Keskuskoulu
Yhteystiedot
Koulukatu 7
30100 Forssa
Rehtori Jari Marjamäki 050-596 5165
Kanslia, toimistosihteeri Elina Kylliäinen 040-672 4119
Vararehtori Jarkko Laine 040-482 7247
Oppilaanohjaaja Timo K. Nukari 040-673 8694
Kouluyhteisöohjaaja Emma Forsblom
sij. Venla Vuori 040-1852083
Opettajainhuone 03-4141 5432
Iltapäiväkerho 040-637 4092
sähköpostit: etunimi.sukunimi@edu.forssa.fi,
hallinto (rehtori ja kanslia) etunimi.sukunimi@forssa.fi
(Muokattu 30.7.26 EK)
Keskuskoulun lukuvuosisuunnitelma lukuvuodelle 2026-2027
Rehtorin tervehdys
Keskuskoulun tavoitteena on tänäkin kouluvuonna 2026–2027 tarjota laadukasta perusopetusta yhtenäiskoulurakenteen mukaisesti vuosiluokille 1–9. Pyrkimyksenä on luoda päivittäin kaikille keskuskoululaisille turvallinen ja välittävä, toiset ihmiset huomioon ottava koulunkäyntiympäristö. Tässä lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan tarkemmin oppilaslähtöistä toimintatapaamme sekä lukuvuoden 2026–2027 tavoitteita sekä suunnitelmiamme. Suunnitelmasta löytyvät myös yhteystiedot koulun eri toimijoille sekä muu tärkeä jokapäiväiseen koulunkäyntiin liittyvä informaatio. Uutena, tervetulleena painopistealueena haluan mainita liikunnallisen elämäntavan, joka yhteisesti on sovittu kaupunkimme perusopetuksessa tämän kouluvuoden yhdeksi kulmakiveksi.
Jari Marjamäki
Keskuskoulun rehtori
Lukuvuosisuunnitelman käsittely
TAVOITE: lukuvuosisuunnitelma on koko kouluyhteisön käsikirja sekä suunnitteluun osallistumisen ja kuulemisen väline.
Koulun lukuvuodensuunnittelu on koko yhteisön asia - henkilökunta, oppilaat, huoltajat ja erilaiset sidosryhmät. Suunnitelmatyötä johtaa koulun rehtori. Viime syksynä voimaan astunut opetussuunnitelman uudistus velvoittaa mm. tuen suunnitteluun entistä tarkemmin. Lisäksi lukuvuosisuunnitelman merkitys arjen työkaluna korostuu entisestään. Suunnittelun ja arvioinnin aikataulu lukuvuonna 2026–2027:
|
Toteutustapa |
|
Käsittely aloitettiin VESO-päivissä 10–11.8.2026 ja jatkuu mm. kuukausittaisissa opettajankokouksissa sekä YS-tiimien kokouksissa. |
|
Käsittely vähintään seuraavissa kokouksissa (suluissa esimerkkiaiheita):
|
|
Huomioitavaa, että lukuvuosisuunnitelma ei ole lukkoon lyötävä asiakirja vaan toiminta tulee, esimerkiksi tuen osalta, suunnitella ja arvioida läpi vuoden. |
|
Lautakunnan käsittelyn jälkeen suunnitelma julkaistaan Wilmassa sekä tiedotetaan niin oppilaille kuin huoltajille mistä suunnitelma löytyy. Rehtori vastaa tiedottamisesta. |
|
Suunnitelman toteutumista etenkin tuen osalta seurataan aktiivisesti ja päivitetään mahdollisten muutosten ilmaantuessa. Rehtori vastaa päivittämisestä. |
|
Vähintään edellä suunnitteluvaiheessa mainitut ryhmät arvioivat oman toimintansa toteutumisen sekä kirjoittavat tästä toimintakertomukseen. |
Koulun perustiedot
Koulu ja toimipisteet
Keskuskoulu
Koulukatu 7
30100 Forssa
http://www.forssa.fi/lapset_ja_nuoret/perusopetus/yhtenaiskoulut_1-9/keskuskoulu/
https://peda.net/forssa/perusopetus/keskuskoulu
https://forssa.inschool.fi/
Instagram: @keskuskoulu
Rehtori
Rehtori Jari Marjamäki 050-596 5165, jari.marjamaki@forssa.fi
Vararehtori Jarkko Laine 040-482 7247, jarkko.laine@edu.forssa.fi
Kanslian tiedot
Kanslia, toimistosihteeri Elina Kylliäinen 040-672 4119, elina.kylliainen@forssa.fi
Opettajainhuone 03-4141 5432
Opetushenkilöstö
Opettajat:
|
Grönholm, Katja |
klinikkaopettaja |
|
|
Heino, Ansku (lis. Koijärvi ja Vieremä) |
ruotsi (ylä- ja alakoulu), valinnainen liikunta |
7a, tukioppilastoiminta |
|
Huotari, Anna-Kaisa |
ruotsi (yläkoulu), oppilaanohjaus |
oppilaskuntatoiminta |
|
Hyvönen, Arttu |
liikunta, terveystieto |
7d |
|
Hämäläinen, Sonja-Tuulia |
kuvataide (yläkoulu) |
|
|
Isaksson, Jussi |
luokanopettaja |
5.–6. lk |
|
Isaksson, Seija |
luokanopettaja |
2. lk |
|
Korkala, Heli |
musiikki |
7 c, musiikkiesitysten hoito |
|
Kultanen, Henrika |
käsityö, matematiikka, terveystieto |
8d |
|
Kurki-Aittomaa, Hanna |
äidinkieli ja kirjallisuus |
9e |
|
Laine, Jarkko |
englanti (ylä- ja alakoulu) |
9b, vararehtori |
|
Laine, Katriina |
englanti (ylä- ja alakoulu), saksa |
|
|
Lindholm, Helena |
luokanopettaja |
1. lk |
|
Luukka, Ville |
matematiikka, fysiikka, kemia |
Fyken varastovastaavuus |
|
Marjamäki, Jari |
rehtori |
|
|
Mattila, Johanna |
laaja-alainen erityisopettaja (alakoulu) |
|
|
Metsämäki, Antti |
historia, yhteiskuntaoppi, uskonto (ev.lut.) |
9d, av-vastaava, turvallisuusvastaava |
|
Mäkivalli, Tuija |
resurssiopettaja (yläkoulu), terveystieto, uskonto (ev.lut.) |
|
|
Nukari, Timo K. |
oppilaanohjaus |
|
|
Nummila, Niina |
äidinkieli ja kirjallisuus |
8c, kirjastonhoitotehtävä |
|
Numminen, Susanna |
historia, yhteiskuntaoppi, uskonto (ev. lut.), elämänkatsomustieto |
8a |
|
Oivanen, Sini |
matematiikka, fysiikka, kemia |
7b |
|
Oja, Juha |
käsityö, mopokurssi |
|
|
Onkila-Kinnunen, Katja |
biologia, maantieto |
|
|
Raglitius, Pipsa |
S2-opetus (yläkoulu) |
|
|
Rantio, Maiju |
resurssiopettaja (alakoulu) |
|
|
Ropponen, Marianne |
liikunta, terveystieto |
|
|
Seppälä, Viivi |
matematiikka, fysiikka, kemia |
9a |
|
Sevón, Marjo |
espanja |
|
|
Sievert, Helinä |
biologia, maantieto, terveystieto, hygieniaosaaminen |
8b |
|
Suomi, Timo |
resurssiopettaja (yläkoulu), oppilaanohjaus, elämänkatsomustieto |
|
|
Suominen, Janne |
luokanopettaja |
3. lk |
|
Suominen, Karoliina |
luokanopettaja |
4. lk |
|
Tuominen, Annika |
kotitalous, hygieniaosaaminen |
9c |
|
Tyrväinen, Teppo |
matematiikka, fysiikka, kemia, tietotekniikka |
tvt-vastaavuus |
|
Vähämäki-Eerikäinen, Liisa |
valinnainen kotitalous |
|
Koulunkäynninohjaajat
|
Kulmala, Katariina |
|
aamu- ja iltapäivätoiminnan koordinaattori |
|
Metsänoja Ronja |
|
|
|
Nieminen, Emma |
|
|
|
Nieminen, Mirka |
|
aamu- ja iltapäivätoiminnan vastuuohjaaja |
|
Vähämäki-Eerikäinen, Liisa |
|
Kouluyhteisöohjaaja:
|
Forsblom, Emma |
kouluyhteisöohjaaja |
Oppilaat
|
Oppilaiden lukumäärä yhteensä |
335 |
|
Kuljetusoppilaita |
43 |
Opiskeluhuollon henkilöstö ja toimintasuunnitelma
Opiskeluhuollollinen työ koululla
Opiskeluhuollollista työtä on kuvattu tarkemmin seudullisessa opiskeluhuollon ja oppimisen tuen käsikirjassa
Yhteisöllinen opiskeluhuolto
Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan koulun toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään oppilaiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä.
Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteuttavat kaikki opiskeluhuollon toimijat. Kaikkien koulussa oppilaiden kanssa työskentelevien sekä opiskeluhuoltopalveluista vastaavien viranomaisten ja työntekijöiden on tehtävissään edistettävä oppilaiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä kotien ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Koulun henkilökunnalla on ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista.
Koulun yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä huolehtii yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Lisäksi ryhmä suunnittelee, miten oppilaiden ja yhteisöjen hyvinvointiin liittyvien kyselyjen vastauksia hyödynnetään sekä suunnittelee ja käynnistää koulun ja kotien välistä yhteistyötä. Opiskeluhuoltoryhmä tekee vuosittain yhteistyötä nivelvaiheissa yhteistyötahojen kanssa esimerkiksi kouluun tutustumisten ja ryhmäytymisen osalta.
Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä muodostuu opiskeluhuollon henkilökunnan lisäksi opettajien, koulun henkilökunnan, huoltajien ja/tai oppilaiden edustajista. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoryhmää koululla johtaa rehtori Jari Marjamäki. Ryhmä kokoontuu torstaisin kokoonpanolla rehtori, vararehtori, oppilaanohjaaja, laaja-alainen erityisopettaja, kouluyhteisöohjaaja, kuraattori, terveydenhoitaja ja ajoittain myös psykologi.
Yksilökohtainen oppilashuolto
Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle oppilaalle annettavia koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeää on varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ennaltaehkäisy.
Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu oppilaan sekä tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Huoltaja ei voi kieltää alaikäistä lastaan käyttämästä opiskeluhuollon palveluja.
Kouluterveydenhuolto:
Kouluikäiset lapset ja nuoret ovat kouluterveydenhuollon asiakkaita. Terveydenhoitajan työhön koululla kuuluu nuoren terveen kasvun ja kehityksen tukeminen niin kahdenkeskisissä tapaamisissa kuin yhdessä muun kouluyhteisön kanssa toimien. Terveystarkastus tehdään kaikkien vuosiluokkien oppilaille vuosittain.
Terveydenhoitajana toimii Jenna Kettunen ja hän on paikalla koululla neljänä päivänä viikossa.
Koululääkäri on paikalla tarkastusten yhteydessä ja häneen saa yhteyden terveydenhoitajan kautta.
Koululääkärin työhön koululla kuuluu laajojen terveystarkastusten tekeminen vuosiluokilla 1, 5 ja 8.
Koulupsykologi ja -kuraattori:
Koulupsykologin ja -kuraattorin tehtävänä on antaa opiskelun ja koulunkäynnin tukea ja ohjausta, joilla edistetään kouluyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä oppilaiden perheiden ja muiden läheisten kanssa. Lisäksi tehtävänä on tukea oppilaiden oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia. Koulupsykologit ja -kuraattorit tekevät yhteistyötä oppilaiden ja heidän vanhempiensa kanssa, opettajien ja koulun muun henkilökunnan kanssa sekä muiden sidosryhmien kanssa.
Koulupsykologiin ja -kuraattoriin voivat olla suoraan yhteydessä oppilas itse, hänen huoltajansa tai joku muu oppilaan tunteva henkilö. Lisäksi koulun työntekijä tai toinen oppilashuollon työntekijä voi olla yhdessä oppilaan kanssa suoraan yhteydessä kuraattoriin tai psykologiin.
Koulukuraattorina koulussa toimii Tytti Hirvonen. Hän on paikalla 2–4 päivänä viikossa.
Koulupsykologina koulussa toimii Tytti Sippo luokilla 7–9 ja Juha-Pekka Rissanen luokilla 1–6. He ovat paikalla tarpeen mukaan, yleensä 1-2 päivänä viikossa.
Kuraattorin ja psykologin tavoittaa Wilman kautta, sähköpostilla, puhelimitse tai kouluterveydenhoitajan/opettajan kautta.
Oppilashuoltotyö ja -suunnitelma:
Keskuskoulun opiskeluhuoltotyö käytäntöineen ja toimintatapoineen sekä yhteistyömuotoineen nojaa vahvasti perusopetuslakiin sekä opiskeluhuoltolakiin. Päivittäisen arjen kuvaus ja koulun arvomaailma käy myös ilmi lukuvuosisuunnitelmasta.
Oppilashuoltotyö kohdistuu koulun perustehtävään, kasvatus- ja opetustyöhön. Sillä pyritään tukemaan kaikkien koulussa opiskelevien hyvinvointia ja luomaan kouluun positiivista oppimisen ilmapiiriä. Oppilaasta huolehtiminen kuuluu kaikille koulussa työskenteleville. Aloitteellinen oppilashuoltoasioissa voi olla kuka tahansa oppilaasta huolissaan oleva henkilö. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Aina tarpeen vaatiessa tehdään yhteistyötä myös koulun ulkopuolisten lasten ja perheiden palveluiden tarjoajien kanssa. Yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön perustehtävä onkin määrittää niitä tavoitteita ja toimenpiteitä, mitä koulu tarvitsee kokonaisuutena.
Oppilashuoltotyöllä pyritään lisäksi koordinoimaan ja kehittämään koulun toimintatapoja oppilaiden hyvinvoinnin lisäämiseksi, erityistarpeiden huomioimiseksi ja koulunkäynnin järjestämiseksi kunkin oppilaan kohdalla optimaalisella tavalla ja hänen kasvuaan tukien. Tarkoituksena on myös ennaltaehkäistä ongelmia sekä niiden ilmetessä puuttua niihin mahdollisimman varhain. Yhteisöllistä oppilashuoltotyötä tehdään yhteistyössä mm. tukioppilaiden ja oppilaskunnan sekä vanhempaintoimikunnan kanssa.
Yhtenä tämän työn keskeisenä tehtävänä on ongelmatilanteissa tarvittavien tukitoimien suunnittelu, toteutuksen järjestely ja seuranta. Ongelmatilanteet voivat liittyä oppimiseen, käyttäytymiseen, sosiaalisiin suhteisiin tai tunne-elämään. Käytännön tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen tehdään oppilaan huoltajien kanssa yhteistyössä. Oppilashuoltotyössä noudatetaan eri ammattiryhmiä koskevia sekä muita tietojensaantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä. Tarvittaessa kutsutaan matalalla kynnyksellä koolle moniammatillinen palaveri (MAT) yksilöllisen oppilashuoltotyön ja oppilaan kokonaistilanteen niin vaatiessa. MAT-palaveriin osallistuva koulun henkilökunta nimetään aina tapauskohtaisesti ja sekä oppilaan että huoltajan hyväksynnällä.
Oppilas saa kääntyä koulun henkilökunnan puoleen kaikissa tarpeelliseksi kokemissaan asioissa. Hänellä on siis oikeus jakaa huolensa ja toiveensa valitsemansa aikuisen kanssa. Kaikki koulun aikuiset ovat em. vaitiolovelvollisuuden piirissä, asian jakaminen eteenpäin tapahtuu oppilaan luvalla sekä ilmoitusvelvollisuuden velvoittamissa puitteissa.
Oppilaanohjaaja on vastuussa jatko-opintoihin ja ammatinvalintaan liittyvästä ohjauksesta sisältäen peruskoulun aikaiset TET-jaksot niihin liittyvine suunnitelmineen ja aikatauluineen. Laaja-alaiset erityisopettajat sekä resurssiopettajat tarjoavat tukea oppimisen haasteisiin sekä muille opettajille pedagogisen tuen arviointiin ja siihen liittyvien suunnitelmien tekoon. Myös S2-opettaja tarjoaa tukea mm. kielitietoiseen opetukseen.
Poissaolojen seuranta tapahtuu uuden lakimuutoksen myötä entistä strukturoidummin ja ennalta ehkäisevällä otteella syksyllä 2023 voimaan astuneen lakimuutoksen mukaisesti. Poissaolojen seuranta ja reagointivastuu on luokanopettajalla ja yläkoulun puolella luokanvalvojalla. Yhteydenottoprosessi oppilaan kotiin ja toimenpiteet noudattavat mainittua lakimuutosta. Poissaoloihin puuttumisen prosessi on kuvattu alempana omassa kohdassaan sisältäen linkin opiskeluhuollon Vihreän Kirjan ko. kohtaan. Koulun kiusaamisen vastainen suunnitelma on liitetty erikseen omaan kohtaansa lukuvuosisuunnitelmaan.
Koulun toimintaperiaate ja arvoperusta
Keskuskoulu vastaa omalta osaltaan laadukkaan yleissivistävän perusopetuksen antamisesta forssalaisille lapsille ja nuorille. Toimimme yhtenäiskouluperiaatteen mukaisesti joustavasti luokkien 1–9 kouluna. Iltapäiväkerhotoimintaa tarjotaan 1.–2. luokkien oppilaille ja myöhäisinä kouluuntuloaamuina on tarjolla myös Aamupuuhis kello yhdeksästä kymmeneen.
Lasten kasvattaminen, yleissivistyksen lisääminen sekä opiskeluvalmiuksien kehittäminen ovat niitä tehtäviä, joiden avulla pyrimme kehittämään oppilaitamme vastuullisiksi yhteiskunnan kansalaisiksi (Perusopetuslaki 2§, opetuksen tavoite).
Koulussamme näitä tavoitteita kohti pyritään korostamalla yhteisiä arvoja ja päämääriä, suvaitsevaisuutta, yhteistyön merkitystä sekä oppilaslähtöisyyttä. Tavoitteenamme on tarjota jokaiselle lapselle kaikin puolin turvallinen kasvuympäristö ja huolehtia oppilaiden hyvinvoinnista kokonaisvaltaisesti.
Opetussuunnitelman hengen mukaisesti oppilaan kohtaaminen ja oppilaasta välittäminen ovat olleet toimintamme keskeisintä ydintä jo pitkään. Keskuskoululla aikuisilla on lapsille ja nuorille aina aikaa olla heidän tukenaan kasvamisessa ja kehityksessä kaikkine haasteineen. Jokainen oppilas kohdataan yksilönä omine vahvuuksineen ja heikkouksineen. Toiminnan tulokset ovat näyttäytyneet rohkaisevan myönteisinä mm. Kouluterveyskyselyn annissa vuosien varrella.
Koulun arjessa toimintaa ohjaavat ja suunnittelevat osaltaan YS-tiimit. Kukin opettaja kuuluu yhteen tiimiin. Tiimien toimintaa kuvataan alempana tarkemmin niihin liittyvässä lukuvuosisuunnitelman kohdassa.
Koulun kehittäminen ja tavoitteet
Koulun johtoryhmä
Keskuskoulussa toiminnasta vastaava rehtori on Jari Marjamäki ja vararehtorina toimii Jarkko Laine. Mikäli molemmat ovat samaan aikaan poissa johtovastuu siirtyy oppilaanohjaaja Timo Nukarille.
YS-tiimit vastaavat oman alueensa toiminnan suunnittelusta ja organisoimisesta ja käyttävät oman puheenvuoronsa ryhmänsä ajankohtaisista asioista kuukausittaisessa opettajankokouksessa.
Tiimit/kehittämisryhmät
Koulun arjessa toimintaa ohjaavat ja suunnittelevat YS-tiimit, joita lukuvuonna 2026-2027 on viisi kappaletta. Kukin opettaja kuuluu yhteen YS-tiimiin. Tänä vuonna tiimit ovat:
*Yhteisöllisyyden ja koulunkäynnin tuen tiimi/vastuuopettajana Timo Nukari
*KivaKoulutiimi/Jarkko Laine
*Kestävän kehityksen tiimi/Katja Onkila-Kinnunen
*Tapahtumatiimi/Hanna Kurki-Aittomaa
*Kouluviihtyvyystiimi/Henrika Kultanen
Alakoulun toiminnasta vastaavana opettajana toimii Helena Lindholm. Oppilaskuntatoimintaa organisoi Anna-Kaisa Huotari, tukioppilastoimintaa puolestaan Ansku Heino. Toisena aikuisena sekä oppilaskunta- että tukioppilastoiminnassa on mukana kouluyhteisöohjaaja Emma Forsblom, nyt sijaisensa Venla Vuori.
Kehittämis- ja arviointikohteet
Hankkeet
Koulujen kerhotoiminta
Keskuskoululla toimii muiden koulujen tapaan Harrastamisen Suomen mallin kerhoja sekä lyhytkestoisempia KeKo-kerhoja.
Yhdessä tuen puolella -digihanke
Useamman kunnan ja kaupungin yhteishanke, jossa paneudutaan tuen lomakkeiden sähköiseen kirjaamiseen sekä opetushenkilöstön tukemiseen tuen uudistuksessa.
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma
Tasa-arvo- sekä yhdenvertaisuuslakien mukaan koululla tulee olla toiminallinen tasa-arvosuunnitelma sekä suunnitelma yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja syrjinnän poistamiseksi. Suunnitelma on osa koulun lukuvuosisuunnitelmaa.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tulee sisältää:
- selvitys oppilaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta
- tarvittavat toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi
- arvio aikaisemman suunnitelman toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista
Keväällä 2025 perustettiin Forssan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmatyöryhmä. Ryhmä toimii jatkossa ohjausryhmänä, joka avustaa ja seuraa koulujen tasa-arvoselvityksiä ja toimenpiteitä.
Kehittämiskohteet ja niiden arviointi
Forssan kaupungilla on muitakin yhteisiä toimintasuunnitelmia, joihin on myös alle liitetty linkki ja Keskuskoulussa toimitaan kaikkien alla mainittujen suunnitelmien mukaan:
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA: https://peda.net/forssa/ops2016/fkejptjy2l/ejpt
Keskuskoululla noudatetaan luonnollisesti em. suunnitelmaa perusopetuslain hengen mukaisesti. Perusopetuksen arvoperusta pohjautuu siihen, että jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on (Opetussuunnitelman perusteet 2.2). Oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistä tukea sekä kokemusta siitä että hänestä välitetään ja häntä kuunnellaan sekä arvostetaan.
KULTTUURIKASVATUSSUUNNITELMA: https://www.forssa.fi/client/forssa/userfiles/21-forssan-kulttuurikasvatussuunnitelma-valmis.pdf.
KESTÄVÄN KEHITYKSEN SUUNNITELMA: https://peda.net/forssa/ops2016/kksl/kks
Kestävän kehityksen tiimi jatkaa Keskuskoulun kestävän kehityksen suunnittelutyötä lukuvuonna 2026–2027. Oppilaskuntatoiminnalla on osa KeKe-työssä. Oppilaskunta pitää myös KeKe-toiminnan hengessä ajoittain kirpputoripöytää.
Kulutuksen ja materiaalien käytön kriittinen tarkastelu on olennainen osa kestävää kouluarkea. Oppikirjojen kunnosta huolehtiminen, löytötavarakäytännöt ja hävikin minimoinen kaikessa toiminnassa ovat juuri tätä. Uusiokäyttö on osa toimintakulttuuria päiväkodista alkaen, eikä sen ole syytä päättyä vielä yläkouluun tullessakaan. Se ei kerro köyhyydestä tai niukkuudesta, vaan on ajan hermolla- ei trendi, vaan 2020-lukua. Tämän rinnalla tulevat luonnollisesti lisääntyvä sähköinen materiaali ja sen myötä vähenevä paperinkulutus. Tätä kierrätystä pyritään entisestään tehostamaan ja lisäämään lukuvuoden 2026–2027 aikana.
Jopa pian uudistuvassa jätelainsäädännössäkin odotetaan julkisen puolen esimerkkiä. Koulun kaikilla aikuisilla on mahdollisuus ja samalla myös vastuu tukea lapsia ja nuoria kestävän elämäntapaan. Ekologisen kestävyyden ytimessä on tieto ja ymmärrys. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys merkitsee ennen muuta kunnioitusta, yhdenvertaisuutta, myötätuntoa ja oikeudenmukaisuutta. Kaikki hyvinvointi edistää näitä tavoitteita. Osallisuus luo hyvinvointia ja silloin jaksaa kiinnostua myös siitä, miten muilla menee. Haluamme kannustaa oppilaita, koteja ja henkilöstöä kestäviin toimintatapoihin, turvallisuudesta tinkimättä.
Demokratiakasvatus on tärkeä osa koulutyötä, Keskuskoulullakin on sekä oppilaskunta- että tukioppilastoimintaa ja osallistumme kaupunkitasolla LastenForssa-valtuuston toimintaan.
Koulutyön yleinen järjestely
Lukuvuoden työaika
|
Syyslukukausi |
12.8.2026-22.12.2026 |
|
syysloma (VKO 42) |
12.10.-18.10.2026 |
|
joululoma |
23.12.2026-6.1.2027 |
|
Kevätlukukausi |
7.1.2026-30.5.2027 |
|
talviloma (vko 9) |
1.3.-7.3.2027 |
|
pääsiäinen |
26.3.-29.2027 |
|
helatorstai |
6.5.2027 |
|
kevätlukukauden päätös |
5.6.2027 |
Jaksot
Keskuskoululla lukuvuosi jakautuu syys- ja kevätlukukauteen. Syyslukukauden päätteeksi annetaan lukukausiarviointi ja lukuvuoden lopuksi lukuvuosiarviointi.
Poissaolojen seuranta
Poissaolojen seurannasta ja niihin liittyvät toimenpiteet on kuvattu Vihreässä kirjassa:
Välitunnit
PÄIVITTÄINEN TYÖAIKA
päivänavaus 08:55 – 09:00
tunti no 1 09:00 – 09:45
välitunti 09:45 – 10:00
tunti no 2 10:00 – 10:45
ruokailu, 1.-6.lk. 10:15 –
tunti jatkuu 10:30 – 11:00
1. ruokailu 10:45 – 11:15
tunti no 3 11:15 – 12:00
tai tunti no 3 11:00 – 11:45
välitunti 12:00 – 12:15
2. ruokailu 11:45 – 12:15
tunti no 4 12:15 – 13:00
välitunti 13:00 – 13:15
tunti no 5 13:15 – 14:00
välitunti 14:00 – 14:05
tunti no 6 14:05 – 14:50
Ruokailu ja välipala
Keskuskoulun ruokailu on porrastettu kahteen eri vuoroon yllä kuvatun päivittäisen työajan mukaisesti. Osa alaluokista ruokailee tilatarpeeseen liittyvistä syistä yläkoulun ruokailuvuoroja aiemmin kuten aikataulutuksesta ilmi käy.
Päivänavauskäytänteet
Perusopetusasetuksen (852/1998) 6 § määrittelee, että päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella. Koulussamme tämä toteutetaan seuraavasti: Aamunavaus pidetään jokaisena koulupäivänä keskusradion kautta muutamin poikkeuksin (mm. Lucia-päivänä tilaisuus on liikuntasalissa). Päivänavauksista on vuorolista opettajanhuoneessa. Vuoroja on opettajilla, oppilailla luokittain, ohjaajilla, opiskeluhuollon toimijoilla, oppilaskunnalla sekä tukioppilailla. Seurakunta pitää avauksen joka toinen keskiviikko.
Koulukuljetus
Matkahuollon aikatauluhaku
Matkahuolto - Nettilippu
Matkahuollon reittiopas
Matkahuolto - Reittiopas
Pohjois-Forssan ostoliikenne
Pohjois-Forssan palveluliikenne | Forssan kaupunki
Lisätietoja koulukuljetuksista löytyy Forssan kaupungin internet-sivuilta: https://www.forssa.fi/kasvatus-ja-opetus/perusopetus/koulukuljetukset/.
Turvallisuustoiminta
Koulun turvallisuusvastaavana toimii Antti Metsämäki. Hänen johdollaan harjoitellaan erityyppisiä tilanteita varten useamman kerran sekä syys- että kevätlukukaudella. Luokkien ovien sisäpuolella on turvallisuusohjeistus sisältäen mm. poistumisohjeen. Koulun toimintasuunnitelma poikkeustilanteisiin, kriisisuunnitelma sekä turvallisuussuunnitelma (avoin vain asianosasille) löytyvät PedaNetistä.
Turvallisuusviestintä on osa turvallisuussuunnitelmaa. Se on parhaimmillaan ennalta ehkäisevää toimintaa, joka tehdään tiedottamisen, kouluttamisen ja muun viestinnän keinoin. Kaikki viestintä edellyttää toimivia ja etukäteen sovittuja käytänteitä. Koulun turvallisuussuunnitelmassa kuvataan, miten tiedonkulku turvataan erilaisissa häiriötilanteissa muun muassa koulun, oppilaiden ja heidän huoltajiensa, pelastus- ja poliisitoimen sekä muiden kunnan viranomaisten kesken. Turvallisuussuunnitelmassa ohjeistetaan myös tiedottaminen medialle.
Turvallisuusviestinnän linjauksista ja johtamisesta vastaa rehtori. Vakavissa kriisitilanteissa tiedottamisvastuu on keskitetty sivistysjohtajalle. Tilanteissa, jotka edellyttävät pelastus- tai poliisitoimen apua, tiedottamisesta vastaa henkilö, joka johtaa tilanteen selvittämistä. Epäiltäessä rikosta tiedottamisesta vastaa tutkintaa johtava poliisi. Epidemioita koskevissa tapauksissa tiedottamisvastuu kuuluu yleensä terveyskeskukselle. (OPH)
Kriisiviestinnällä tarkoitetaan tehostettua ja nopeaa viestintää odottamattomissa tilanteissa, joissa koulun toimintaedellytykset tai muu etu ovat uhattuina. Kriisiviestinnän kulmakivinä voidaan pitää oikean tiedon välittämistä oikealle kohderyhmälle. Käytännössä tämä edellyttää ennakointia, harkintaa ja suunnittelua.
Kriisi saa aikaan inhimillisen tarpeen saada tietoa tapahtumasta ja sen seurauksista. Jo etukäteen on hyvä miettiä, keneen tapahtunut vaikuttaa, kenen pitää saada tietoa tehtävien hoidon näkökulmasta ja keitä muita olisi hyvä informoida. Onnistunut viestintä kriisitilanteessa ehkäisee myös turhia pelkoja ja huhuja.
Kriisitiedottamisen tarkoituksena on se, että kaikilla niin koulun sisällä kuin ulkopuolisilla yhteistyötahoilla on yhtenevä käsitys tilanteesta. Koulun kriisitilanteissa ensisijainen kohderyhmä muodostuu aina henkilöstöstä ja oppilaista. Koulun sisäisestä tiedottamisesta vastaa rehtori.
Kriisin alkuvaiheessa päätetään, mitä halutaan viestiä ja mitkä ovat viestinnän keskeiset tavoitteet. Kriisiviestinnän päätavoitteita ovat
- ihmisten turvallisuuden varmistaminen,
- mahdollisten uhrien sekä heidän omaistensa suojeleminen,
- oikean ja totuudenmukaisen tiedon välittäminen asianosaisille, huoltajille, sidosryhmille ja medialle,
- yhteisön toimintaedellytysten ja toiminnan jatkuvuuden turvaaminen,
- huhujen, mielikuvien ja väärien tietojen vaikutusten minimoiminen ja
- yhteenkuuluvuuden ja turvallisuudentunteen rakentaminen,
Ikävät uutiset leviävät nopeasti, ja monet kriisitilanteet kiinnostavat myös mediaa. Medialle tiedottamisesta vastaa sivistysjohtaja. Koulupäivän aikana vastuu lapsista ja nuorista on koululla. Kriisitilanteessa yksi koulun tehtävistä on suojella oppilaita ja opiskelijoita tarpeettomalta julkisuudelta sekä huolehtia heidän yksityisyyden suojastaan. Koulu ei esimerkiksi voi antaa lupaa alaikäisen kuvaamiseen tai haastattelemiseen vaan lupa tulee aina pyytää huoltajalta.
NUORILLE VAARALLISTEN TÖIDEN TEKEMINEN PERUSOPETUKSESSA
Valtioneuvoston asetuksen (475/2006) 2§:ssa säädetään koulutukseen liittyvästä työstä. Säännöksen toisen momentin mukaan peruskoulussa seitsemännestä vuosiluokasta lähtien oppilaat voivat iästään riippumatta opettajan johdolla ja välittömässä valvonnassa tehdä asetuksen 4§:n tarkoitettua vaarallista työtä, jos se on opetuksen toteuttamiseksi välttämätöntä ja voidaan suorittaa turvallisesti.
Asetuksen 7§ mukaisesti tulee oppivelvollisen huoltajalle ilmoittaa erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä.
Keskuskoulussa suoritetaan edellä mainitun asetuksen mukaisia töitä erityisesti teknisen työn sekä fysiikan ja kemian opetuksessa. Ennen töiden aloittamista opettaja perehdyttää oppilaat työturvallisuussääntöihin, työvälineisiin ja kemikaaleihin. Työt tehdään aina opettajan johdolla ja työskentelyssä käytetään suojavälineitä.
Lisätietoja suoritettavista töistä antavat aineenopettajat.
Koulutus, perehdytys ja harjoittelu
Toimintaperiaate erilaisten kriisitilanteiden (onnettomuus-, uhka- ja vaaratilanteet) varalta:
- Kaikki koulun aikuiset toimivat oma-aloitteisesti kriisitilanteissa.
- Henkilökunta sekä oppilaat on perehdytetty suunnitelmiin ja toimintatapoihin.
- Poistumista ja sisälle suojautumista harjoitellaan säännöllisesti. Kaikki osaavat reitin poistumisalueelle.
- Kaikki osaavat tehdä tarvittaessa hätäilmoituksen.
- Turvallisuusasiat sekä varautuminen linkittyvät saumattomasti arjen koulutyöhön.
- Kriisitilanteissa koululle soittamista tulee välttää linjojen tukkeutumisen estämiseksi. Tilannetiedotukset päivitetään viiveettä Wilmaan sekä PedaNetiin koulun sivulle.
Järjestyssäännöt
Keskuskoulun järjestyssäännöt perustuvat voimassa olevaan perusopetuslakiin.
Säännöt takaavat jokaiselle kouluyhteisön jäsenelle oikeuden työskentelyrauhaan (Perusopetuslaki 29§), henkilökohtaiseen turvallisuuteen ja omaisuuden suojaan. Perusopetuslain 35 §:n mukaan peruskoulun oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Oppilaan on noudatettava koulun järjestyssääntöjä ja käsiteltävä huolellisesti koulun omaisuutta. Asialliseen käyttäytymiseen kuuluu yleisesti hyväksyttyjen tapojen, sääntöjen ja lakien noudattaminen, sovelias kielenkäyttö ja kohteliaisuus.
Säännöt ovat voimassa kouluaikana ja koulualueella sekä kaikessa koulun toiminnassa koulun ulkopuolella, kuten luokkaretket, leirikoulut, tutustumiskäynnit, vierailut ja muut koulun tapahtumat, joihin koulun oppilas osallistuu.
Perustellusta syystä myöhemmistä pykälistä voidaan poiketa opettajan tai rehtorin luvalla hetkellisesti.
Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä (Perusopetuslaki 30§).
Oppilaiden tulee käyttää tieliikennelain edellyttämiä turvavälineitä ja –varusteita koulumatkoillaan ja muussa koulun toimintaan liittyvässä liikkumisessa.
Oppitunnit alkavat ja päättyvät täsmällisesti koulun työjärjestyksessä ilmoitettuna aikana.
Kouluyhteisön jäsenet huolehtivat tehtävistään tunnollisesti. Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan kotitehtäviään.
Jokainen oppilas on omalta osaltaan vastuussa työrauhasta oppitunnilla.
Toisen oppilaan henkistä ja fyysistä koskemattomuutta sekä henkilökohtaista omaisuutta on kunnioitettava kaikissa tilanteissa.
Sivistyslautakunnan päätöksen (28.6.2025) mobiililaitteista säädetään seuraavalla tavalla:
Alakoulussa mobiililaitteet säilytetään repussa koko koulupäivän ajan. Niiden käyttö on sallittua opettajan antamalla luvalla oppimiskäyttöön tai opettajan/rehtorin antamalla luvalla henkilökohtaiseen terveydenhuoltoon tai apuvälineenä (perusopetuslaki 31§).
Yläkoulussa mobiililaitetta ei saa käyttää oppituntien aikana ilman erillistä lupaa. Opettaja voi antaa luvan laitteiden oppimiskäyttöön tai opettaja/rehtori voi myöntää luvan henkilökohtaiseen terveydenhuoltoon tai käyttöön apuvälineenä (perusopetuslaki 31§).
Oppituntien aikana mobiililaitteet säilytetään repussa tai niille osoitetussa mobiililaiteparkissa. Ruokailussa, juhlien aikana sekä koulun muissa tapahtumissa mobiililaitteiden osalta noudatetaan samoja periaatteita kuin oppitunneillakin. Tarkennus Keskuskouluun: säilytysjärjestelmien haasteiden vuoksi mobiililaitteet saavat ruokailussa olla tarjottimella, mutta niitä ei käytetä.
Päivänavauksen aikana kuunnellaan päivänavausta ja myös mahdolliset tiedotukset. Jos oppilas myöhästyy, hän odottaa käytävällä päivänavauksen loppumista. Jos kuljetusoppilaiden linja-auto on myöhässä aamulla, myöhästymistä ei merkitä.
Koulunkäyntiin liittymättömät esineet eivät ole koulun vakuutuksen piirissä.
Kaikenlaisten päihteiden tuonti kouluun on kiellettyä.
Koulun yhteisissä tilaisuuksissa ja juhlissa käyttäydytään hyvin ja tilaisuuden luonnetta kunnioittavalla tavalla.
Perusopetusasetus 4§ ja 6§ sekä Peruskoululaki 29§,36§ ja 37§
Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä. Rehtorilla tai opettajalla on oikeus ottaa haltuunsa kielletty esine tai aine.
Opettajalla ja rehtorilla on oikeus ottaa haltuunsa myös esine, jolla oppilas häiritsee opetusta ja omaa tai toisten oppilaiden oppimista.
Koulun opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa perustellusta syystä.
Takavarikoitu esine tai aine tulee luovuttaa oppilaalle viimeistään työpäivän päättyessä. Jos esine tai aine on sellainen, ettei sitä ei voi antaa alaikäiselle, se luovutetaan vain oppilaan huoltajalle.
Jokainen oppilas on omalta osaltaan velvollinen huolehtimaan siisteydestä ja henkilökohtaisesta hygieniastaan sekä käsien pesusta.
3. LIIKKUMINEN
Piha-alueen läpiajo millään kulkuneuvolla kouluaikana ei ole sallittua. Moottorikäyttöisten ajoneuvojen tyhjäkäynti on tieliikennelain mukaan kielletty. Mopot ja skootterit on pysäköitävä niille osoitetulle alueelle. Mopoautot pysäköidään Koulukadun varrella oleville pysäköintipaikoille. Pyörät jätetään ainoastaan pyörätelineisiin. Polkupyörä- ja mopoalue ei ole välituntialuetta.
Koulukadun puoleisista ovista pääsee sisään vain aamulla kouluun tultaessa. Välitunneilla käytetään pihan puoleisia ovia ja teknisen päädyn ovea.
Alakoulun sisäänkäyntiä käyttävät alakoululaisten ja iltapäiväkerholaisten lisäksi ainoastaan liikuntaryhmät. Liikuntasaliin menevät ottavat kengät pois ala-aulassa. Musiikkiluokkaan ja tekstiilityöhön kuljetaan aina pääaulan kautta.
Koulussa noudatetaan oikeanpuoleista liikennettä kuljettaessa käytävillä ja portaissa.
Oppilaat eivät saa poistua koulualueelta koulupäivän aikana. Poikkeus tästä säännöstä on siirtyminen oppitunnille Kuvataidekouluun, liikuntatunnit muualla kuin koulun tiloissa ja mahdolliset opintoretket opettajan ohjeiden mukaan. Siirryttäessä noudatetaan varovaisuutta sekä liikennesääntöjä.
Mopoilla ajetaan koulun pitkää sivua kulkevan henkilökunnan paikoitusalueen kautta. Polkupyörillä ja kävellen käytetään pitkää sivua kuljettaessa kevyen liikenteen väylää, auto- ja mopokulkuväylää eivät saa muut käyttää.
Opettajakunta määrittelee välituntialueen. Koulualueelta poistuminen on kielletty. Luvatta alueelta poistuvasta oppilaasta koulu ei ole vastuussa. Oppilashuollon / kovien materiaalien käsitöiden käytävä ei ole välituntialuetta. Ns. liikuntasiiven portaikko ja sinne johtava aula eivät nekään ole välituntialuetta.
Välitunneille siirrytään ilman eri kehotusta. Portaat ja lastauslaituri eivät ole välituntialuetta. Koulun kentällä voi pelata välituntien aikana, paitsi jos kentällä on käynnissä oppitunti. Talvella jäädytetylle kentälle ei saa mennä välitunneilla. Kenttä on tarkoitettu välituntiliikuntaan, ei oleskeluun. Valvova opettaja voi antaa palloja ja huolehtii, että pallot palautetaan samaan paikkaan välitunnin päätyttyä.
Lumipallojen, kivien, käpyjen yms. heitteleminen on kielletty. Koulupäivän aikana koulualueella oleviin puihin ei saa kiivetä.
Jos alakoulun oppilaita ei ole paikalla, yläkoulun oppilaat voivat keinua. Muuten keinut ovat alakoululaisten käytössä.
Alaluokilla kaikki välitunnit ovat ulkovälitunteja ja yläkoulussa klo 9.45–10.00 on ulkovälitunti.
5. RUOKAILU
Ruokailussa noudatetaan hyviä tapoja. Oppitunnilla syöminen (myös purukumin) ja juominen on kielletty. Oppilaat eivät saa tuoda kouluun omia juomia. Kuvataidekoululle ei saa viedä juomia eikä siellä saa ruokailla. Koulupäivään kuuluu yksi ateria koulun ruokalassa. Ruokailuvuoroja on noudatettava.
RUOKAILUUN SIIRTYMINEN
Ruokalakäytävän ahtauden takia sinne ei saa viedä laukkuja.
Huolellisella käsienpesulla ehkäistään mahdollisia tautitartuntoja. Käsienpesumahdollisuus on useimmissa luokkatiloissa sekä ruokasalissa ennen linjastoa.
RUOKAILUSSA
Ruokajonossa käyttäydytään rauhallisesti ja ruokaa otetaan asiallisella tavalla sopiva määrä.
Ruokailutapahtumassa noudatetaan siisteyttä ja hyviä käytöstapoja.
Kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti jätteet lajitellaan.
Keittiöhenkilökuntaa ja heidän työtään kohtaan suhtaudutaan arvostavasti.
Jälkimmäisen ruokailun jälkeen tuolit nostetaan takaisin paikoilleen.
Rahat, matkapuhelin ym. arvoesineet saavat olla mukana ruokailussa varkauksien estämiseksi.
Puhelimeen puhuminen ja sen muu häiritsevä käyttö (videoiden katselu, pelaaminen jne.) on ruokailussa kiellettyä.
RUOKAILUSTA POISTUMINEN
Ruokailun päätyttyä poistutaan ajoissa joko välitunnille tai seuraavalle oppitunnille.
6. OPISKELUVÄLINEET JA KOULUTARVIKKEET
Oppikirjat, kannettavat tietokoneet sekä iPadit ovat oppilaalla lainakäytössä kouluvuoden ajan. Oppilas on vastuussa koulutarvikkeisen kunnossa pitämisestä ja hänen tulee palauttaa ne moitteettomassa kunnossa lukuvuoden päättyessä.
Opiskeluvälineet tulee olla mukana oppitunneilla.
7. TUKIPALVELUT
Koulun tukipalveluista on tietoa työsuunnitelman yhteydessä. Kaikilla oppilailla on oikeus tukipalveluihin.
Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. (Perusopetuslaki 16§). Tarvittaessa oppilas siirretään tehostetun tuen ja erityisen tuen piiriin.
Pääasiallinen viestintäväline kodin ja koulun välillä on Wilma-järjestelmä.
Koulussa on oppilaita varten opettajien lisäksi kanslia, terveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi, kouluyhteisöohjaaja ja rehtori.
8. POISSAOLOT
Opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle. Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. (Perusopetuslaki 26§)
Oppilaan poissaoloon koulusta tulee pyytää lupa. Luvan enintään kolmen päivän poissaoloon myöntää luokanvalvoja/luokanopettaja ja muutoin koulun rehtori. Mahdolliset poissaoloanomukset tehdään ensisijaisesti Wilma-järjestelmässä. Oppilaan tulee huolehtia poissaoloajan koulutehtävistään.
Suunnitelma kiusaamisen ehkäisemiseksi
https://www.oph.fi/fi/ei-kaikelle-vakivallalle
Keskuskoulun toimintakulttuuri on jo pitkään ollut erityisen oppilaslähtöistä, oppilaan kohtaaminen päivittäin on mitä suurimmassa määrin koulun ja opettajien perustehtävän ydintä. Välittäminen ja luotettavana aikuisena toimiminen kaikissa niissä tilanteissa missä lapsi tai nuori apua tarvitsee, on omiaan luomaan turvallista koulunkäyntiympäristöä kaikille keskuskoululaisille.
Keskuskoulun toimintakulttuuri lähtee samalla puolella olemisesta ja yhteen hiileen puhaltamisesta, esimerkkinä mainittakoon jälki-istunnoista luopuminen jo vuosia sitten. Vastakkainasettelua vältetään kaikin tavoin myös oppilaiden välisissä suhteissa niin yksittäisten oppilaiden kuin esimerkiksi ala- ja yläkoulun oppilaiden välillä.
Koulussa toimii aktiivinen oppilaskunta ohjaajanaan Anna-Kaisa Huotari. Oppilaskunta tekee tiivistä yhteistyötä Ansku Heinon johtamien tukioppilaiden kanssa. Tukioppilailla on iso rooli yhteisöllisyyden ja viihtyisän koulunkäyntiympäristön luomisessa, mm. seitsemäsluokkalaisten ryhmäytymisen edistämisen kautta. Oppilaskunta toimii puolestaan osana LastenForssa-valtuustoa ja sillä on tärkeä osa vuoropuhelussa koulun aikuisten kanssa mm. tapahtumien suunnittelun ja ideoimisen kautta.
Kouluyhteisöohjaaja Emma Forsblom tapaa oppilaita matalalla kynnyksellä yksittäin ja yhdessä tarjoten apua monenmoisiin koulunkäyntiin liittyviin pulmiin ja selvittelee arjen haasteita tavoitteenaan ratkaista asioita ennen niiden kasvamista suurempiin mittasuhteisiin.
Keskuskoulu käyttää kaupunkitasolla sovitusti KivaKoulu-toimintatapaa. Yhtenä opettajien YS-tiiminä on vararehtori Jarkko Laineen johtama KivaKoulu-tiimi, jolla on ensisijainen vastuu mahdollisten kiusaamistapausten selvittämisessä. KivaTiimiläisten lisäksi ongelmatilanteiden selvittämiseen osallistuu usein rehtori ja kouluyhteisöohjaaja, tarvittaessa esimerkiksi koulukuraattori Tytti Hirvonen.
Lukukausittain pidetään Kiva-tunnit kaikilla luokka-asteilla luokanopettajan/-valvojan johdolla.
Kaupunkitason kiusaamisen vastaiseen suunnitelmaan liittyy välittämisen vuosikello. Siinä eri kuukausille on nimetty tärkeitä, toista oppilasta kohtaan kunnioittavaan käytökseen tähtääviä arvoja. Nämä arvot pyrimme Keskuskoululla pitämään käytännössä kuukaudesta riippumattakin, vaikka ne kuukausittain on esille nostettukin.
Koulun opiskeluhuollon Hyvinvointiryhmä kokoontuu viikoittain torstaisin 14-15 välisenä aikana ja saa tiedon kaikista mahdollista kiusaamis-, väkivalta- ja häirintätapauksista voidakseen pohtia tarvittavia lisätoimia ongelmien saattamiseksi pois päiväjärjestyksestä. Opettajakunta kuulee ajankohtaiset KivaTiimin asiat kuukausittaisessa opettajankokouksessa, kiireellisissä tapauksissa informoidaan välittömästi Wilman kautta.
Koulun toimintakulttuuri on pyritty luomaan sellaiseksi, että mahdolliset kiusaamistapaukset tulisivat mahdollisimman nopeasti henkilökunnan tietoon. Tämä voi tapahtua lapsen itsensä, huoltajan, muiden oppilaiden tai henkilökunnan kautta.
Näin tapahtuessa asiaan pyritään puuttumaan viipymättä, mieluiten saman koulupäivän aikana, mutta viimeistään seuraavana arkipäivänä. Tapahtuneen selvittämiseen käytetään riittävästi aikaa ja keinoja. Huoltajia tiedotetaan tapahtuneesta ja myös mahdollisista jatkotoimista aina tilanteen vaatiessa, pienimmät selkkaukset saatetaan sopia lasten kesken. Joka tapauksessa sovitaan myös seurannasta eli nimetään aikuinen, joka varmistelee sovitun ajan kuluttua tilanteen rauhoittumista. Mitä hankalampi asia, sitä pidempiaikainen ja tiiviimpi seuranta on ollut ohjenuorana. Tarvittaessa järjestetään moniammatillisia palavereja, missä voidaan laajemminkin keskustella tarvittavasta koulunkäynnin tuesta.
Viranomaisiin, kuten lastensuojeluun tai poliisiin ollaan yhteydessä, mikäli tapahtunut on ollut sitä vaativaa. Yleensä rehtori tekee päätöksen asiasta kuultuaan HVR:ää ja hoitaa myös viranomaisyhteistyön.
Erityistä huomiota on kiinnitetty ja kiinnitetään niihin lapsiin, jotka ovat siirtyneet Keskuskouluun ilman osoitteenmuutosta muista kouluista.
Kurinpito ja puuttumiskeinot
Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestyssääntöjä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä puhutteluun. Puhuttelun pitää asiasta tiedon saanut opettaja. Mikäli oppilaalle kertyy runsaasti puhutteluja ilman vaikuttavuutta hänen käytökseensä, rehtori tai tarvittaessa joku muu oppilashuoltoryhmän jäsen pitää hänelle kasvatuskeskustelun mikä kirjataan Wilmaan. Kasvatuskeskustelusta ilmoitetaan soittamalla huoltajalle. Sääntöjen vastaisen toiminnan edelleen jatkuessa järjestetään rehtorin kutsumana moniammatillinen palaveri, mihin huoltajan lisäksi kutsutaan tapauskohtaisesti muita koulun toimijoita. Perusopetuslain nojalla rehtori voi antaa kirjallisen varoituksen ja sivistyslautakunta voi erottaa oppilaan korkeintaan kolmeksi kuukaudeksi.
Koulun oppilaan syyllistyessä toisen oppilaan häirintään, kiusaamiseen tai muuhun vahingontekoon toista osapuolta kohtaan koululla tai koulumatkalla, asia käsitellään koulun henkilökunnan johdolla, esimerkiksi KivaKoulu-tiimin kautta. Pyrkimyksenä on varmistaa kaikille oppilaille niin fyysisesti kuin henkisesti turvallinen koulunkäyntiympäristö. Tilanteen rauhoittamiseksi voidaan hetkellisesti käyttää poikkeavia opetusjärjestelyitä, esimerkiksi opetuksen järjestämistä eri opetusryhmissä osapuolten kesken tai välituntitilanteen järjestämistä väliaikaisesti toisella tavalla.
Rehtori tai opettaja voi poistaa oppilaan luokasta enintään jäljellä olevan oppitunnin ajaksi, jolloin oppilas ei saa poistua opetustilan välittömästä läheisyydestä.
Aamu- ja iltapäivätoiminta
Lisätietoja aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintaperiaatteista: https://peda.net/forssa/perusopetus/iltap%C3%A4iv%C3%A4kerhot. Sivulta löytyy mm. kaupungin tason iltapäiväkerhojen toimintasuunnitelma. Tätä suunnitelmaa täydennetään seuraavalla koulukohtaisella suunnitelmalla. Keskuskoulun ap-/ip-toiminnan vastuuohjaaja on Mirka Nieminen. Hän päivittää koulukohtaista suunnitelmaa ja se liitetään tähän lokakuun aikana.
Koulun kerhotoiminta ja HSM-kerhot
Harrastamisen Suomen Mallin kerhot ovat lähtökohtaisesti pidempikestoisia, usein liki koko kouluvuoden mittaisia. Mm. kokkikerho ja liikuntakerhot ovat jo perinteisiä Keskuskoululla toimivia kerhoja. Koulun omat ns. KeKo-kerhot ovat lyhytkestoisempia ja esimerkiksi yksittäiseen teemaan keskittyviä kerhoja.
Opetus
Tuntijako
Tuntijako on hyväksytty sivistyslautakunnassa 28.1.2025.
Alakoulu
|
Aine/Vuosiluokka |
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
|
Äidinkieli ja kirjallisuus |
8 |
7 |
5 |
6 |
4 |
4 |
|
A1-kieli (englanti) |
1 |
1 |
2 |
3 |
2 |
2 |
|
B1-kieli (ruotsi) |
|
|
|
|
|
2 |
|
Matematiikka |
3 |
4 |
4 |
4 |
4 |
4 |
|
Ympäristöoppi |
2 |
2 |
2 |
2 |
3 |
3 |
|
Uskonto ja et |
1 |
1 |
1 |
1 |
2 |
1 |
|
Historia ja yhteiskuntaoppi |
|
|
|
1 |
2 |
2 |
|
Musiikki |
1 |
1 |
1 |
1 |
2 |
1 |
|
Kuvataide |
1 |
1 |
2 |
1 |
2 |
1 |
|
Käsityö |
2 |
2 |
2 |
2 |
2 |
2 |
|
Liikunta |
2 |
2 |
3 |
3 |
2 |
2 |
|
Valinnaisaineet |
|
|
1 |
|
|
1 |
|
Yhteensä |
21 |
21 |
23 |
24 |
25 |
25 |
Historia ja yhteiskuntaoppi: HI 3 vvh ja YH 2 vvh.
Yläkoulu
|
Aine/Vuosiluokka |
7 |
8 |
9 |
|
Äidinkieli ja kirjallisuus |
3 |
3 |
4 |
|
A1-kieli (englanti) |
2 |
2 |
3 |
|
B1-kieli (ruotsi) |
2 |
2 |
1 |
|
Matematiikka |
4 |
3 |
4 |
|
Biologia ja maantieto |
2 |
3 |
2 |
|
Fysiikka ja kemia |
2 |
3 |
2 |
|
Terveystieto |
1,5 |
0,5 |
1 |
|
Uskonto ja et |
1 |
1 |
1 |
|
Historia ja yhteiskuntaoppi |
2 |
2 |
3 |
|
Musiikki |
1 |
1 |
2 |
|
Kuvataide |
2 |
2 |
2 |
|
Käsityö |
2 |
2 |
|
|
Liikunta |
2 |
3 |
3 |
|
Kotitalous |
3 |
|
|
|
Oppilaanohjaus |
0,5 |
0,5 |
1 |
|
Valinnaisaineet |
|
4 |
3 |
|
Yhteensä |
30 |
30 |
30 |
Punaisella värillä merkitty on kahdeksannen luokan taito- ja taideainevalinta, eli oppilas valitsee käsityön tai kuvataiteen.
Sinisellä värillä merkitty on yhdeksännen luokan taito- ja taideainevalinta, eli oppilas valitsee musiikin tai kuvataiteen.
Violetilla värillä merkitty on viides yläkoulun taito- ja taideainetunti.
Opetusryhmät ja ryhmäkoot
|
Luokka |
Oppilaita |
|
1A |
20 |
|
2A |
17 |
|
3A |
15 |
|
4A |
16 |
|
5A |
13 YHDYS- |
|
6A |
16 LUOKKA |
|
7A |
16 |
|
7B |
21 |
|
7C |
22 |
|
7D |
16 |
|
8A |
16 |
|
8B |
16 |
|
8C |
16 |
|
8D |
17 |
|
9A |
18 |
|
9B |
19 |
|
9C |
20 |
|
9D |
19 |
|
9E |
18 |
Lukuvuoden teemat ja painotukset
Lukuvuoden teema
Koko kaupungin yhteinen teema lukuvuodelle 2026–27 on liikunnallinen elämäntapa.
Liikunnallisuuden lisääminen koulupäivän aikana on nostettu tavoitteeksi ihan valtakunnallisella tasolla. Keskuskoululla tähän tartutaan eri tavoin ihan koulun arjessa, mutta myös mm. teemapäivien yhteydessä. Esimerkiksi jo 15.9. on luokkien 7–9 oppilaille liikunnallinen aamupäivä urheilukentällä. Lukuvuonna 2026–2027 tämän teeman ympärille rakennellaan myös jokavuotinen monialainen oppimiskokonaisuus.
Laaja-alainen osaamisen paikalliset painotukset
Nykyinen opetussuunnitelma on tuonut mukanaan seitsemän laaja-alaisen osaamisen taitoa, joiden harjoittaminen kuuluu jokaisen oppiaineen ja opettajan tehtäviin. Nämä taidot edesauttavat oppilaan kasvua yhteiskunnan jäseneksi.
Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet ovat
- ajattelu ja oppimaan oppiminen
- kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
- itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
- monilukutaito
- tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
- työelämätaidot ja yrittäjyys
- osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen.
Opiskelu, työelämä ja aktiivinen kansalaisuus edellyttävät eri tiedon- ja taidonalojen hallintaa sekä niitä yhdistävää osaamista. Jokainen oppiaine edistää osaltaan laaja-alaisen osaamisen taitoja.
Laaja-alaisen osaamisen taidoista Keskuskoululla on lukuvuodelle 2026–2027 nostettu painopistealueiksi L3: Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot sekä L4: Monilukutaito. Nämä kaksi erittäin tarpeellista taitoa ovat jo pidempään olleet painopistealueina perustellusti ja näin jatketaan myös tämän lukuvuoden aikana. Myös Forssan kaupunkitason suunnitelmissa painottuu lasten lukutaidon vahvistaminen.
Nyky-yhteiskunnassa on tärkeää kasvattaa lapsia ja nuoria huolehtimaan itsestään, vahvistaa heidän itsetuntoaan kaikin tavoin ja ohjata heitä selviämään myös koulun ulkopuolisissa haasteissa ja jokapäiväiseen arkeen kuuluvien asioiden hoidossa.
Monilukutaito on mukana painopistealueena lukemisen vähentyessä nuorison keskuudessa huolestuttavalla tavalla ja valtakunnallisestikin on kannettu huolta oppilaiden osaamisesta kirjoituksen ja luetun ymmärtämisen suhteen toiselle asteelle siirryttäessä.
Monialaisen oppimiskokonaisuuden (MOK) toteutus
Kaikkien oppilaiden opintoihin tulee lukuvuoden aikana sisältyä vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus. Tavoitteena on oppilaiden työskenteleminen erilaisissa oppilasryhmissä, useampien aikuisten ohjaamana ja yli oppiainerajojen. Näissä oppimiskokonaisuuksissa osoitetut työskentelytaidot tulee kuitenkin ottaa arvioinnissa huomioon sen oppiaineen kohdalla, mihin työskentely on liittynyt.
Oppilaat pääsevät osallistumaan oppimiskokonaisuuksien toteuttamisen suunnitteluun.
Kuten jo aiemmin on mainittu niin kaupunkitasolla tämän lukukauden kantavaksi teemaksi on sovittu liikunnallinen elämäntapa. Lukuvuonna 2026–2027 monialainen oppimiskokonaisuus rakentuu tämän teeman ympärille. Ajankohta ja toteutustapa tarkentuvat syksyn opettajankokousten yhteydessä, mutta luultavimmin MOK ajoitetaan loppukeväälle, jolloin sään suosiminen on todennäköisintä.
Valinnaisaineet
Sivistyslautakunnan päätöksen mukaisesti Keskuskoululla valitaan 8. luokalle kahden tunnin valinnaisena joko kuvataide tai käsityö. Lisäksi valitaan ainakin toinen kahden tunnin valinnaisaine ja lisäksi vielä kaksi tuntia joko yhtenä aineena tai sitten kahtena tunnin valinnaisaineena.
Yhdeksännelle luokalle valitaan vastaavasti kuvataide tai musiikki kahden tunnin valinnaisaineena ja lisäksi yksi kahden tunnin ja yksi yhden tunnin valinnaisaine.
Oppilashuollollisista syistä valinnaisainejakaumaan voidaan sallia pieniä joustoja kokonaistuntimäärää muuttamatta.
Molemmilla ikäluokilla kahden tunnin valinnaisaineet arvioidaan numeerisesti ja tunnin valinnaisaineet hyväksytty/hylättymerkinnällä.
8. luokalle perustettiin oppilaiden valintojen pohjalta tälle lukuvuodelle kahden tunnin ryhminä kuvataiteen ja käsityön lisäksi ryhmiä kotitalouteen, kovien materiaalien käsitöihin, liikuntaan sekä espanjan kieleen (B2-kieli). Tunnin ryhmiä syntyi matematiikkaan (lisäkurssi), kotitalouteen (leivonta), englantiin, opiskelutaitoihin (sivuklinikka), kuvataiteeseen sekä liikuntaan (kuntosalikurssi, pelikurssi).9. luokalle perustettiin mainittujen musiikin ja kuvataiteen lisäksi kahden tunnin ryhmiä kotitalouteen, liikuntaan, espanjan ja saksan kieleen (B2), äidinkieleen (elokuvakurssi) sekä kovien materiaalien käsitöihin. Tunnin ryhmiä saatiin kotitalouteen (leivonta), matematiikkaan (syventävä), opiskelutaitoihin (sivuklinikka), kuvataiteeseen, liikuntaan (pelikurssi), kotitalouteen/biologiaan (hygieniapassi) sekä kovien materiaalinen käsitöihin (mopokurssi).
Katsomusaineiden opetus
Keskuskoululla opetetaan kaikilla ikäluokilla katsomusaineena uskontoa. Lisäksi on elämänkatsomustiedon ryhmiä sekä ala- että yläluokilla, näihin oppilaita on yhdistelty eri luokilta ja osittain eri ikäluokistakin tarkoituksenmukaisten ryhmien aikaan saamiseksi. Elämänkatsomustiedon opiskelijoita on yhteensä 54 oppilasta.
Oppilaanohjaus
Ohjaus alakoulussa
Oppilaanohjausta ei ole varsinaisena oppiaineena alakoulussa, mutta oppilaanohjaukseen liittyviä asioita kuten yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja opitaan kaikissa oppimiseen liittyvissä tilanteissa. Oman luokanopettajan ohjauksessa oppilas oppii kehittämään opiskelutaitojaan ja tuntemaan erilaisia tapoja oppia, tavoitteena tunnistaa itselleen sopivimmat tavat.
Lisäksi oppilasta ohjataan alakoulussakin itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen sekä kehittämään itsetuntemustaan. Oppilasta ohjataan ja tuetaan valinnaisainevalinnoissa.
Ohjaus yläkoulussa
Oppilaanohjauksen päämääränä on tukea oppilaiden opiskelua, opiskelutaitojen kehittymistä ja olla mukana koulutus – ja ammatinvalintaa koskevissa ratkaisuissa. Oppilaanohjaus antaa oppilaalle mahdollisuuden omien vahvuuksien löytämiseen ja oman opintopolun rakentamiseen. Opinto-ohjaaja seuraa ja valvoo oppivelvollisuuden toteutumista sekä ohjaa nuorta opintopolun nivelvaiheissa. Oppilaanohjaukseen kuuluu luokka-, henkilökohtaista- ja pienryhmäohjausta. Oppilaanohjauksella on keskeinen rooli valinnaisten opintojen pohtimisessa, jatko-opintoihin ohjaamisessa ja oppilaan tulevaisuuden ja oman urapolun suunnittelussa.
Oppilaanohjaaja vastaa myös työelämään tutustumisjaksoista (TET). Seitsemäsluokkalaiset ovat vuorollaan apuna koulun ruokailuissa syksyllä ja kiinteistöhuollossa keväällä., Kahdeksasluokkalaisilla on keväällä viikon mittainen TET-jakso ja yhdeksäsluokkalaisilla syksyllä kahden viikon TET-jakso.
Sekä oppilaat että huoltajat voivat näissä asioissa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä oppilaanohjaajaan, yhteystiedot ovat tässä.
Oppilaanohjaaja Timo K. Nukari, p. 040-673 8694
sähköposti: timo.nukari@edu.forssa.fi
Sähköiset oppimisympäristöt
Verkko- ja etäopetus
Ei toteudu Keskuskoululla lukuvuonna 2026–2027 tämänhetkisen tilanteen mukaan.
Monikulttuurinen opetus
Keskuskoululla on lukuvuodella 2026–2027 mukavasti lisäresurssia mm. monikulttuuriseen opetukseen.
Yläluokilla jatkaa S2-opettaja Pipsa Raglitius, jonka työpanos kohdistuu luonnollisesti juuri S2-oppilaisiin. Yläluokkien äidinkielen opettajien Niina Nummilan ja Hanna Kurki-Aittomaan opetustunnit on palkitettu samoihin tuntipaikkoihin, jotta Pipsan työpanoksesta saadaan kaikki mahdollinen hyöty käyttöön. Luokilla 7–9 on yhteensä 23 suomi toisena kielenä- oppilasta. Oppimisen tuen lakimuutoksen myötä Tuija Mäkivallin ja Timo Suomen työnkuva muuttui resurssiopettajaksi. Heidän työpanoksensa on jaettu samanaikaisopetuksen periaatteella, Tuijan pääosin kahdeksansille ja Timon yhdeksänsille luokille.
Alaluokilla jatkaa Maiju Rantio samalla resurssiopettajan tittelillä, mutta Maijun panos kohdistuu pääosin suomi toisena kielenä- oppilaisiin, mutta siis luokilla 1–6. Erityisen paljon Maiju on ykkösluokassa, missä S2-lapsia on eniten. Kokonaisuudessaan luokilla 1–6 on 43 S2-oppilasta.
Kielitietoisen opetuksen periaatteiden mukaisesti oppilaiden monikielisyys ja kielelliset taustat otetaan huomioon kaikessa opetuksessa. Pyrkimys on vahvistaa sellaista vuorovaikutusta, mikä takaa kaikkien oppilaiden osallistumisen mahdollisuuden. On tärkeää, ihan välttämätöntäkin, ymmärtää että kieli on vääjäämättä osa kaikkea oppimista ja juuri siksi keskeinen tekijä opetuksessa.
Monikulttuurisuuden lisääntyminen pyritään ottamaan huomioon koulun arjessa ja mm. eri tapahtumien järjestämisessä.
Perusopetukseen valmistava opetus
Valmistavaa opetusta järjestetään omana ryhmänään lukuvuonna 2026–2027 Talsoilan koululla luokkien 3–9 oppilaille. 1–2-luokkalaisilla valmistava opetus toteutetaan kaikissa kouluissa integroituna yhdessä perusopetuksen luokkien kanssa.
Oppimisen ja osaamisen arviointi
Arvioinnin vuosikello
elokuu
Opettajat kertovat oppilaille syyslukukauden oppimisen tavoitteet jokaisessa oppiaineessa.
syyskuu
Opettajat kertovat oppilaille syyslukukauden oppimisen tavoitteet jokaisessa oppiaineessa, ja oppilaat asettavat itselleen sen mukaisesti omat tavoitteensa.
Oppilaille ja huoltajille tiedotetaan yleiset arviointiperusteet (ks. opetussuunnitelman luku 6. Vanhempainilta). Varmistetaan, että huoltajilla on tieto oppilaan tavoitteista (Wilma-viesti, puhelinsoitto, vanhempainilta). Arviointiperusteita on mahdollisuus käydä läpi vanhempainvarteissa, mitkä pyritään lähtökohtaisesti pitämään jo ennen syyslomaa kuten yhteisesti on sovittu.
lokakuu
Kaikilla luokilla pidetään vanhempainvartit ja siis suurelta osin syyslomaan mennessä.
marraskuu
Oppilaat tekevät itsearvioinnin ennen väliarviointia.
joulukuu
Oppilas arvioi syyskuussa asettamiensa tavoitteiden saavuttamista.
Oppilas saa sanallisen väliarvioinnin 2. luokalla. Käyttäytyminen arvioidaan liitteellä.
Oppilas saa numeerisen väliarvioinnin luokilla 3-9.
tammikuu
Pidetään 1. luokan oppilaan arviointikeskustelu, joka korvaa väliarvioinnin.
Opettajat kertovat oppilaille kevätlukukauden oppimisen tavoitteet jokaisessa oppiaineessa, ja oppilaat asettavat itselleen sen mukaisesti omat tavoitteensa.
Varmistetaan, että huoltajilla on tieto oppilaan tavoitteista ja arviointikriteereistä (Wilma-viesti, puhelinsoitto, vanhempainilta).
helmikuu
Jos oppilas hakee harkinnanvaraisen valinnan kautta toisen asteen oppilaitokseen, lähetetään tarvittavat liitteet ennen yhteishaun päättymistä.
maaliskuu
huhtikuu
Erityisen tuen päätöksiin tehdään lakisääteiset tarkistukset.
Pidetään tiedonsiirtopalaverit esikoulusta 1. luokalle siirtyvistä oppilaista.
toukokuu
Oppilas arvioi tammikuussa asettamiensa tavoitteiden saavuttamista.
Oppilas saa sanallisen lukuvuosiarvioinnin luokilla 1 ja 2. Käyttäytyminen arvioidaan liitteellä.
Oppilas saa numeerisen lukuvuosiarvioinnin luokilla 3-8.
Oppilas saa päättöarvioinnin 9. luokalla.
Opetusvälineet ja -materiaalit
Oppilas saa koulusta käyttöönsä opetuksessa tarvittavat opetusvälineet ja -materiaalit. Oppilaan velvollisuutena on huolehtia välineiden asiallisesta käytöstä. Oppilas on velvollinen korvaamaan hukkuneen tai tahallisesti vaurioituneen opetusvälineistön ja -materiaalin.
Luokkien 1–6 oppilaat saavat käyttöönsä koululta iPadin, luokkien 7–9 oppilaat kannettavan tietokoneen. Yläkoulun oppilailla on myös käytössä latauskaappi, missä voi myös säilyttää muitakin koulutarvikkeita.
Oppimisen tuki
Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt
Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt koskevat kaikkea perusopetuksen toimintaa. Ne ovat keskeinen osa koulun toimintakulttuuria, joka antaa edellytykset kaikkien oppilaiden osallisuuteen, oppimiseen ja koulunkäynnin tukeen.
Oppimisen edellytyksiä tukevilla opetusjärjestelyillä tarkoitetaan
- oppilaiden erilaiset tarpeet ja edellytykset huomioon ottavaa opetuksen järjestämistä ja opetuksen eriyttämistä
- eri oppiaineiden ja tiedonalojen kieltä avaavaa kielitietoista opetusta
- opetusryhmien muodostamista siten, että opetuksen tavoitteet voidaan saavuttaa
- pedagogisia ratkaisuja, joilla tukea tarvitsevien oppilaiden lisäksi huomioidaan myös oppilaat, jotka etenevät opinnoissaan tavoitekokonaisuuksittain
- opettajan kykyä huomioida riittävästi opetusryhmän tarpeet ja vahvuudet
- oppilaiden kanssa työskentelevien koulunkäynninohjaajien ja muun henkilöstön hyödyntämistä oppilaiden koulunkäynnin ja opetukseen osallistumisen tukena
Keskuskoululla on laaja-alainen erityisopettaja sekä alaluokille (Johanna Mattila) että yläluokille (Katja Grönholm). Yläluokilla erityisopettaja toimii klinikkaopettajana mahdollistaen monenlaisia opetusjärjestelyitä. Aiemmin mainitusti Tuija Mäkivalli ja Timo Suomi toimivat resurssiopettajina yläkoulun puolella, Maiju Rantio alaluokilla.
Keskuskoululla on käytössä myös läksyparkki, aamuisin kahdeksasta yhdeksään. Tämä on mahdollistanut illalla syystä tai toisesta tekemättä jääneisiin kotitehtäviin avun ennen seuraavaa koulupäivää.
Samanaikaisopetuksen keinoin on mahdollistettu jakotuntikäytännön säilyminen sekä kemian, kotitalouden, käsityön että biologia-maantiedon tunneilla.
Ryhmäkohtaiset tukimuodot
Ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla tarkoitetaan kaikkia oppilaita koskevia ryhmäkohtaisia järjestelyjä. Näitä ovat opettajan antama yleinen tukiopetus, opettajan antama opetuskielen tukiopetus ja erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä. Opetuksen järjestäjän tulee varata ryhmäkohtaisten tukimuotojen toteuttamiseen lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa yhteensä vähintään 0,122 opetustuntia viikossa koulun oppilasta kohden.
Kun Forssassa siirryttiin koulun alkamiseen vasta kello 9.00, mikä samalla merkitsi koulupäivien päättymistä kolmelta, tämä mahdollisti samalla tukiopetuksen kaikkien oppilaiden ja opettajien kohdalla sekä 8–9 välisenä aikana aamulla, että kolmen jälkeen iltapäivällä. Tukiopetusta tarjotaan ja järjestetään matalalla kynnyksellä ja aloitteellinen voi sekä oppilas, huoltaja tai opettaja.
Oppilaskohtaiset tukitoimet
Jos oppilasta ei voida riittävästi tukea ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla tai tukitoimia on tarpeen jatkaa säännöllisesti, on oppilaalle annettava lisäksi oppilaskohtaisia tukitoimia.
Oppilaskohtaisten tukitoimien tarpeen arviointi käynnistyy, kun oppilaan opettajat katsovat, että ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat riittämättömiä tukemaan oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä. Oppilas ja hänen huoltajansa voivat myös tuoda esiin havaintonsa ryhmäkohtaisten tukimuotojen riittävyydestä.
Myös silloin, jos oppilaskohtaisten tukitoimien tarve on niin ilmeinen, että oppilasta ei perusopetuksen alkaessa voida riittävästi tukea ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla, voidaan oppilaskohtaisten tukitoimien tarpeen arviointi aloittaa poikkeuksellisesti jo ennen perusopetuksen alkamista.
Oppilaskohtaisia tukitoimia annetaan säännöllisesti tuen tarpeen arvioinnin ja suunnitelman sekä näiden perusteella tehdyn hallintopäätöksen mukaisesti.
Oppilaskohtaisia tukitoimia ovat
- erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä
- erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetus pienryhmässä
- erityisluokanopettajan opetus erityisluokassa tai
- opetukseen osallistumisen edellyttämät oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet perusopetuslain 31 §:n nojalla annettuina.
Eritysluokassa (kohta 3) tapahtuva opetus on keskitetty Akvarellin kouluun.
Oppilaskohtaiset tukitoimet perustuvat oppilaan yksilöllisiin tarpeisiin ja niitä annetaan säännöllisesti ja pitkäkestoisesti. Oppilaskohtaiset tukitoimet järjestetään oppilaan etu huomioon ottaen ensisijaisesti oppilaan omassa koulussa. Oppilaskohtaisten tukitoimien toteuttaminen edellyttää opettajien välistä yhteistyötä sekä tarvittaessa konsultaatiota esimerkiksi erityisopettajan ja muun henkilöstön kanssa.
Erityisopettajista siis Katja Grönholmin työpanos kohdentuu yläluokille klinikkaopetuksena, Johanna Mattilan alaluokille. Johanna työskentelee tilanteen mukaan samanaikaisopetuksen luonteisesti tai omassa opetustilassaan. S2-opettaja Pipsa Raglitius keskittyy lähinnä luokkien 7–9 suomi toisena kielenä-opetukseen ja Maiju Rantio toimii resurssiopettajana luokilla 1–6 tilanteen vaatimalla toimintatavalla.
Koulunkäynninohjaajien työnkuva rakentuu sekä aamupäivä-/iltapäiväkerhon että oppilaiden ohjaamisen oppitunneilla kohdalla mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Ohjaajien työjärjestystä on valmius muuttaa tarvittaessa kouluvuoden aikana useaankin otteeseen tarpeen mukaan.
Tapahtumat ja juhlat
Tapahtumakalenteri
|
Elokuu |
Tapahtuma |
Osallistujat |
Vastuuhenkilöt/järjestäjät |
|
|
Uusien 7.luokkien leirikoulut |
7.luokat |
Moniammatillisesti |
|
|
Mykkäfilmifestivaalit |
1–6 |
Luokanopettajat |
|
|
Rippikouluinfo |
8.lk:t |
Rehtori, seurakunta |
|
|
|
|
|
|
Syyskuu |
1.–6. vanhempainilta |
|
Helena Lindholm |
|
|
Koulukuvaukset |
1.–9.lk:t |
Rehtori |
|
|
|||
|
Lokakuu |
9.luokkien 1. TET-jakso |
9.lk:t |
Timo Nukari |
|
|
9. luokkien 2. TET-jakso |
9.lk:t |
Timo Nukari |
|
|
Taidetestaus (2*per vuosi) |
8.lk:t |
luokanvalvojat |
|
Marraskuu |
9.luokkien vierailut sekä |
9. |
Timo Nukari |
|
|
FYL:lla että LHKK:ssa |
luokat |
|
|
|
Oppilaskunnan pikkujoulu |
kaikki |
Anna-Kaisa Huotari |
|
Joulukuu |
Itsenäisyyspäiväjuhla, joulukirkko |
kaikki |
Hanna-Kurki-Aittomaa |
|
|
Lucia-juhla |
kaikki |
ruotsin ja musiikin opettajat |
|
|
|
|
|
|
Tammikuu |
Valinnaisaineilta 7.–8.luokkalaisille |
7.+8.luokat |
Timo Nukari, opettajat |
|
|
Yrityskylävierailut lukuvuoden mittaan |
6.+9. lk.t |
luokanvalvojat |
|
|
|
|
|
|
Helmikuu |
Ystävänpäiväviikko |
1.–9. lk:t |
opp.kunta+tuki.opp. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Maaliskuu |
Yhteishaku |
9.lk:t |
Timo Nukari |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Huhtikuu |
Yläkouluympyrän LEGO-päivä |
7.lk:t |
Moniammatillisesti |
|
|
|
|
|
|
Toukokuu |
Luokka- ja valinnaisaineretket |
|
Opettajat |
|
|
Kevätjuhla |
|
Rehtori |
|
|
|
|
|
Lisäksi vuoden mittaan on mahdollisesti useita muita vierailijoita koululla ja opintovierailuja tehdään kotikaupungin kohteisiin tarpeen mukaan. Taidetestausten ja joidenkin tapahtumien päivät voivat mahdollisesti siirtyä hieman.
Koulun juhlat
Joulukirkko 15.12. Tänne ovat kaikki huoltajat ovat tervetulleita. Vaihtoehtoinen tilaisuus on koululla samaan aikaan (esimerkiksi et-oppilaille).
Kevätjuhla 5.6. luokille 7–9, yhdeksänsien luokkien oppilaiden huoltajat kutsutaan juhlaan, salin koko estää laajemman vierasmäärän. Alaluokkien kevätjuhla on viikkoa, paria aiemmin ja siihen pääsevät kaikki luokkien 1–6 huoltajat.
Lisäksi oppilaille koulupäivän aikana vuosittain vähän vaihtuvia juhlia esimerkiksi itsenäisyyspäivän, Lucia-päivän, pääsiäisen ja vapun yhteydessä.
Uskonnolliset tilaisuudet
Suomessa oppilaitoksissa on useita perinteisiä juhlia, kuten joulujuhla, kevätjuhla ja itsenäisyyspäivän juhla. Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset päättävät juhlista ja niiden sisällöstä. Juhliin voi sisältyä myös joitakin uskontoon viittaavia elementtejä. Tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Juhlaan mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren laulamisen johdosta juhlaa ei voida uskonnollisen suvaitsevaisuuden nimissä pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena (perustuslakivaliokunnan mietintö 10/2002 vp, 2/2014 ja vp16/2021 vp). Keskuskoulun kevätjuhlat eivät ole uskonnollisia tilaisuuksia.
Uskonnollinen tilaisuus lukuvuoden aikana on joulukirkko 15.12. Kyseisiä tilaisuuksia järjestettäessä huomioidaan seuraava:
Uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset ovat uskonnon harjoittamista. Perustuslain 11 §:n 2 momentin mukaan uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Viimeksi mainitun perusteella oppilasta ei voida velvoittaa osallistumaan jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen päivänavaukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen tai toimitukseen. Vapaus olla osallistumatta uskonnolliseen tilaisuuteen ja toimitukseen on riippumaton yhdyskunnan jäsenyydestä. Näin ollen myöskään tiettyyn uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvia ei voida velvoittaa osallistumaan asianomaisen uskonnollisen yhdyskunnan tai koulutuksen järjestäjän itse järjestämiin uskonnollisiin tilaisuuksiin ja toimituksiin. Toisaalta perustuslain 11 §:n 2 momentin tarkoituksena ei ole estää muiden positiivista uskonnon harjoittamisen vapautta.
Uskonnollisten tilaisuuksien ja toimitusten aikana on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä vaihtoehtoista ja mielekästä toimintaa (perustuslakivaliokunta 2/2014 vp). Vaihtoehtoisen toiminnan tulee olla, uskonnollista sisältöä lukuun ottamatta, luonteeltaan ja tavoitteiltaan mahdollisimman samankaltaista kuin siinä tilaisuudessa, jonka tilalla muuta toimintaa järjestetään. Oppilaitoksessa tulee huolehtia myös siitä, ettei uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumisesta tai osallistumatta jättämisestä aiheudu opiskelijalle leimautumista tai muita haitallisia seuraamuksia. Olennaista on, että opiskelijalle jää todellinen ja aito vapaus valita, osallistuuko opiskelija uskonnollista ainesta sisältyviin tilaisuuksiin ja toimituksiin.
Koulun ulkopuolinen toiminta
Lukuvuoden aikana koulun oppilaille on mahdollisuus järjestää luokkaretkiä, opintoretkiä ja leirikouluja. Koulun rehtorille on delegoitu päätösvalta toimintaa koskevien vuosittaisten suunnitelmien yksityiskohtaisten muutosten osalta. Koulun rehtori hyväksyy erikseen koulussa toteutettavat luokka- ja opintoretket sekä leirikoulut.
Yläkoulussa oppilaanohjaukseen kuuluvat työelämään tutustumisjaksot toteutetaan 7. luokilla ns. koulun sisäisenä TET:na kouluruokalassa sekä kiinteistöhuollossa. 8. ja 9. luokilla tutustutaan työelämään koulun ulkopuolella. TET-jaksot järjestetään 9. luokalla syksyllä kahden viikon mittaisena ja 8. luokalla keväällä viikon mittaisena.
Yhteistyö
Kodin ja koulun välinen yhteistyö
Forssan perusopetuksen yhteisesti sovitun käytänteen mukaisesti ensisijainen yhteydenpitoväline koteihin on Wilma-järjestelmä. Kaikissa kouluun liittyvissä asioissa niin oppilaita kuin huoltajiakin kannustetaan olemaan yhteydessä matalalla kynnyksellä asianosaisiin henkilökunnan jäseniin. Toki myös sähköpostitse tavoittaa koulun väkeä ja puhelimitse yhteydenottaminen tulee tämän lukuvuoden aikana helpottumaan entisestään opettajien saadessa työpuhelimen käyttöönsä.
Vanhempainvartit pidetään kaikilla luokka-asteilla, pienenä poikkeuksena 9. luokat. Oppilaanohjaaja Timo Nukari tapaa oppilaat huoltajineen ns. opovartin merkeissä yhteishakua ja tulevaisuutta luodaten.
Vanhempainiltoja pidetään perinteisen rytmityksen mukaan sekä muutoinkin tarvittaessa. Erityisesti tulee mainita osittain oman koulun ulkopuolisille vielä siinä vaiheessa suunnattu uusien 7.luokkalaisten ilta keväällä.
Oppilaskohtaisia opiskeluhuollollisia moniammatillisia MAT-palavereja kootaan aina tarvittaessa oikeaksi koetulla kokoonpanolla.
Vanhempainyhdistys
Vanhempaintoimikunta on saatu pienen tauon jälkeen taas jalkeille ja toimikunta tekee arvokasta työtään oppilaiden eteen.
Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö
Kevätlukukaudella pidetään Forssan yhteisen käytännön mukaisesti siirtopalaveri 1. luokalle siirtyvistä oppilaista päiväkotikohtaisesti. Tarvittaessa on mahdollisuus perusteellisempaan yksilökohtaiseen siirtopalaveriin niissä tilanteissa, missä se katsotaan tarpeelliseksi. Eskari-ikäiset myös vierailevat keväällä tulevissa kouluyksiköissään.
Yhteistyö toisen asteen oppilaitosten kanssa
Forssan Yhteislyseon kanssa tehdään yhteistyötä mm. B2-kielten opetusryhmien muodostamisen (yhdessä Akvarellin kanssa) ja opetuksen järjestämisen yhteydessä.
Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän perusopetukselle osoitettuihin tapahtumiin (mm. teknologiapäivä, Taitaja9-kisa) pyritään aina osallistumaan.
Tiedonsiirtopalaverit molempiin toisen asteen kouluihin ovat elokuussa koulujen alkaessa.
Kulttuurikasvatus
Forssan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kulttuurikasvatussuunnitelma on laadittu vuonna 2021.
Kulttuurikasvatussuunnitelma löytyy täältä: https://www.forssa.fi/client/forssa/userfiles/21-forssan-kulttuurikasvatussuunnitelma-valmis.pdf.
Keskuskoulu tekee yhteistyötä kaikkien forssalaisten kulttuuritoimijoiden kanssa. Kirjastoyhteistyö on tiivistä niin pääkirjaston kirjavinkkauksineen kuin kirjastoauton vierailujen kautta. Forssan teatterin koululaisnäytöksiin osallistutaan innolla, samoin koululle tarjolle tuleviin konsertteihin. Mykkäfilmifestivaali-vierailu on vuosittainen perinne.
Lukutaito ja sen kehittäminen on pitkään ollut yhtenä painopistealueena ja lisäksi oppilaita kannustetaan kestävään lukuharrastukseen mm. lukuhetkiä ja -päiviä järjestämällä.
Koulunuorisotyö
Kaupungin nuorisotyön kanssa yhteistyö on erityisen tiivistä ja onnistunutta. Nuorisotyö osallistuu sekä yläkouluympyrän 7.luokkien leirikouluun että kevään LEGO-päivään. Lisäksi nuorisotyöntekijät päivystävät koulun kirjastossa tiistaisin kahvitellen ja keskustellen oppilaiden kanssa.
Ystävyyskoulutoiminta
Tällä hetkellä tämäntyyppistä toimintaa ei ole käynnissä.
Kansainvälinen toiminta
Tällä hetkellä kansainvälistä toimintaa ei ole käynnissä.
Muut yhteistyötahot
Yhteislyseon urheiluakatemiatoiminta on laajentunut seuraohjaajien kautta myös yläluokille ja mm. yleisurheiluryhmä käyttää Keskuskoulun salia. Oppilaillamme on lukujärjestysteknisesti mahdollisuus osallistua kaikkiin akatemian yläkouluikäisille suunnattuihin lajiryhmiin.
Varsinaisen koulutyön ulkopuolella olemme yhteistyössä mm. Puistojuoksun järjestämisessä Vesihelmen remontin ajan koulun toimiessa ilmoittautumispaikkana.
Nuorisopastori Elli Hintsanen pitää teehetkeä kirjastossa joka toinen maanantai tarjoten läsnäoloa ja keskustelua yläkoulun oppilaille.
Seurakunnan kanssa tehdään yhteistyötä monin eri tavoin. Seurakunta osallistuu nuorisotyön tavoin yläkouluympyrän eri vaiheisiin ja pitää päivänavauksen joka toinen keskiviikko. Seurakunta luonnollisesti on mukana organisoimassa joulukirkkoa sekä alaluokkien pääsiäiskirkkoa. Kahdeksasluokkalaiset vierailevat vuosittain seurakunnan pääsiäisnäytelmässä.
Oppilaiden osallisuus
Opettajien ja kasvattajien tehtäviin kuuluu vahvistaa lasten ja nuorten vaikuttamistaitoja ja kasvattaa ymmärrystä osallisuuden merkityksestä.
Oppilaskunta ja oppilaskunnan hallitus
Oppilaskunnan ohjaava opettaja on Anna-Kaisa Huotari ja oppilaskunnan hallituksessa on edustajia kaikilta luokka-asteilta. Koulun sisällä oppilaskunta järjestää tapahtumia, teemapäiviä sekä joulun alla päivänavauksia. Oppilaskunta oli aktiivinen koulun pihan käytön suunnittelussa ja vaikutti omalta osaltaan vahvasti siihen, että pihalle syksyllä saatiin koripalloteline ja maatrampoliini.
Toiminta on aktiivista myös oman koulun ulkopuolella mm. Lasten Forssa-valtuuston kautta.
Lasten Forssa valtuusto
Oppilaskunnan hallitus valitsee keskuudestaan vähintään kaksi edustajaa edustamaan koulua LastenForssa -valtuustoon. LastenForssa –valtuusto on perusopetuksessa opiskelevien oppilaiden vaikutuskanava ja ylin päättävä elin. Oppilaskuntien hallitusten ja LastenForssa –valtuuston tehtävänä on ohjata oppilaat keskinäiseen yhteistyöhön, pyrkiä parantamaan oppilaiden viihtyvyyttä ja hyvinvointia koulussa ja ohjata kantamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta.
LastenForssa –valtuustossa eri koulujen oppilasedustajat voivat ottaa kantaa kaupungin päätöksentekoon ja tehdä aloitteita sekä esityksiä kaupungin eri toimielimille. LastenForssa -valtuusto edistää niin oppilaiden kuin eri kouluyhteisöjen keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä.
LastenForssa -valtuusto kokoontuu vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa.
Ohjaava opettaja valitsee edustajamme tapauskohtaisesti.
Tukioppilas/kummioppilastoiminta
Tukioppilastoiminnan ohjaava opettaja on Ansku Heino. Tukioppilaiden rooli on erityisen aktiivinen uusien 7. luokkalaisten ryhmäyttämisen yhteydessä. Viime lukuvuonna tukioppilaat järjestivät lisäksi mm. Tukari-pöydän ruokalaan sekä 7. luokan penkin tietyille välitunneille kaveria vaille oleville lapsille. Tukioppilaat ovat mukana myös yläkouluympyrän LEGO-päivässä.
Kummioppilastoimintaa on alakoulun vanhimpien ja nuorimpien oppilaiden välillä vuosittain.
Yläkouluympyrä
Yläkouluympyrän ajoittuminen koulun näkökulmasta:
* 7.luokan syksyllä leirikoulupäivä Kuustossa ja keväällä Kehräämöalueella kuulluksi tulemisen teemalla LEGO-päivä.
* 8.luokan syksyllä tukioppilasryhmä uusien seiskojen leirikoulussa sekä keväällä LEGO-päivän suunnittelussa. Syksyllä on jo saatu palaute omasta LEGO-päivästä.
* 9.luokassa kaupunkitasolla sovitun päättäjäryhmän perehdyttäminen Lasten Oikeuksien Sopimukseen.