Kesäpäivänseisauksen (21. tai 22.6.) aikana Aurinko paistaa kohtisuoraan Kravun kääntöpiirille. Silloin valoisa aika on meillä pisimmillään. Aurinko ei tänä nimenomaisena päivänä laske lainkaan pohjoisella napapiirillä. Mitä pohjoisempana ollaan, sitä pidempi on aika, jolloin Aurinko ei katoa lainkaan horisontin taa. Tuhannet turistit tulevat vuosittain Lappiin ihailemaan tätä "yötöntä yötä". Se saattaisi olla melko outoa myös itsellesi, jos asut Suomen eteläosissa.

Kevätpäiväntasauksen (20. tai 21.3) ja syyspäiväntasauksen (22. tai 23.9.) aikoina Aurinko paistaa päiväntasaajalle. Silloin yö ja päivä ovat yhtä pitkät kaikkialla maapallolla. Tästä siis nimitys päiväntasaaja.

Talvipäivänseisauksen aikana (21. tai 22.12.) Aurinko paistaa kohtisuoraan Kauriin kääntöpiirille. Silloin valoisa aika on meillä kaikkein lyhimmillään. Pohjoisella napapiirillä Aurinko ei nouse lainkaan sinä päivänä, ja mitä pohjoisempana ollaan, sitä pidempi on aika, jona Aurinkoa ei näy. Tätä kutsutaan nimellä kaamos. Alueella asuvien ihmisten päivät ovat joko hämäriä tai pimeitä, ja aurinkolasit voi silloin jättää suosiolla kotiin.




Vuodenajat johtuvat kahdesta asiasta: 1) Maan akselin kaltevuudesta ja 2) askelin kaltevuuden muuttumattomuudesta. Näistä syistä johtuen Aurinko valaisee kesäkuussa enemmän pohjoista pallonpuoliskoa ja joulukuussa eteläistä pallonpuoliskoa. Maapallon pohjoinen puoli on kallistuneena kohti aurinkoa kesä-heinäkuussa, tällöin muun muassa Suomessa on kesä. Vasemmanpuoleinen maapallo kuvaa pohjoisen kesää. Päivä on pisimillään kesäpäivänseisauksena.

​