Yhteyttämisessä eli fotosynteesissä kasvien lehdissä olevat viherhiukkaset "pyydystävät" auringon valoa ja sitovat sen kemiallisessa reaktiossa veden ja hiilidioksidin kanssa yhdisteeksi, jota me kutsumme sokeriksi. Jos haluat tietää lisää siitä, kuinka viherhiukkasten pigmentit voivat pyydystää valoa, sinun tulee tutustua alkuaineiden ominaisuuksiin: eri alkuaineet absorboivat itseensä erilaisia valon aallonpituuksia. Kasvien välillä on myös eroja siinä, millaista valoa ne pystyvät hyödyntämään tehokkaimmin fotosynteesissään.

Fotosynteesi on kiehtovan mielenkiintoinen biokemiallinen tapahtumasarja, jota voidaan kuvata yksinkertaisesti seuraavasti:

6H₂O + 6CO₂ + valo → C₆H₁₂O₆ (glukoosisokeri) + 6O₂

Fotosynteesissä vapautuu happea, josta kasvi itse käyttää vain pienen osan. Loput hapesta vapautuu ilmakehään. Kasvit tuottavat valtavan osan maapallon ilmakehässä olevasta hapesta, mutta eivät ole ainoita hapen lähteitä: fotosynteesiin kykeneviä ja siten energian suhteen omavaraisia eliöitä löytyy myös muista eliökunnista. Myös esimerkiksi kemosynteesiksi kutsutussa reaktiossa sidotaan energiaa (mutta siinä ei tarvita auringon valoa).