Hyvä kalaterveys ja vähäinen tautipaine on sekä yksittäisen laitoksen että koko Suomen vesiviljelyelinkeinon etu. Hyvä kalaterveys luo edellytykset kannattavalle ja kestävälle toiminnalle. Suomessa kalatarveys on hyvällä mallilla, mutta globaalissa maailmassa todennäköisyys uusien tautien kulkeutumiseen Suomeen on jatkuvasti olemassa. 

Suomessa hyvän kalaterveyden ylläpidosta ja kalatautien ehkäisemisestä säädetään laissa. Eläintautilaki, Eläinlääkintölainsäädäntö, Eläinsuojelulaki (muuttumassa) sekä asetus Viljeltävien kalojen suojelusta, muodostavat toimintaohjeet ja raamit joiden mukaan kaloja ja mätiä voidaan tuosa, kaloja kasvattaa ja hoitaa. Ajantasaiset lakitekstit löyvät Finlex verkkopalvelusta Finlex  

Kalataudin puhjetessa kalojen vastustuskyky on saavuttanut katkeamispisteen. On mahdollista, että kalatauti puhkeaa laitoksessa, jossa kalojen elinolosuhteet ovat erinomaiset, mutta ympäristössä olevien taudinaiheuttajien määrä ja/tai niiden tartuntatehokkuus on kaloille kestämätön. Kuitenkin yleisempää on, että kalojen elinolosuhteet ovat heikentäneet kalojen vastustuskykyä jo pitkään, jolloin jo vähempikin määrä ja heikompia taudinaiheuttajia saa aikaan taudin puhkeamisen laitoksessa. Toisin sanoen, paras tapa ylläpitää kalaterveyttä ja estää taudin puhkeaminen on ylläpitää kalojen hyvää vastustuskykyä.

Kiertovesiviljely on lähes suljetun ympäristön hallittua ylläpitoa. Koska valmiiksi rakennetun laitoksen muutostyöt ovat usein haastavia, ellei peräti mahdottomia, sementoimaan kalojen mahdollisuus ylläpitää hyvää vastustuskykyä ja sen kautta terveyttä, jo kiertovesilaitoksen suunnitteluvaiheessa.