Opetus

Tuntijako

Tuntijako on hyväksytty sivistyslautakunnassa 28.1.2025.

Alakoulu

Aine/Vuosiluokka

1

2

3

4

5

6

Äidinkieli ja kirjallisuus

8

7

5

6

4

4

A1-kieli (englanti)

1

1

2

3

2

2

B1-kieli (ruotsi)

 

 

 

 

 

2

Matematiikka

3

4

4

4

4

4

Ympäristöoppi

2

2

2

2

3

3

Uskonto ja et

1

1

1

1

2

1

Historia ja yhteiskuntaoppi

 

 

 

1

2

2

Musiikki

1

1

1

1

2

1

Kuvataide

1

1

2

1

2

1

Käsityö

2

2

2

2

2

2

Liikunta

2

2

3

3

2

2

Valinnaisaineet

 

 

1

 

 

1

Yhteensä

21

21

23

24

25

25

Historia ja yhteiskuntaoppi: HI 3 vvh ja YH 2 vvh.

Yläkoulu

Aine/Vuosiluokka

7

8

9

Äidinkieli ja kirjallisuus

3

3

4

A1-kieli (englanti)

2

2

3

B1-kieli (ruotsi)

2

2

1

Matematiikka

4

3

4

Biologia ja maantieto

2

3

2

Fysiikka ja kemia

2

3

2

Terveystieto

1,5

0,5

1

Uskonto ja et

1

1

1

Historia ja yhteiskuntaoppi

2

2

3

Musiikki

1

1

2

Kuvataide

2

2

2

Käsityö

2

2

 

Liikunta

2

3

3

Kotitalous

3

 

 

Oppilaanohjaus

0,5

0,5

1

Valinnaisaineet

 

4

3

Yhteensä

30

30

30

 

Punaisella värillä merkitty on kahdeksannen luokan taito- ja taideainevalinta, eli oppilas valitsee käsityön tai kuvataiteen.

Sinisellä värillä merkitty on yhdeksännen luokan taito- ja taideainevalinta, eli oppilas valitsee musiikin tai kuvataiteen.

 Violetilla värillä merkitty on viides yläkoulun taito- ja taideainetunti.

 

Opetusryhmät ja ryhmäkoot

Luokka

Oppilaita

1A

20

2A

17

3A

15

4A

16 

5A

13 YHDYS-

6A

16 LUOKKA

7A

16

7B

21

7C

22

7D

16

8A

16

8B

16

8C

16

8D

17

9A

18

9B

19

9C

20

9D

19

9E

18

 

Lukuvuoden teemat ja painotukset

Lukuvuoden teema

Koko kaupungin yhteinen teema lukuvuodelle 2026–27 on liikunnallinen elämäntapa.

Liikunnallisuuden lisääminen koulupäivän aikana on nostettu tavoitteeksi ihan valtakunnallisella tasolla. Keskuskoululla tähän tartutaan eri tavoin ihan koulun arjessa, mutta myös mm. teemapäivien yhteydessä. Esimerkiksi jo 15.9. on luokkien 7–9 oppilaille liikunnallinen aamupäivä urheilukentällä. Lukuvuonna 2026–2027 tämän teeman ympärille rakennellaan myös jokavuotinen monialainen oppimiskokonaisuus.

Laaja-alainen osaamisen paikalliset painotukset

Nykyinen opetussuunnitelma on tuonut mukanaan seitsemän laaja-alaisen osaamisen taitoa, joiden harjoittaminen kuuluu jokaisen oppiaineen ja opettajan tehtäviin. Nämä taidot edesauttavat oppilaan kasvua yhteiskunnan jäseneksi.

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet ovat

  • ajattelu ja oppimaan oppiminen
  • kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
  • itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
  • monilukutaito
  • tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
  • työelämätaidot ja yrittäjyys
  • osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen.

Opiskelu, työelämä ja aktiivinen kansalaisuus edellyttävät eri tiedon- ja taidonalojen hallintaa sekä niitä yhdistävää osaamista. Jokainen oppiaine edistää osaltaan laaja-alaisen osaamisen taitoja.

Laaja-alaisen osaamisen taidoista Keskuskoululla on lukuvuodelle 2026–2027 nostettu painopistealueiksi L3: Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot sekä L4: Monilukutaito. Nämä kaksi erittäin tarpeellista taitoa ovat jo pidempään olleet painopistealueina perustellusti ja näin jatketaan myös tämän lukuvuoden aikana. Myös Forssan kaupunkitason suunnitelmissa painottuu lasten lukutaidon vahvistaminen.

Nyky-yhteiskunnassa on tärkeää kasvattaa lapsia ja nuoria huolehtimaan itsestään, vahvistaa heidän itsetuntoaan kaikin tavoin ja ohjata heitä selviämään myös koulun ulkopuolisissa haasteissa ja jokapäiväiseen arkeen kuuluvien asioiden hoidossa.
Monilukutaito on mukana painopistealueena lukemisen vähentyessä nuorison keskuudessa huolestuttavalla tavalla ja valtakunnallisestikin on kannettu huolta oppilaiden osaamisesta kirjoituksen ja luetun ymmärtämisen suhteen toiselle asteelle siirryttäessä.

Monialaisen oppimiskokonaisuuden (MOK) toteutus

Kaikkien oppilaiden opintoihin tulee lukuvuoden aikana sisältyä vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus. Tavoitteena on oppilaiden työskenteleminen erilaisissa oppilasryhmissä, useampien aikuisten ohjaamana ja yli oppiainerajojen. Näissä oppimiskokonaisuuksissa osoitetut työskentelytaidot tulee kuitenkin ottaa arvioinnissa huomioon sen oppiaineen kohdalla, mihin työskentely on liittynyt.
Oppilaat pääsevät osallistumaan oppimiskokonaisuuksien toteuttamisen suunnitteluun.

Kuten jo aiemmin on mainittu niin kaupunkitasolla tämän lukukauden kantavaksi teemaksi on sovittu liikunnallinen elämäntapa. Lukuvuonna 2026–2027 monialainen oppimiskokonaisuus rakentuu tämän teeman ympärille. Ajankohta ja toteutustapa tarkentuvat syksyn opettajankokousten yhteydessä, mutta luultavimmin MOK ajoitetaan loppukeväälle, jolloin sään suosiminen on todennäköisintä.

Valinnaisaineet

Sivistyslautakunnan päätöksen mukaisesti Keskuskoululla valitaan 8. luokalle kahden tunnin valinnaisena joko kuvataide tai käsityö. Lisäksi valitaan ainakin toinen kahden tunnin valinnaisaine ja lisäksi vielä kaksi tuntia joko yhtenä aineena tai sitten kahtena tunnin valinnaisaineena.

Yhdeksännelle luokalle valitaan vastaavasti kuvataide tai musiikki kahden tunnin valinnaisaineena ja lisäksi yksi kahden tunnin ja yksi yhden tunnin valinnaisaine.

Oppilashuollollisista syistä valinnaisainejakaumaan voidaan sallia pieniä joustoja kokonaistuntimäärää muuttamatta.

Molemmilla ikäluokilla kahden tunnin valinnaisaineet arvioidaan numeerisesti ja tunnin valinnaisaineet hyväksytty/hylättymerkinnällä.

8. luokalle perustettiin oppilaiden valintojen pohjalta tälle lukuvuodelle kahden tunnin ryhminä kuvataiteen ja käsityön lisäksi ryhmiä kotitalouteen, kovien materiaalien käsitöihin, liikuntaan sekä espanjan kieleen (B2-kieli). Tunnin ryhmiä syntyi matematiikkaan (lisäkurssi), kotitalouteen (leivonta), englantiin, opiskelutaitoihin (sivuklinikka), kuvataiteeseen sekä liikuntaan (kuntosalikurssi, pelikurssi).

9. luokalle perustettiin mainittujen musiikin ja kuvataiteen lisäksi kahden tunnin ryhmiä kotitalouteen, liikuntaan, espanjan ja saksan kieleen (B2), äidinkieleen (elokuvakurssi) sekä kovien materiaalien käsitöihin. Tunnin ryhmiä saatiin kotitalouteen (leivonta), matematiikkaan (syventävä), opiskelutaitoihin (sivuklinikka), kuvataiteeseen, liikuntaan (pelikurssi), kotitalouteen/biologiaan (hygieniapassi) sekä kovien materiaalinen käsitöihin (mopokurssi).

Katsomusaineiden opetus

Keskuskoululla opetetaan kaikilla ikäluokilla katsomusaineena uskontoa. Lisäksi on elämänkatsomustiedon ryhmiä sekä ala- että yläluokilla, näihin oppilaita on yhdistelty eri luokilta ja osittain eri ikäluokistakin tarkoituksenmukaisten ryhmien aikaan saamiseksi. Elämänkatsomustiedon opiskelijoita on yhteensä 54 oppilasta.

Oppilaanohjaus

Ohjaus alakoulussa

Oppilaanohjausta ei ole varsinaisena oppiaineena alakoulussa, mutta oppilaanohjaukseen liittyviä asioita kuten yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja opitaan kaikissa oppimiseen liittyvissä tilanteissa. Oman luokanopettajan ohjauksessa oppilas oppii kehittämään opiskelutaitojaan ja tuntemaan erilaisia tapoja oppia, tavoitteena tunnistaa itselleen sopivimmat tavat.
Lisäksi oppilasta ohjataan alakoulussakin itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen sekä kehittämään itsetuntemustaan. Oppilasta ohjataan ja tuetaan valinnaisainevalinnoissa.
 

Ohjaus yläkoulussa

Oppilaanohjauksen päämääränä on tukea oppilaiden opiskelua, opiskelutaitojen kehittymistä ja olla mukana koulutus – ja ammatinvalintaa koskevissa ratkaisuissa. Oppilaanohjaus antaa oppilaalle mahdollisuuden omien vahvuuksien löytämiseen ja oman opintopolun rakentamiseen. Opinto-ohjaaja seuraa ja valvoo oppivelvollisuuden toteutumista sekä ohjaa nuorta opintopolun nivelvaiheissa. Oppilaanohjaukseen kuuluu luokka-, henkilökohtaista- ja pienryhmäohjausta. Oppilaanohjauksella on keskeinen rooli valinnaisten opintojen pohtimisessa, jatko-opintoihin ohjaamisessa ja oppilaan tulevaisuuden ja oman urapolun suunnittelussa.

Oppilaanohjaaja vastaa myös työelämään tutustumisjaksoista (TET). Seitsemäsluokkalaiset ovat vuorollaan apuna koulun ruokailuissa syksyllä ja kiinteistöhuollossa keväällä., Kahdeksasluokkalaisilla on keväällä viikon mittainen TET-jakso ja yhdeksäsluokkalaisilla syksyllä kahden viikon TET-jakso.

Sekä oppilaat että huoltajat voivat näissä asioissa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä oppilaanohjaajaan, yhteystiedot ovat tässä.

Oppilaanohjaaja Timo K. Nukari, p. 040-673 8694
sähköposti: timo.nukari@edu.forssa.fi

 

Sähköiset oppimisympäristöt

Verkko- ja etäopetus

Ei toteudu Keskuskoululla lukuvuonna 2026–2027 tämänhetkisen tilanteen mukaan.

Monikulttuurinen opetus

Keskuskoululla on lukuvuodella 2026–2027 mukavasti lisäresurssia mm. monikulttuuriseen opetukseen. 

Yläluokilla jatkaa S2-opettaja Pipsa Raglitius, jonka työpanos kohdistuu luonnollisesti juuri S2-oppilaisiin. Yläluokkien äidinkielen opettajien Niina Nummilan ja Hanna Kurki-Aittomaan opetustunnit on palkitettu samoihin tuntipaikkoihin, jotta Pipsan työpanoksesta saadaan kaikki mahdollinen hyöty käyttöön. Luokilla 7–9 on yhteensä 23 suomi toisena kielenä- oppilasta. Oppimisen tuen lakimuutoksen myötä Tuija Mäkivallin ja Timo Suomen työnkuva muuttui resurssiopettajaksi. Heidän työpanoksensa on jaettu samanaikaisopetuksen periaatteella, Tuijan pääosin kahdeksansille ja Timon yhdeksänsille luokille.

Alaluokilla jatkaa Maiju Rantio samalla resurssiopettajan tittelillä, mutta Maijun panos kohdistuu pääosin suomi toisena kielenä- oppilaisiin, mutta siis luokilla 1–6. Erityisen paljon Maiju on ykkösluokassa, missä S2-lapsia on eniten. Kokonaisuudessaan luokilla 1–6 on 43 S2-oppilasta.

Kielitietoisen opetuksen periaatteiden mukaisesti oppilaiden monikielisyys ja kielelliset taustat otetaan huomioon kaikessa opetuksessa. Pyrkimys on vahvistaa sellaista vuorovaikutusta, mikä takaa kaikkien oppilaiden osallistumisen mahdollisuuden. On tärkeää, ihan välttämätöntäkin, ymmärtää että kieli on vääjäämättä osa kaikkea oppimista ja juuri siksi keskeinen tekijä opetuksessa.

Monikulttuurisuuden lisääntyminen pyritään ottamaan huomioon koulun arjessa ja mm. eri tapahtumien järjestämisessä.

Perusopetukseen valmistava opetus

Valmistavaa opetusta järjestetään omana ryhmänään lukuvuonna 2026–2027 Talsoilan koululla luokkien 3–9 oppilaille. 1–2-luokkalaisilla valmistava opetus toteutetaan kaikissa kouluissa integroituna yhdessä perusopetuksen luokkien kanssa.

Oppimisen ja osaamisen arviointi

Arvioinnin vuosikello

elokuu
Opettajat kertovat oppilaille syyslukukauden oppimisen tavoitteet jokaisessa oppiaineessa.

syyskuu
Opettajat kertovat oppilaille syyslukukauden oppimisen tavoitteet jokaisessa oppiaineessa, ja oppilaat asettavat itselleen sen mukaisesti omat tavoitteensa.

Oppilaille ja huoltajille tiedotetaan yleiset arviointiperusteet (ks. opetussuunnitelman luku 6. Vanhempainilta). Varmistetaan, että huoltajilla on tieto oppilaan tavoitteista (Wilma-viesti, puhelinsoitto, vanhempainilta). Arviointiperusteita on mahdollisuus käydä läpi vanhempainvarteissa, mitkä pyritään lähtökohtaisesti pitämään jo ennen syyslomaa kuten yhteisesti on sovittu.

lokakuu
Kaikilla luokilla pidetään vanhempainvartit ja siis suurelta osin syyslomaan mennessä.

marraskuu
Oppilaat tekevät itsearvioinnin ennen väliarviointia.

joulukuu
Oppilas arvioi syyskuussa asettamiensa tavoitteiden saavuttamista.
Oppilas saa sanallisen väliarvioinnin 2. luokalla. Käyttäytyminen arvioidaan liitteellä.
Oppilas saa numeerisen väliarvioinnin luokilla 3-9.

tammikuu
Pidetään 1. luokan oppilaan arviointikeskustelu, joka korvaa väliarvioinnin.

Opettajat kertovat oppilaille kevätlukukauden oppimisen tavoitteet jokaisessa oppiaineessa, ja oppilaat asettavat itselleen sen mukaisesti omat tavoitteensa.

Varmistetaan, että huoltajilla on tieto oppilaan tavoitteista ja arviointikriteereistä (Wilma-viesti, puhelinsoitto, vanhempainilta).

helmikuu
Jos oppilas hakee harkinnanvaraisen valinnan kautta toisen asteen oppilaitokseen, lähetetään tarvittavat liitteet ennen yhteishaun päättymistä.

maaliskuu

huhtikuu
Erityisen tuen päätöksiin tehdään lakisääteiset tarkistukset.

Pidetään tiedonsiirtopalaverit esikoulusta 1. luokalle siirtyvistä oppilaista.

toukokuu
Oppilas arvioi tammikuussa asettamiensa tavoitteiden saavuttamista.
Oppilas saa sanallisen lukuvuosiarvioinnin luokilla 1 ja 2. Käyttäytyminen arvioidaan liitteellä.
Oppilas saa numeerisen lukuvuosiarvioinnin luokilla 3-8.
Oppilas saa päättöarvioinnin 9. luokalla.

Opetusvälineet ja -materiaalit

Oppilas saa koulusta käyttöönsä opetuksessa tarvittavat opetusvälineet ja -materiaalit. Oppilaan velvollisuutena on huolehtia välineiden asiallisesta käytöstä. Oppilas on velvollinen korvaamaan hukkuneen tai tahallisesti vaurioituneen opetusvälineistön ja -materiaalin.

Luokkien 1–6 oppilaat saavat käyttöönsä koululta iPadin, luokkien 7–9 oppilaat kannettavan tietokoneen. Yläkoulun oppilailla on myös käytössä latauskaappi, missä voi myös säilyttää muitakin koulutarvikkeita.

Oppimisen tuki

Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt

Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt koskevat kaikkea perusopetuksen toimintaa. Ne ovat keskeinen osa koulun toimintakulttuuria, joka antaa edellytykset kaikkien oppilaiden osallisuuteen, oppimiseen ja koulunkäynnin tukeen.

Oppimisen edellytyksiä tukevilla opetusjärjestelyillä tarkoitetaan

  • oppilaiden erilaiset tarpeet ja edellytykset huomioon ottavaa opetuksen järjestämistä ja opetuksen eriyttämistä
  • eri oppiaineiden ja tiedonalojen kieltä avaavaa kielitietoista opetusta
  • opetusryhmien muodostamista siten, että opetuksen tavoitteet voidaan saavuttaa
  • pedagogisia ratkaisuja, joilla tukea tarvitsevien oppilaiden lisäksi huomioidaan myös oppilaat, jotka etenevät opinnoissaan tavoitekokonaisuuksittain
  • opettajan kykyä huomioida riittävästi opetusryhmän tarpeet ja vahvuudet
  • oppilaiden kanssa työskentelevien koulunkäynninohjaajien ja muun henkilöstön hyödyntämistä oppilaiden koulunkäynnin ja opetukseen osallistumisen tukena

Keskuskoululla on laaja-alainen erityisopettaja sekä alaluokille (Johanna Mattila) että yläluokille (Katja Grönholm). Yläluokilla erityisopettaja toimii klinikkaopettajana mahdollistaen monenlaisia opetusjärjestelyitä. Aiemmin mainitusti Tuija Mäkivalli ja Timo Suomi toimivat resurssiopettajina yläkoulun puolella, Maiju Rantio alaluokilla. 

Keskuskoululla on käytössä myös läksyparkki, aamuisin kahdeksasta yhdeksään. Tämä on mahdollistanut illalla syystä tai toisesta tekemättä jääneisiin kotitehtäviin avun ennen seuraavaa koulupäivää. 

Samanaikaisopetuksen keinoin on mahdollistettu jakotuntikäytännön säilyminen sekä kemian, kotitalouden, käsityön että biologia-maantiedon tunneilla.

Ryhmäkohtaiset tukimuodot

Ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla tarkoitetaan kaikkia oppilaita koskevia ryhmäkohtaisia järjestelyjä. Näitä ovat opettajan antama yleinen tukiopetus, opettajan antama opetuskielen tukiopetus ja erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä. Opetuksen järjestäjän tulee varata ryhmäkohtaisten tukimuotojen toteuttamiseen lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa yhteensä vähintään 0,122 opetustuntia viikossa koulun oppilasta kohden.

Kun Forssassa siirryttiin koulun alkamiseen vasta kello 9.00, mikä samalla merkitsi koulupäivien päättymistä kolmelta, tämä mahdollisti samalla tukiopetuksen kaikkien oppilaiden ja opettajien kohdalla sekä 8–9 välisenä aikana aamulla, että kolmen jälkeen iltapäivällä. Tukiopetusta tarjotaan ja järjestetään matalalla kynnyksellä ja aloitteellinen voi sekä oppilas, huoltaja tai opettaja.

Oppilaskohtaiset tukitoimet

Jos oppilasta ei voida riittävästi tukea ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla tai tukitoimia on tarpeen jatkaa säännöllisesti, on oppilaalle annettava lisäksi oppilaskohtaisia tukitoimia.

Oppilaskohtaisten tukitoimien tarpeen arviointi käynnistyy, kun oppilaan opettajat katsovat, että ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat riittämättömiä tukemaan oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä. Oppilas ja hänen huoltajansa voivat myös tuoda esiin havaintonsa ryhmäkohtaisten tukimuotojen riittävyydestä.

Myös silloin, jos oppilaskohtaisten tukitoimien tarve on niin ilmeinen, että oppilasta ei perusopetuksen alkaessa voida riittävästi tukea ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla, voidaan oppilaskohtaisten tukitoimien tarpeen arviointi aloittaa poikkeuksellisesti jo ennen perusopetuksen alkamista.

Oppilaskohtaisia tukitoimia annetaan säännöllisesti tuen tarpeen arvioinnin ja suunnitelman sekä näiden perusteella tehdyn hallintopäätöksen mukaisesti.

Oppilaskohtaisia tukitoimia ovat 

  1. erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä
  2. erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetus pienryhmässä
  3. erityisluokanopettajan opetus erityisluokassa tai 
  4. opetukseen osallistumisen edellyttämät oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet perusopetuslain 31 §:n nojalla annettuina.

Eritysluokassa (kohta 3) tapahtuva opetus on keskitetty Akvarellin kouluun.

Oppilaskohtaiset tukitoimet perustuvat oppilaan yksilöllisiin tarpeisiin ja niitä annetaan säännöllisesti ja pitkäkestoisesti. Oppilaskohtaiset tukitoimet järjestetään oppilaan etu huomioon ottaen ensisijaisesti oppilaan omassa koulussa. Oppilaskohtaisten tukitoimien toteuttaminen edellyttää opettajien välistä yhteistyötä sekä tarvittaessa konsultaatiota esimerkiksi erityisopettajan ja muun henkilöstön kanssa.

Erityisopettajista siis Katja Grönholmin työpanos kohdentuu yläluokille klinikkaopetuksena, Johanna Mattilan alaluokille. Johanna työskentelee tilanteen mukaan samanaikaisopetuksen luonteisesti tai omassa opetustilassaan. S2-opettaja Pipsa Raglitius keskittyy lähinnä luokkien 7–9 suomi toisena kielenä-opetukseen ja Maiju Rantio toimii resurssiopettajana luokilla 1–6 tilanteen vaatimalla toimintatavalla.

Koulunkäynninohjaajien työnkuva rakentuu sekä aamupäivä-/iltapäiväkerhon että oppilaiden ohjaamisen oppitunneilla kohdalla mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Ohjaajien työjärjestystä on valmius muuttaa tarvittaessa kouluvuoden aikana useaankin otteeseen tarpeen mukaan.