* sosiaalipsykologian kysymyshän tämä oli myös. Eli mallioppiminen (Bandura) soveltaen ja konformisuuden lainalaisuudet.

* stereotypiat, niiden luominen ja vahvistaminen somessa. Mahdollisesti dis-informaation sosiaalisesta vaikutuksesta jotain esim. omiin arvoihin ja mielipiteisiin ja sitä kautta identiteettiin.

* ryhmän muodostamiseen, vaiheisiin ja lopettamiseen liittyviä näkökulmia ansiokasta esitellä. Jotkut muistivat! Hyvä.

* Bowlby ja kiintymyssuhteet ei aivan keskiöissä tässä kysymyksessä, mutta mielestäni lisäansio, jos niitä osasi tähän soveltaa.

* alussa olisi ollut hyvä ottaa psykologian näkökulmaa yksinäisyyteen, sosiaaliseen motiiviin, ehkä turvallisuuden tunteeseen ja sitä kautta minuuden rakentamiseen. Käsitteen määrittelyä sisällään pitävä johdanto toimii.

* viestintä kaikessa monipuolisuudessaan läsnä vahvasti tässä kysymyksessä. Mikro-ilmeet, eleet, non-verbaalisuus.

* vuorovaikutusta laajasti myös keskiössä. Kehollinen puoli eli oksitosiini ainakin ja endorfiini ja dopamiini. Empatian kokemuksen synnyn saattoi nostaa esille.

* kiusaamisen ja aggression mallien käsittely ansio

* riippuvuutta (läheisriippuvuus, netti-riippuvuus yms.) saattoi myös käsitellä .Hyvä oli ainakin viitata.

* näkökulmia myös mielentervestä (riippuvuudet) ja tunteiden hallinta, peilaaminen

* silti, lisäansio oli, jos ei somea täysin tyrmännyt, vaan pystyi perustellusti löytämään myös hyvää (minäpystyvyys, identiteetin rakentaminen, roolikokeilut, mallioppiminen hyvässä, luovuus, tieto-ja viestintätaidot, altruistinen toiminta muiden auttamisessa..)

* toki kaikkea mahdollista ei edes kehittelytehtävässä tarvitse käsitellä. Kuinka paljon sitten? Sensori päättää.

 

9. Salaisuuksien jakaminen

* oho, kuinkas ollakaan. Tuli tutkimuskysymys! Ei pitäs olla yllätys =D

* eli kahtia jaettu kysymys. Juuri sellainen kun on kursseilla ja tentissä puhuttu. Tutkimuksen analyysi (tutkimustermit, tutkimustyyppi, aineistonhankinta ja aineiston analyysi avaamalla tulokset suhteessa tutkimusongelmaan)

* hyvä, että toistit prosentit vielä vastauksessa, mutta ne piti avata kirjallisesti eli purkaa tutkimustulokset!

* kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus oli kyseessä. YTL lähetyksessä sanottiin (kylläkin sensori oli epävarma viestinnässään mielestäni), että kenttätutkimus, mutta itse olen eri mieltä. Kentällä oltiin, mutta kenttäolosuhteet eivät olleet merkittävässä roolissa suhteessa tutkimusongelmaan ja aineistonhankintaan sinänsä. Onneksi kukaan meidän kokelaista ei selittänyt kenttätutkimuksesta mitään.

* poikittaistutkimus eikä ollut satunnaisotanta, koska lapset saivat itse hakeutua paikalle. Satunnaisotanta tässä olisi sellainen, että aivan randomilla valitaan sokkona lapsia tutkimukseen. Nythän on saattanut olla niin, että halukkuus osallistua vaikutti jollain tapaa tulokseen, mitä ei siis otettu huomioon.

 

* b-kohdassa piti avata asiaa kehityspsykologian näkökulmasta ja kokelaiden vastauksista näkyi turnausväsymys. Piaget ilman muuta tähän ja hyvä huomio, että sensomotorisesta siirrytään jo eteenpäin, mikä selittänee osaltaan salaisuuden merkityksen ymmärtämisen kasvamista.

* b-kohdassa mielenteoria oli ilman muuta ollut toinen hyvä näkökulma

* kiintymyssuhteet kuuluvat mielestäni tähän ja voi pohtia vanhempiin suuntautuneen turvallisen suhteen merkitystä sosiaaliselle kehitykselle ja ystävyydelle ja sitä kautta salaisuuksien jakamiselle. Bolwbyä siis.

* konformisuuden vaikutusta tutkimustilanteessa ja sen merkitys eri ikäkausina sopi myös tähän

*