Kun katsot karttaa, huomaat siinä viivoja, jotka kulkevat vaaka- tai pystysuunnassa. Vaakatasossa eli itä-länsisuunnassa kulkevat viivat ovat leveyspiirejä. Ne kiertävät maapalloa samansuuntaisina kehinä eli ne eivät koskaan kohtaa toisiaan. Pisin niistä on keskellä maapalloa sijaitseva päiväntasaaja eli ekvaattori, joka jakaa maapallon pohjoiseen (N; north) ja eteläiseen (S, south) pallonpuoliskoon. Sen asteluku on 0 astetta. Etelä-Amerikassa sijaitsevassa Ecuadorissa löytyy osa päiväntasaajaa betoniin muotoiltuna viivana. Kun seisot hajareisin sen päällä, olet siis kummallakin pallonpuoliskolla yhtä aikaa.

Kun siirrytään päiväntasaajalta pohjoiseen tai etelään, asteluku kasvaa. Se ei voi kuitenkaan olla suurempi kuin 90 astetta, ja silloin ollaan jommallakummalla navalla, pohjoisella tai eteläisellä. Pohjoisnavan asteluku on 90° N ja etelänavan puolestaan 90° S.

Pystytasossa sijaitsevat viivat kulkevat navalta navalle, ja ne ovat nimeltään pituuspiirejä. Niiden nollakohta on vaihdellut aikojen saatossa: se on ollut mm. Kanariansaarten läntisimmän saaren el Hierron ja myös Pariisin läpi kulkeva pituuspiiri. Vuonna 1884 päätettiin, että Lontoon Greenwichin kautta kulkeva pituuspiiri on 0-pituuspiiri eli Greenwichin meridiaani. Se jakaa maapallon itäiseen (E, east) ja läntiseen (W, west) pallonpuoliskoon. Pituuspiirin voit nähdä maalattuna lattiaan Greenwichin observatoriossa.

Koska pyöreän esineen piiri on 360 astetta ja pallonpuoliskoja on kaksi, niin suurin pituusaste voi siis olla 180°. Vastakkaisella puolella maapalloa eli Tyynellämerellä kohtaavat toisensa 180° E- ja 180° W-pituuspiirit.

Sana meridiaani tarkoittaa keskipäivää ja Greenwichin 0-pituuspiiri on myös maapallon aikavyöhykejärjestelmän perusta. Kaikkia aikoja maapallollamme verrataan siihen. Esimerkiksi Suomen aika on kaksi tuntia edellä Greenwichin aikaa, eli se on GMT +2. Nykyään käytössä on myös lyhenne UTC (coordinated universal time), joka on käytännössä sama kuin Greenwichin aika. Sitä kohtaa missä 180 asteen pituuspiirit kohtaavat, nimitetään päivämäärärajaksi, koska sen ylittäessäsi siirryt edelliseen tai seuraavaan päivään sen mukaan, kumpaan suuntaan kuljet.



​​