Saat kaveriltasi tekstiviestin, jossa hän kertoo tulevansa kello kuuden junalla Jyväskylästä. Nykyaikana tässä ei ole mitään ihmeellistä, mutta toisin oli silloin, kun monissa Suomenkin kaupungeissa kellonajat saattoivat olla ihan mitä vaan. Vasta junaliikenteen yleistyminen sai aikaan sen, että ryhdyttiin noudattamaan aikataulujen vuoksi eri kaupungeissa samaa aikaa. Sama koskee tietenkin muitakin maailman valtioita. Miten kellonajat saman valtion sisällä ja etenkin eri valtioiden kesken määritettiin?

Planeettamme pyörähtää akselinsa ympäri kerran 24 tunnissa ja sen pinnalla on yhteensä 360 pituuspiirin muodostama kuvitteellinen asteverkko. Kun tämä 360 jaetaan 24:llä, saadaan tulokseksi 15. Yksi tunti vastaa siis 15 pituusastetta, ja näin on muodostettu aikavyöhykkeet, jotka kulkevat siis pituuspiireittäin navalta navalle.

Vuonna 1884 keskipäivän kohdaksi valittiin Lontoon Greenwichin kautta kulkeva 0-pituuspiiri, josta nykyään käytetään lyhennettä UTC (universal coordinated time) vanhan GMT:n sijaan. Tähän vyöhykkeeseen verrataan kaikkia muita vyöhykkeitä. Koska planeettamme pyörii vastapäivään, näyttää Aurinko nousevan idästä ja laskevan länteen. Mitä idempänä alue on, sitä aikaisemmin päivä on siis siellä alkanut. Kun matkustat itään, siirrät tästä syystä kelloasi eteenpäin ja länteen matkustaessasi taaksepäin.



Nollapituuspiiri sijaitsee UTC-vyöhykkeen keskellä, joten se siis ulottuu 7,5 astetta itään ja 7,5 astetta länteen. Jos aikavyöhykkeet menisivät systemaattisesti tämän mukaan, niin Suomessakin olisi kaksi eri aikaa. Jos läntinen osa Suomesta olisi eri ajassa kuin muu Suomi ja matkustaisit Tampereelta itään, siirtäisit kelloasi tunnilla eteenpäin. Tässä ei kuitenkaan ole järkeä Suomen kokoisessa maassa ja siksi meillä käytetään yhtä ja samaa aikaa, UTC +2.

Vaikka eri alueet sijaitsisivat samalla pituuspiirillä, niissä voi olla silti eri aika. Esimerkiksi Iso-Britannia ja Ranska ovat molemmat nollapituuspiirillä mutta Ranskassa noudatetaan Keski-Euroopan aikaa, UTC +1. Pinta-alaltaan suurissa valtioissa on usein monta aikavyöhykettä, esimerkkeinä Yhdysvallat, Kanada ja Venäjä. Venäjä yhdisti 2010 muutamia aikavyöhykkeitään kaupankäyntiin liittyvistä syistä, mutta silti niitä on siellä vielä yhdeksän. Toisaalta taas Kiinassa on vain yksi aikavyöhyke, vaikka niitä pitäisi olla jopa viisi.

Jules Vernen tarinassa Phileas Fogg löi vetoa, että hän matkustaa maailman ympäri 80 päivässä. Kun hän saapui Lontooseen, hän luuli hävinneensä vetonsa, mutta toisin kävi. Koska hän oli matkustanut itään päin, hän oli voittanut yhden kokonaisen vuorokauden. Keskellä Tyyntämerta sijaitsee päivämääräraja, ja kun sen ylittää itään päin, siirtyy edelliseen vuorokauteen ja länteen päin seuraavaan vuorokauteen. On siis tosiaan mahdollista matkustaa ajassa taaksepäin.

​​