Laadukas perusopetus sekä oppimisen ja kasvun tuki ehkäisevät erityisen tuen tarpeen syntymistä. Niinpä alakouluilla on merkittävä rooli varhaisentuen ja ennalta ehkäisevän toiminnan kannalta. Oppilaan oppimisen ja kasvun tukeen liittyy oleellisesti moniammatillinen yhteistyö, jota meillä toteutetaan erityisopettajan ja oppilashuoltoryhmän yhteistyönä. Oppilashuoltoryhmässä meillä on mukana koulun henkilökunnan lisäksi erityisopettaja, koulukuraattori ja terveydenhoitaja.

Oppilaalle annettavan tuen muoto määräytyy yksilöllisten tarpeiden mukaan. Opetus järjestetään yleisopetuksena aina, kun se on mahdollista. Yleisen tuen eri muodot ehkäisevät ja poistavat oppimisen esteitä sekä vähentävät oppilaiden erityisen tuen tarvetta.

Tukea tarvitseva oppilas saa ensin tehostettua tukea, esim. tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta tai koulunkäynninohjaajan avustusta. Nämä ennalta ehkäisevät yleiset tukitoimet vaativat riittävän pieniä opetusryhmiä. Kyläkouluilla oman haasteensa toimintaan tuo yhdysluokkaopetus ja se, että erityisopettaja on käytettävissä vain yhtenä päivänä viikossa. Kouluissa tehostetun tuen muodot otetaan käyttöön entistä aktiivisemmin ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tarvittessa yhteistyötä tehdään myös varhais-kasvatuksen kanssa.

Alakouluilla oppilaanohjaus on luokanopettajan vastuulla ja painottuu oppilaan kasvun ja kehityksen tukemiseen sekä opiskeluvalmiuksien ja –taitojen luomiseen. Alakoulussa luodaan pohjaa myös kouluasenteelle ja opiskelumotivaatiolle. Meillä toimii myös ”saattaen vaihto” sekä esikoulusta alakouluun että alakoulusta yläkouluun siirryttäessä.

Osa oppilaan tukea on moniammatillinen oppilashuoltotyö. Toimiva yhteistyö muodostuu avoimesta vuorovaikutuksesta, luottamuksesta ja suunnitelmallisuudesta. Oppilashuoltoon kuuluvat opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto ja lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. Kouluruokailu on olennainen osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää ja oppilaiden hyvinvoinnin edistämistä sekä myös kansanterveydellisesti merkittävä asia. Riittävä, terveellinen ja maukas kouluruoka kiireettömästi nautittuna lisää koulussa viihtyvyyttä.

Kodin ja koulun välisen yhteistyön merkitys korostuu kaikissa oppimisen tukeen ja kasvuun liittyvissä asioissa. Meillä viestit kodin ja koulun välillä kulkevat nyt Wilman välityksellä. Vanhempien kanssa käydään myös lukuvuosittain ”arviointikeskustelut”. Jos oppilas tarvitsee tehostettua tukea, vanhemmat ovat mukana päätöksissä heti alusta alkaen ja heidän kanssa käydään tarvittavat keskustelut. Oppilasasiat voidaan käsitellä myös oppilashuoltoryhmässä luottamuksellisesti, jolloin sovitut asiat myös kirjataan.

Koulumatkoissa/kouluverkon linjauksissa on pyritty huomioimaan oppilaiden ikäkausi, edellytykset, ja miten se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä.

Laatukriteerit:

• Opettajilla on riittävästi tiedollisia, taidollisia ja oppimisympäristöön liittyviä valmiuksia opettaa myös erityistä tukea tarvitsevia oppilaita lähikoulussa.
• Koulussa kehitetään ja käytetään joustavia toimintamuotoja, joilla koulut pystyvät kohtaamaan tukea tarvitsevan oppilaan joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti.
• Erilaisten ongelmatilanteiden hoitamiseen on olemassa selkeät, yhdessä sovitut toimintatavat.
• Oppilashuollosta tiedotetaan kattavasti oppilaille ja heidän huoltajilleen.
• Kouluruuan maittavuutta ja ravintosisältöjä seurataan.
• Koulussa on käytössä yhteisesti sovitut toimintatavat sekä koulun ja varhaiskasvatuksen että koulun ja toisen asteen nivelvaiheisiin.
• Koulussa käytetään moniammatillisessa yhteistyössä sovittuja varhaisen puuttumisen malleja, ja niiden vaikuttavuutta arvioidaan.
• Koulu arvioi, miten ohjaus edistää oppilaan elämänhallintaa ja urasuunnittelua.

Pohdittavaa:

• Miten tehostettu ja erityinen tuki oppilaille on järjestetty?
• Miten kunnassa on järjestetty oppilashuollon riittävä saatavuus ja monipuolisuus?
• MIten varmistetaan oppilaille riitävä ohjaus ja tuki?
• Miten varhainen puuttuminen toteutuu?'
• Miten siirtyminen yleis-, erityis- ja sairaalaopetuksen välillä sekä varhaiskasvatuksesta kouluun tapahtuu?
• Miten varmistetaan siirtyminen perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen?

Asiakirjat osa-alueesta:

• opetussuunnitelma
• oppilashuoltolaki

Mittarit:

• kouluterveyskyselyt