EU:n ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop) on käynnistänyt hankkeen, jonka tarkoituksena on laatia jäsenmaiden käyttöön ehdotus elinikäisen ohjauksen yhteisistä laatukriteereistä ja vaikuttavuuden arviointikohteista. Cedefop haluaa rohkaista jäsenmaita tutkimus- ja arviointitiedon kattavampaan käyttöön ohjauspalvelujen kehittämisessä. Pyrkimyksenä on, että palvelut vastaisivat myös paremmin eri käyttäjäryhmien tarpeita. Hankkeen tuloksia esiteltiin 21.-22.3.2022 Cedefopin ja CareersNetin yhteisessä verkkoseminaarissa ”Supporting careers and learning: towards common standards for monitoring and evaluation in Europe”.

Cedefopin ehdottaman arviointimallin kehittämisen taustana on teemaa koskeva kirjallisuuskatsaus kansainvälisistä vastaavista hankkeista, poimintoja EU:n jäsenmaissa jo käytössä olevista arviointikehikoista, asiantuntijahaastatteluja sekä tätä hanketta varten koottuja temaattisia artikkeleita.

Hankkeen tulosten mukaan kansallisen arviointimallin ja ohjauksen laatukriteereiden kehittäminen on tarkoituksenmukaista käynnistää ohjaukselle asetetuista tavoitteista sekä yksilön, palvelujen tuottajien sekä laajemman yhteiskunnallisen tuloksen (outcome) ja vaikuttavuuden (impact) kautta.  Näitä ei nähdä keskenään kilpailevina eikä toisiaan poissulkevina tekijöinä ohjaukseen vaan toisiaan täydentävinä näkökulmina, jotka kannattaa ottaa samanaikaisesti huomioon rakennettaessa kansallisia elinikäisen ohjauksen kokonaispalveluja.  Esimerkiksi yksilötasolla tuloksena voi olla koettu motivaation vahvistuminen, osaamisen syveneminen tai laajeneminen. Pitkäaikaisena vaikuttavuutena voi olla esim. hyvinvoinnin lisääntyminen tai osallistuminen jatkuvaan oppimiseen. Tämän jälkeen voidaan koota tietoa ohjauksen toteutumisesta (output), esimerkiksi ohjaukseen osallistuneiden sekä opinnoissa tai työelämässä edenneiden määristä. Tämän jälkeen tarkastellaan, millaisten työmuodot voivat olla yhteydessä näiden tavoitteiden saavuttamiseen sekä lopuksi millaisia ja missä laajuudessa eri ohjauspalveluita tulisi kohdentaa eri asiakasryhmien käyttöön.  Laatuun kuuluu myös palvelutarvearvioiden selvittämiseen liittyvien työvälineiden kehittäminen. Maaliskuun seminaarissa julkistettiin luonnos näistä ohjauksen arviointikriteereistä sekä mahdollisista laadullisista ja määrällisistä arviointimenetelmistä sekä vaihtoehtoisista tiedon kokoamisen tavoista. Seuraavan vuoden aikana Cefefop pyrkii kokoamaan tietoa näiden kriteereiden tarkoituksenmukaisuudesta EU:n jäsenmaissa, ja miten kattavasti jäsenmaissa olisi jo valmiina tietoa näiden kriteereiden toimivuuden testaamiseksi.

Cedefopin hankkeen tuloksia ja lähestymistapa ovat ajankohtaisia myös Suomessa. Hankkeen logiikkaa ja ohjauksen tuloksesta ja vaikuttavuudesta käynnistyvää jäsennystapaa on mahdollista hyödyntää esimerkiksi kansalliseen elinikäisen ohjauksen strategiaan sisältyvässä tiedolla johtamisen edistämisessä ja siihen liittyvässä jo meneillään olevassa perusasteen ja toisen asteen koulutuksen hyvän ohjauksen kriteerien valmistelussa.


Kirjoittajat:
Raimo Vuorinen, Projektipäällikkö, Koulutuksen tutkimuslaitos
raimo.vuorinen@jyu.fi

Jaana Kettunen, Tutkimusprofessori ja varajohtaja, Koulutuksen tutkimuslaitos
jaana.h.kettunen@jyu.fi

Edellinen | Seuraava | Palaa pääsivulle

Ajankohtaista elinikäisestä ohjauksesta nro 23, toukokuu 2022

https://peda.net/hankkeet/elotori/ajankohtaiskatsaus23