Kolmas maakuntien yhteinen ELO-ryhmien kokoontuminen järjestettiin webinaarina torstaina 16.9.2021 klo 12.00-16.00.

ELOLIV 2021 -tapahtuman tavoitteena oli tukea maakunnissa elinikäisen oppimisen ja jatkuvan oppimisen ajankohtaisia hallitusohjelman ja maakuntien suunnitelmien mukaisia toimeenpanon tekoja osaamistason nostamiseksi, työllisyyden parantamiseksi, työn ja koulutuksen kohtaamiseksi sekä alueiden elinvoiman kohentamiseksi. Välähdykset valtakunnallisista ja kansainvälisistä tulevaisuuden suunnitelmista auttavat hahmottamaan kokonaisuutta. Tavoitteena oli vahvistaa alueellisten ELO-ryhmiemme mahdollisuuksia jatkaa hyvää työtä ja vaikuttaa alueellaan elinikäisen oppimisen ja ohjauksen sekä jatkuvan oppimisen kehittämiseen. Tavoitteena oli tiivistää yhteisen keskustelun avulla elinikäisen oppimisen roolia Suomessa ja alueilla.

Ministeriöiden puheenvuorot – strategiasta eteenpäin:

Työmarkkinaneuvos Teija Felt esitteli ohjauksen tilannekatsauksen työ- ja elinkeinoministeriön osalta. Elinikäisen ohjauksen strategiassa 2020–2023 on sekä pitkän tähtäimen tavoitteita että konkreettisia toimenpiteitä hallituskaudella toteutettavaksi poikkihallinnollisesti osana Jatkuvan oppimisen uudistusta. Strategiaa toteutetaan myös muissa hankkeissa, kuten maahanmuuttajien neuvonta- ja ohjauspalvelut, perhevapailta töihin –hanke ja uraohjausta työpaikalla –hanke, maahanmuuttajien osaamiskeskuksissa, hyvän ohjauksen kriteereillä, opinto-ohjauksen kehittämisohjelmalla 2020-2022 (OKM).

Alueilla ELY-keskukset koordinoivat ELO-verkostoja ja ruotsinkielistä toimintaa koordinoi AVI. ELO-toiminnan näkökulmasta on merkittävää ohjaamojen koordinaatiotoiminnan vakiinnuttaminen. Hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassa Ohjaamojen kehittämiseen.

Monialainen tukirakenne aloittaa toimintansa syksyllä 2021 KEHA-keskuksessa (ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus). Ohjaamotoiminnan kehittämiseen on avattu kannustinmallin mukainen valtionavustushaku 1.9.2021 alkaen. Avustukset kohdennetaan erityisesti koulutuksen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden asiantuntijoihin.

Elinikäisen ohjauksen strategian toteutusta pyritään vahvistamaan myös Suomen kestävän kasvun ohjelman kautta: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163176 (Ks. sivulta 198 alkaen ”Jatkuvan oppimisen uudistus”),

Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä esitteli Jatkuvan oppimisen palvelukeskuksen roolia elinikäisn oppimisen ja ohjauksen strategian toteutuksessa. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus on työ- ja elinkeinohallinnon, opetushallinnon ja työelämän järjestöjen yhteinen instrumentti vastata työn ja työelämän muutoksen aiheuttamiin osaamishaasteisiin. Palvelukeskus tarjoaa toimenpidekokonaisuuksia, joilla kansalaisille, yrityksille ja muille työnantajille sekä alueille luodaan edellytyksiä sopeutua muutokseen.

Ville Heinonen totesi, että voidaan avata keskustelu palvelukeskuksen ja alueiden kanssa. Hän halusi alueilta konkreettisia toiveita siitä, miten keskus parhaiten palvelee elinikäistä oppimista ja ohjausta sekä jatkuvaa oppimista. Heinonen korosti dialogin merkitystä alueiden kanssa.

Sosiaalineuvos Elina Palola sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä kehitysjohtaja Eeva Mäkinen Itä-Suomen hyvinvointivoimalasta nostivat esiin elinikäisen oppimisen ja ohjauksen tavoitteista monialaisen ja monihallinnollisen yhteistyön. Monialaisesta yhteistyöstä esimerkkinä oli PARASTA ITÄÄ-ohjelma, joka aloitetaan piloteilla. Pilotit voivat kohdentua esim. seuraaviin Itä- ja Kaakkois-Suomessa tunnistettuihin teemoihin:

• Nivelvaiheeseen 6.–7.-luokat tai 8.–10.-luokat ja toinen aste, huomioiden oppivelvollisuusiän laajeneminen 18 ikävuoteen
• Ylisukupolvisen huono-osaisuuden ja eriarvoistumisen vähentämiseen
• Nuorten työllistymisen edistämiseen
• Yritteliäisyyteen ja yrittäjämäiseen toimintaan kannustamiseen (mukaan lukien yhteiskunnallinen yrittäjyys ja projektitoiminta).

Elinikäinen ohjaus elinikäisen ja jatkuvan oppimisen yhteisenä ytimenä - termien evoluutio 2000-luvulla Euroopassa

Projektipäällikkö Raimo Vuorinen Koulutuksen tutkimuslaitos esitti taustoja elinikäisen ohjauksen asemasta EU:n koulutus- ja työvoimapolitiikassa, ja miten kansallisella strategialla on liittymispintoja eurooppalaisiin elinikäisen ohjauksen periaatteisiin. Vuorinen korosti, että ensisijaisesti ohjausta koskevat ratkaisut ovat kansallisia, ja ohjaus on keskeinen keino edistettäessä elinikäisen ja jatkuvan oppimisen yhteisiä tavoitteita.

 

Kuva: Raimo Vuorinen (2021). Elinikäinen ohjaus elinikäisen ja jatkuvan oppimisen yhteisenä ytimenä.

 

Ristiinpölytystä Suomen eri ELO-ryhmien jäsenten kesken pienryhmissä Howspace-ympäristössä

Iltapäivällä osallistujilla oli mahdollista jakaa kokemuksia pienryhmäkeskusteluissa. Pienryhmien ensimmäisenä teemana oli valtakunnallisen ELO-strategian toimeenpano ja resurssit alueilla. Toisena teemana oli ELO ja jatkuva oppiminen: mikä on alueilla yhteistä ja mikä erillistä ja miten resurssit jakautuvat. Kolmantena teemana oli alueellisen ELO-toiminnan vahvuudet ja kehittämiskohteet uudistuksien ja muutosten näkökulmista.

Kokouksen antia ja tuotoksia käsitellään alueellisten ELO-yhteistyöryhmien myöhemmin sovittavissa kokouksissa. Lämpimät kiitokset yhteistyöstä ja osallistumisesta ELOLIV2021 -etätapahtumaan!


Kirjoittajat:
Ritva Kaikkonen, Kehittämispäällikkö Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
ritva.kaikkonen@ely-keskus.fi

Michael Mäkelä, Sivistystoimen ylitarkastaja, Aluehallintovirastojen ruotsinkielisen sivistystoimen yksikkö
michael.makela@avi.fi

Tuija Toivakainen, Johtava asiantuntija, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
tuija.toivakainen@ely-keskus.fi


Linkit:
Tapahtuman kokousmateriaalit:
https://peda.net/hankkeet/elotori/eloliv/eloliv-2021

Edellinen| Seuraava | Palaa pääsivulle

Ajankohtaista elinikäisestä ohjauksesta nro 20, syyskuu 2021

https://peda.net/hankkeet/elotori/ajankohtaiskatsaus20