Rehukerroin (FCR/ Feed Conversion Rate)
Rehukerroin lasketaan jakamalla tuotantoeläimelle annetun rehun määrä kasvatuksen aikana tapahtuvalla lisäkasvulla. Mitä alhaisempi rehukerroin, sitä tehokkaampi on rehun hyötysuhde. Rehukerroin vaihtelee ruuantuotantoeläinten välillä. Rehukerroin (FCR) on vesiviljelyssä alhainen: poikaskaloilla rehukerroin on n. 0,7-1,0 ja teuraskokoisilla kaloilla n. 1,0-1,5.


Esimerkki.
Ruokit vuoden aikana laitoksella kaloja 150 000 kg. Kalojen vuotuiseksi lisäkasvuksi olet arvioinut 130 000 kg.

Rehukerroin (FCR)= 150 000 / 130 000 = 1,15



Kuva (c) Biomar



Kasvukerroin (SGR/ Specific Growth Rate)
Kasvukerroin on kerroin, joka kertoo kalojen prosentuaalisen kasvun (painonlisäyksen) vuorokaudessa.

 SGR = (lnWf - lnWi x100) / t

ln WF = luonnollinen logaritmi loppupainosta

lnWi = luonnollinen logaritmi alkupainosta

t = aika (päivinä) lnWf-lnWi välillä

Jos altaan rehukerroin (FCR) tiedetään, kasvukerroin (SGR) saadaan jakamalla ruokintasuhde (ruokinta-%) rehukertoimella (FCR).

Esimerkki.
Paljonko on kasvukerroin (SGR), jos kalat kasvavat 30 vrk, ja jakson alussa paino on 10 grammaa ja lopussa 40 grammaa?

SGR = (ln(40)-ln(10)*100)/ 30
SGR = 4,6 %

Esimerkki.
Jos ruokit allasta 3%:n ruokintasuhteella ja tiedät, että altaan rehukerroin (FCR) on 0,9.
Tällöin kasvukerroin (SGR) = 3% / 0,9 = 3,33 %

Kuva (C) Pekka Marttinen

Keskipaino (x-W / Average weight)
Keskipainolla tarkoitetaan yksittäisen kalan keskimääräistä painoa kalaparvessa (altaassa). 

x-W = bm/kpl

x-W = keskipaino

bm = biomassa

kpl = kalojen määrä

Esimerkki.
Punnitset saaviin 15 kg kirjolohen poikasia. Vähennät vettä 2% pois. Lasket, että kaloja on 180 kpl. Kuinka paljon on kalojen keskipaino (x-W)?

x-W = (15 000 g*0,98)/180 kpl
X-W = 81,7 g/kpl

Kalojen keskipaino on 81,7 g/kpl


Kuva (c) Pekka Marttinen

Kuntokerroin (K)
Kuntokerroin on kalan laihuuden/lihavuuden indikaattori, jota pidetään yleisesti kalan terveyden indikaattorina. Jos K on pienempi kuin 1, kalaa pidetään laihana tai huonosti ravittuna.

K = [(W x 100) / L^3]

K = kuntokerroin

W = paino (g)

L = kalan pituus (cm)

Esimerkki.
Jos kuha on 50cm pitkä ja painaa 1200 grammaa niin paljonko on sen kuntokerroin?

K = [(W x 100) / L^3]
K = (1200*100)/ 50^3
K = 0,96

Kuntokerroin on 0,96



Kasvun ennustamiseen käytettäviä kaavoja:

V1 = V0 x (1 + (d/100))t

  V1 = loppupaino

V0 = alkupaino

d = päivittäinen kasvu%

t = vuorokausien lukumäärä

Esimerkki.
Paljonko kalojen loppupaino on 30 vuorokauden kuluttua, jos päivittäinen kasvu on 1,5% ja alkupaino 100 grammaa?

V1 = x
V0 = 100 (g)
D= 1,5 (%)
t= 30 (vrk)
X= 100g*(1+(1,5/100))^30
X= 156,3g

Kalat ovat 30 vuorokauden kuluttua 156,3 grammaa.

Kuva (c) Pekka Marttinen


Kasvun ennustamiseen käytettäviä kaavoja:

70 / päivittäinen kasvu % = vuorokausia painon kaksinkertaistumiselle

Esimerkki.
Jos päivittäinen kasvu-% on 3,5, kuinka monen vuorokauden kuluttua paino on kaksinkertaistunut?

70/ 3,5% = 20 vuorokauden kuluttua


Kuva (c) Juha Pinomäki

Biomassan arviointi
Jos tiedetään tarkka kalamäärä altaassa (kaloja/kpl) , voidaan altaan biomassaa arvioida kpl-määrän ja keskipainon (x-W) avulla:

Bm = kpl * x-W

Esimerkki.
Paljonko altaassa on biomassaa jos kaloja on 2500 kpl, joiden tarkka keskipaino on 2,5kg?

X= 2500 kpl * 2,5 kg/kpl
X= 6250 kg

Kaloja on 6 250 kg altaassa.

Huom. Jos kalojen koko vaihtelee paljon altaassa, biomassan arviointi on tällöin epätarkkaa.

Kuva (c) Freshwater Institute, Steve Summerfelt