Erityisruokavalioiden osuus on viimeaikoina kasvanut paljon. Ihmisten keskimääräinen elinikä on noussut ja hyvin iäkkäiden osuus väestöstä on kasvanut ja kasvaa edelleen. Ravitsemuksen merkitys erilaisten sairauksien hoidossa ja niiden ennaltaehkäisyssä on lisääntynyt.

Ravitsemushoito on

• sairauksien ainoa hoitomuoto (esim. keliakia)
• osa sairauden hoitoa ilman lääkkeitä tai lääkkeiden lisänä (esim. diabetes)
• osa oireiden ehkäisyä (esim. ruoka-aineallergiat)
• sairauksien ennaltaehkäisijä (esim. sepelvaltimotauti)

Ravitsemushoidon tavoite on

• on edistää paranemista
• estää vajaaravitsemuksen syntyminen
• korjata mahdollisesti heikentynyt ravitsemustila
• parantaa vastustuskykyä ja vähentää komplikaatiovaaraa.

Ravitsemushoidon toteutus:

• ravitsemussuositusten mukaisella ruokavaliolla
• tarvittaessa erityisruokavaliolla.

Erityisruokavaliolla tarkoitetaan sairauden tai aineenvaihdunnan häiriöiden hoidossa käytettävää ruokavaliota ja se poikkeaa tavanomaisesta ruokavaliosta. Ruoka-aineiden käyttö voi olla rajallista ja valmistaminen voi poiketa tavanomaisesta ruoanvalmistuksesta. Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio oikein toteutettuna toimii kaikkien erityisruokavalioiden pohjalla, koska rajoituksista huolimatta erityisruokavalion tulee olla monipuolista ja vaihtelevaa.

Ravitsemushoitoon kuuluvat:

1. ravitsemustilan ja ravinnon tarpeen arviointi
2. ravitsemushoidon suunnittelu
3. toteutus ja ohjaus
4. seuranta

Ravitsemushoidon onnistumiseen vaikuttavia laadullisia tekijöitä ovat:

• oikein toteutettu ravitsemus
• henkilön yksilöllinen huomioiminen
• moniammatillisuuden toimivuus
• omavalvonnan toteuttaminen.Laadukas ravitsemushoito parantaa henkilön elämänlaatua, mahdollisesti säästää terveydenhuollon kuluja, tehostaa lääkehoitoa jolloin lääkitystä voidaan vähentää tai parhaimmillaan siitä voidaan jopa luopua.

Ravitsemushoito ja kansansairaudet

Leander, Purontaus, Köyliö, Sipilä. Ruokaa & puhtautta

Diabeteksen hoidon kustannuksia vuonna 2007 (Keliakialehti, 3/2011)

Diabeetikkojen sairaanhoidon kustannukset yhteensä	1 304 milj.€
hoidon kustannukset/potilas/vuosi, kun potilaalla on lisäsairauksia	5 700 €
hoidon kustannukset/potilas/ vuosi, kun potilaalla lisäsairauksia	1 300€
40 %:lla diabeetikoista lisäsairauksia

Muistisairaudet Suomessa:

• Lähes 130'000 muistisairasta ihmistä
• 85'000 vähintään keskivaikeassa muistisairauden vaiheessa olevaa
• 13'000 uutta sairastunutta vuosittain, ~36 päivittäin
• 7'000–10'000 työikäistä muistisairasta
• Muistisairauksien hoidon kokonaiskustannukset yhteiskunnallisesti lähes miljardi euroa eli noin 10'000 euroa / sairastunut. Lähde: http://www.muistiliitto.fi/fi/muistisairaudet/