Työelämä on muuttunut merkittävästi viime vuosikymmeninä monien tekijöiden, kuten globalisaation, digitalisaation ja automaation seurauksena. Perinteiset ammatit ja työtavat muuttuvat, työn silppuuntuminen lisääntyy, toimeentulon tavat moninaistuvat, elinikäinen oppiminen korostuu ja työn yhteiskunnallinen merkitys muuttuu. Tässä muutoksessa yksilöt hakevat ja tarvitsevat yhä enemmän tieto- neuvonta- ja ohjauspalveluja tehdäkseen tietoisia ja realistisia koulutus- ja työvalintoja sekä vahvistaakseen elinikäisiä urasuunnittelutaitoja. Pysyäkseen muutoksessa mukana on myös ohjauksen ja ohjausalan kehityttävä ja oltava innovatiivinen.

Innovatiivisuus on ajankohtainen, mutta tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden (TNO-palveluiden) kentällä verrattain vähän tutkittu alue. Tämä tutkimus pyrkii osaltaan vastaamaan tähän puutteeseen tarkastelemalla ohjausalan kansainvälisten toimijoiden käsityksiä innovaatiosta ohjauksessa. Tutkimus pohjautuu 33:n eri maan ohjausalan edustajille eli ohjausalan ammattilaisille, päätöksentekijöille ja tutkijoille tehtyyn kyselyyn, joka toteutettiin elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikkaa käsittelevän symposiumin (ICCDPP) yhteydessä. 

Tutkimuksen tuloksena ohjausalan kansainvälisten toimijoiden käsitykset ohjauksen innovaatioista voitiin jakaa neljään laadullisesti erilaiseen, mutta toisiinsa yhteydessä olevaan kategoriaan. Innovaationa ohjauksessa nähtiin 1) ohjauspalvelujen käynnistäminen 2) ohjauspalvelujen kehittäminen 3) alan ammattimaistaminen ja 4) sektoreiden välisten synergioiden hyödyntäminen (Kuva 1.)

Kuva 1: Ohjausalan toimijoiden käsityksiä ohjauksen innovaatiosta (mukaillen Kettunen, 2021)

Palvelujen käynnistämisestä sektoreiden välisten synergioiden hyödyntämiseen

Ensimmäisessä kategoriassa, missä ohjauspalvelujen käynnistäminen nähtiin innovaationa, kehittämisessä panostettiin sellaisten palvelujen perustamiseen, jotka olivat olleet puutteellisia maan poliittisen epävakauden tai ohjauspalveluiden lyhyen historian vuoksi. Täydennyskoulutuksen tarve ohjauspalvelujen kentällä tunnistettiin, mutta päätöksiä tällaisen koulutuksen järjestämisestä ei oltu vielä tehty. Tieto- ja viestintäteknologian käytön keskeinen peruste oli lisätä tietoisuutta ohjauspalveluista ja niiden tarjoamasta tuesta.

Toisessa kategoriassa, missä ohjauspalvelujen kehittäminen nähtiin innovaationa, keskityttiin suunnittelemaan tietyn ihmisryhmän erityistarpeita tai vaatimuksia tukevia ohjelmia. Täydennyskoulutusta on ohjausalan toimijoille tarjolla hajanaisesti. Tieto- ja viestintätekniikan käytön keskeinen peruste oli koulutukseen, työelämään ja uraan liittyvän tiedon saatavuuden lisääminen.

Kolmannessa kategoriassa, missä alan ammattimaistaminen nähtiin innovaationa, kehittämisessä panostettiin ohjausalan ammattilaisten ammattitaitoon, heidän koulutukseensa ja pätevyyteensä. Vastaajat ilmoittivat, että ohjausalan ammattilaisten kelpoisuuteen liittyviä standardeja tarkistetaan parhaillaan tai lähitulevaisuudessa. Täydennyskoulutusta on tarjolla säännöllisesti. Tieto- ja viestintätekniikan käytön keskeinen peruste oli tarjottujen palvelujen tehostaminen hyödyntäen teknologian tarjoamia reaaliaikaisia viestintämahdollisuuksia.

Neljännessä kategoriassa, missä sektoreiden välisten synergioiden hyödyntäminen nähtiin innovaationa, keskityttiin laadukkaiden palvelujen tarjoamiseen liittyviin kysymyksiin. Innovatiivisia aloitteita tuettiin yhteisten strategisten kehitystavoitteiden saavuttamiseksi kansallisella tasolla tehostamalla sektorien välistä, monialaista yhteistyötä ja koordinaatiota sekä sidosryhmien osallistumista. Täydennyskoulutusohjelma, joka perustuu kansallisiin prioriteetteihin sekä tunnistettuihin koulutustarpeisiin, on jatkuvasti tarjolla ja, toisin kuin muissa kategorioissa, siihen voi osallistua täysin verkossa. Tieto- ja viestintätekniikan käytön keskeinen peruste oli parantaa ohjauspalvelujen laatua ja tehokkuutta tehostamalla resurssien ja datan käyttöä, erityisesti yhdistämällä teknologiaa, tekoälyä ja koneoppimista.

Innovaatiossa on kyse ongelmanratkaisusta sekä monimutkaisten, monitahoisten ja luovaa lähestymistapaa vaativien elämän ja yhteiskunnan haasteiden ratkaisemisesta. Vaikka näyttää siltä, että julkisissa palveluissa innovaatiot toteutetaan usein ylhäältä alaspäin suuntautuvina prosesseina, tämän tutkimuksen tulokset tukevat havaintoa painopisteen siirtymisestä kohti kollektiivisempaa monialaista lähestymistapaa, mikä nopeuttaa innovointia yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi kansallisella tasolla.

Tutkimusartikkeli

" Career experts’ conceptions of innovation in career development" on julkaistu International Journal for Educational and Vocational Guidance -lehdessä ja on luettavissa osoitteessa https://doi.org/10.1007/s10775-021-09509-9

Lisätietoja tutkimuksesta:
Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto
jaana.h.kettunen@jyu.fi

 

Edellinen | Seuraava | Palaa pääsivulle

Ajankohtaista elinikäisestä ohjauksesta nro 23, toukokuu 2022
https://peda.net/hankkeet/elotori/ajankohtaiskatsaus23