4. Arviointi

4. Arviointi

Koulutuksen arviointijärjestelmän tavoitteena on hankkia ja analysoida tietoa koulun toiminnasta. Tätä tietoa hyödynnetään koulutuspoliittisessa päätöksenteossa sekä opetustoimen henkilöstön ja koulun kehittämisessä. Perusopetuksen arviointijärjestelmä muodostuu itsearvioinnista ja ulkopuolisesta arvioinnista. Opetuksen ja koulujen itsearviointi on arviointijärjestelmän perusta. Itsearviointia tukevat kansalliset oppimistulosten arvioinnit ja muut ulkopuoliset arvioinnit sekä arvioinnin eettiset periaatteet.

Arviointi on perusopetuksen tuloksellisuuden arviointia, jossa otetaan huomioon toiminnan vaikuttavuus, taloudellisuus ja tehokkuus. Arvioinnin avulla selvitetään, miten opetussuunnitelma ja opetuksen tavoitteet toteutuvat sekä miten tuloksellista koulutus on. Opetuksen järjestäjä arvioi antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta ja osallistuu ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Opetuksen järjestäjä kehittää systemaattisesti toimintaansa arviointitulosten ja saadun palautteen pohjalta. Laatua parantavat selkeät tavoitteet ja toimintaperiaatteet sekä työssä tarvittavat riittävät voimavarat. Arvioinnin on oltava suunnitelmallista, säännöllistä, monipuolista ja vertailukelpoista.

Paikallisesta arviointitoiminnasta ja sen kehittämisestä vastaavat opetuksen järjestäjät ja koulut. Arviointitoiminnan koordinointia selkeyttävät opetuksen järjestäjän ja koulujen omat arviointisuunnitelmat. Arviointisuunnitelman perustana ovat paikalliset sivistyspoliittiset kehittämisohjelmat, toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä muut mahdolliset asiakirjat.

Arviointi-suunnitelmien valmistelussa tulee ottaa huomioon ulkopuolisen arvioinnin, paikallisen arvioinnin ja peruspalvelujen arvioinnin väliset yhteydet. Arviointisuunnitelmassa tunnistetaan opetuksen järjestäjään ja koulujen toimintaan kohdistuvia tulevia tarpeita, määritellään arviointitoiminnan järjestäminen ja tarvittavat voimavarat, luodaan yhteiset puitteet paikallisen toiminnan arvioinnille ja selkeytetään toimijoiden keskinäinen työnjako. Lisäksi huolehditaan siitä, että opetuksen järjestäjällä ja kouluilla on käytössä riittävä arvioinnin asiantuntemus.

Oppilaiden tulee tietää, millä perusteella heidän suorituksiaan arvioidaan. Oppilaan arvioinnilla tuetaan tavoitteiden toteutumista. Arvioinnin kokonaisuus muodostuu välittömistä oppituntipalautteista, muusta oppilaan ja huoltajan saamasta suullisesta ja kirjallisesta palautteesta, arviointikeskusteluista sekä todistuksista. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä, joiden tulee olla linjassa asetettujen tavoitteiden kanssa. Oppilaan tulee voida osoittaa edistymistään ja osaamistaan eri tavoin. Arviointi kannustaa ja ohjaa oppilasta sekä vahvistaa oppimistaitoja. Oppilaan itsearviointi on osa tätä kokonaisuutta. Huoltajalle arviointi antaa tietoa arviointiperusteista ja oppilaan edistymisestä. Arviointi myös auttaa huoltajaa tukemaan lasta opiskelussa ja opintoihin liittyvissä valinnoissa sekä kasvussa ja kehittymisessä.

Laatukriteerit:

  • Arviointi- ja kehittämistoimintaa toteutetaan systemaattisesti ja suunnitelmallisesti.
  • Koululla on toimintansa tarpeisiin soveltuva arviointijärjestelmä.
  • Arvioinnista saatuja tietoja käytetään opetuksen kehittämisessä sekä toiminnan ja talouden suunnittelussa.
  • Koulujen arviointiosaamista kehitetään suunnitelmallisesti.
  • Koululla on yhteisesti sovitut arvioinnin periaatteet.
  • Arviointi ja kehittämistoimintaan osallistuvat myös oppilaat, vanhemmat ja oppilashuoltohenkilöstö sekä tarpeen mukaan myös muu henkilöstö.

Pohdittavaa:

  • Miten opettaja arvioi omaa työtään?
  • Miten koulu arvioi toimintaansa?
  • Miten arviointi näkyy koulun toiminnan ja opetustyön kehittämisessä?
  • Millaiset yhteiset arvioinnin periaatteet koulussa ja kunnassa on?
  • Vastaavatko arvioinnissa käytetyt mittarit ja välineet tämänhetkistä käsitystä oppimisesta?
  • Miten oppimistulosten arviointia hyödynnetään opetuksen suunnittelussa?
  • Miten opetuksen järjestäjä arvioi koulujen toimintaa?
  • Miten opetuksen järjestäjä on varmistanut arvioinnin ja kehittämisen suunnitelmallisuuden ja jatkuvuuden?
  • Miten koulujen arviointiosaamista kehitetään?
  • Miten koulun keskeinen arviointitieto saatetaan opetuksen järjestäjän, henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien tietoon?
  • Miten on huomioitu oppilaiden, vanhempien ja oppilashuoltohenkilöstön osallistuminen arviointiin ja kehittämiseen?

Asiakirjat osa-alueesta:

  • opetussuunitelma

Mittarit:

  • opetussuunnitelman toteutuminen
  • testit esim. allut, kouluvalmiustesti
  • lukuvuosiarvioinnit
  • arvointikeskustelut