4.4 Vuodenajasta toiseen

Koska Maa on pallonmuotoinen, auringon säteily ei jakaudu sen pinnalle tasaisesti. Mitä lähempänä alue on päiväntasaajaa, sitä pienemmälle alueelle säteily jakautuu.

Tällöin säteilyn lämpövaikutus on suuri. Napa-alueiden lähettyvillä alue on suurempi ja auringon säteilyn lämpövaikutus on pienempi. Voit helposti kokeilla tätä suuntaamalla taskulampun valokeilan esimerkiksi jalkapallon pinnalle eri kohtiin.




Maan napa-alueiden välillä kulkevan kuvitteellisen akselin kallistuskulma on jo aiemmin mainittu 23,5 astetta. Kun kierrämme Auringon ympäri, tämä kulma pysyy siihen nähden koko ajan samana. Tästä ja auringonsäteilyn jakautumisesta syntyvät vuodenajat. Päiväntasaajan tuntumassa on ikuinen kesä, ja napojen lähettyvillä ei ole kesää lainkaan.

Vuorokauden valoisan ajan pituus puolestaan vaihtelee sen mukaan, onko napa kallistuneena Aurinkoon vai siitä poispäin. Kun napa-alue on kallistunut Aurinkoon, on sen pallonpuoliskon valoisa aika pisimmillään. Koska säteily kuitenkin jakautuu suurelle alueelle, lämpötila jää alhaiseksi.



Suomi sijaitsee lähempänä Pohjoisnapaa kuin päiväntasaajaa. Tästä syystä meillä on selvästi toisistaan erottuvat vuodenajat.

Akselikallistuman vuoksi vuodenajat ovat pohjoisella pallonpuoliskolla päinvastaiset kuin eteläisellä. Kun meillä on kesä, eteläisellä pallonpuoliskolla on talvi.