Koulun näkökulmasta

Taloudelliset resurssit ovat koulun toiminnan kivijalka, sillä ilman riittäviä resursseja sekä koulun fyysinen ympäristö että opetustoiminta kärsivät. Tärkeää on sopia yhteiset, tarkasti määritellyt kriteerit, joiden perusteella resursseja jaetaan. Yhtenä esimerkkinä opetustuntien tuntien jakaminen yhteisesti sovittujen kriteerien perusteella esim. tuntikehyksen laskentakaava.

Koulutusta ohjataan lainsäädännön, opetussuunnitelmien, koulutuksen arvioinnin ja erilaisen tiedollisen ohjauksen lisäksi koulutuksen rahoitusjärjestelmien avulla. Valtio ja kunnat vastaavat koulutuksen kustannuksista. Perusopetuksen käyttökustannuksiin myönnetään valtionosuutta. Opetuksen järjestäjä vastaa opetuksen käytännön järjestämisestä lainsäädännön mukaisesti.

Opetuksen järjestäjän tulee laatia lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, jossa määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä kuten opetustunneista, työajoista sekä muista tarpeellisista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Taloudellinen tilanne ja esimerkiksi henkilöstön lomauttaminen eivät vaikuta opetuksen järjestäjän velvollisuuteen huolehtia siitä, että opetusta koskevaan lainsäädäntöön tai niiden nojalla annettuihin alempiasteisiin säännöksiin kirjatut tavoitteet ja opetuksen subjektiiviset oikeudet toteutuvat. Näihin oppilaan oikeuksiin kuuluu myös oikeus oppilashuoltoon ja turvalliseen opiskeluympäristöön.

Perusopetuksen kustannukset vaihtelevat kunnittain ja kouluittain. Kustannukset vaihtelevat kouluverkon rakenteen, koulumatkojen pituuden, opetusryhmien kokojen, erityisoppilaiden määrän, kiinteistöjen, ruokahuollon järjestelyiden sekä opettajien palkkarakenteen mukaan. Koulujen resursseista päätetään paikallisesti. Opetuksen järjestäjän vastuulla on, että resurssit on jaettu niin, että koulutukselle asetetut tavoitteet toteutuvat. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että resursseja on riittävästi tuotettujen koulutuspalveluiden määrän, laadun ja palvelutuotannon rakenteen kannalta.Taloudellisen ohjauksen vuoksi on tärkeää, että kouluja tarkastellaan taloudellisina yksikköinä. Koululta edellytetään itseohjautuvuutta ja oman toiminnan tuloksellisuuden sekä erityisesti taloudellisuuden ja tehokkuuden arviointia.

Koulun rehtori vastaa osaltaan koulun taloudesta. Talousarvion seurannan sekä talouden kokonaiskuvan hallinta ovat keskeisiä. Talouden johtamiseen ja hallintaan liittyvä täydennyskoulutus tukee rehtorien osaamista.

Laatukriteerit:

• Perusopetukselle suunnatut taloudelliset resurssit takaavat perusopetusta koskevan lainsäädännön ja opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ja ohjauksen jokaiselle oppilaalle jokaisena koulupäivänä.
• Käytettävissä olevat resurssit on kohdistettu koulutukselle asetettujen tavoitteiden kannalta optimaalisesti.
• Resurssien määrä on riittävä koulutuspalveluiden määrän sekä palvelutuotannon rakenteen ja organisoinnin kannalta.
• Toiminnan ja talouden suunnittelussa lähtökohtana on mahdollisimman hyvien edellytysten luominen opetus-ja kasvatustyölle.
• Kestävän kehityksen toteuttamista seurataan talouden kannalta systemaattisesti.

Pohdittavaa:

• Miten opetuksen järjestäjän strategia sekä toiminnan ja talouden suunnitelmat ovat linjassa keskenään?
• Miten resurssien riittävyys tai riittämättömyys näkyvät koulutyön arjessa?
• Miten perusopetuksen tulokset vaikuttavat opetuksen järjestäjän toimintaan?
• Miten koulun resursseissa on huomioitu opetusryhmien koko, opetustuntimäärät ja erityisoppilaiden määrä?
• Miten resursseissa on huomioitu kiinteistöjen kunto ja varustus sekä ruokapalveluiden järjestelyt?
• Miten toteutetaan erilaisten hankerahoitusten hakeminen?

Asiakirjat osa-alueesta:

• budjetti
• tilinpäätös / toimintakertomus
• toiminta- ja taloussuunnitelma

Mittarit:

• tuntikehys
• laatukysely oppilaille, huoltajille, opettajille
• talousarvion seuranta
• oppilaskohtainen määräraha