Muistisairauteen liittyvät muutokset ruokailurytmissä, toimintakyvyn heikkeneminen, käytösoireet, lisääntynyt mieltymys makeaan ja syömisvaikeudet voivat johtaa ravitsemustilan heikkenemiseen. Ylipaino ei ole merkki hyvästä ravitsemustilasta. Ruokavalio on voinut olla pitkään yksipuolinen, ja suojaravintoaineiden saanti on voinut jäädä hyvin alhaiseksi. Lihaskunnon, yleisen jaksamisen ja vastustuskyvyn ylläpitämiseksi muistisairaan ruokavalion laatuun on kiinnitettävä huomiota.Myös ruokailutilanteella voi olla merkitystä ruokavalion laadun ja riittävän syömisen kannalta.

Ruokailutilanteen tulisi olla rauhallinen, ja mahdollisuuksien mukaan ruokailun tulisi tapahtua muiden seurassa. Tilan valaistuksella, kattauksella ja hyvillä olosuhteilla voidaan parantaa ruokailua.Ravitsemuksen merkitys ja ruokailu muuttuvat jonkin verran muistisairauden edetessä. Sairauden varhaisessa vaiheessa on tärkeää huolehtia monipuolisesta ruokavaliosta, riittävästä ravintoaineiden saannista, liikunnasta ja sosiaalisesta aktiivisuudesta, joilla saatetaan ehkäistä sairauden etenemistä. Sairauden edetessä ruoan monipuolisuus on edelleen tärkeää, mutta henkilökohtaiset mieltymykset on erityisen tärkeää ottaa huomioon silloin, jos riskinä on liian vähäinen ruoan määrä. Myös ruokailutilanteen merkitys korostuu. Loppuvaiheessa syöminen usein vaikeutuu, koska nielemisvaikeudet lisääntyvät.

• Muistisairaan ravitsemustila on arvioitava säännöllisesti.

• Jos ravitsemustila on heikentynyt, muistisairaan ravitsemusta ja ruokailua on tuettava hänelle sopivalla tavalla.

• Muistisairas henkilö on hyvä punnita säännöllisesti (vähintään kerran kuukaudessa) ja tulosta on seurattava, jotta tahaton painonlasku huomataan.

• Ruokailutilanteen tulee olla kodinomainen ja miellyttävä, ja siinä huomioidaan

  • rauhoittuminen

  • ruokaseura

  • hyvät ruoan tuoksut

  • kaunis kattaus, pöytäliina, hyvä tuoli ja helposti hahmotettavat ruokailuvälineet

  • sopiva ruokailutilan lämpötila ja valaistus.

• Yksilölliset ruokamieltymykset otetaan huomioon, jotta turvataan muistisairaan riittävä ravinnonsaanti.

• Ruokavaliota ei saa tarpeettomasti rajoittaa.

• Täydennysravintovalmisteita voidaan käyttää, jos ravinnonsaanti on vähäistä.

• Muistisairaiden kanssa toimiville, niin omaisille kuin hoitajillekin, on hyötyä muistisairaan ravitsemukseen liittyvästä koulutuksesta, jotta osataan kiinnittää huomiota heikentyneeseen ravitsemustilaan ja syömisen ongelmiin.

Terveyskirjasto: Muistisairaus ja ravitsemus


kuva: Varsinais-Suomen pelastuslaitos

MUISTISAIRAS JA KEITTIÖ.pdf