PÄIVITETTY 19.9.2024 (JMA)

Keskuskoulu
Koulukatu 7
30100 Forssa
http://www.forssa.fi/lapset_ja_nuoret/perusopetus/yhtenaiskoulut_1-9/keskuskoulu/
https://peda.net/forssa/perusopetus/keskuskoulu
https://forssa.inschool.fi/

Instagram: @keskuskoulu

Rehtori Jari Marjamäki 050-596 5165
Vararehtori Jarkko Laine 040-482 7247
Kanslia, toimistosihteeri Elina Kylliäinen 040-672 4119
Opettajainhuone 03-4141 5432
Oppilaanohjaaja Timo K. Nukari 040-673 8694
Koulukuraattori Tytti Hirvonen 040-673 9224
Terveydenhoitaja Jenna Kettunen 03-4191 2275, 045-657 6300
Koulupsykologi Tytti Sippo 040-684 1980
Kouluyhteisöohjaaja Emma Forsblom 040-185 2083
Kiinteistönhoitaja Jarkko Niittymäki, sij. Jari Nieminen 050-436 6847
Ruokala 03-4141 5436, 040 648 5361

PÄIVITTÄINEN TYÖAIKA

päivänavaus 08:55 – 09:00
tunti no 1 09:00 – 09:45
välitunti 09:45 – 10:00
tunti no 2 10:00 – 10:45
ruokailu, 1.-6.lk. 10:15 –
tunti jatkuu 10:30 – 11:00
1. ruokailu 10:45 – 11:15
tunti no 3 11:15 – 12:00
tai tunti no 3 11:00 – 11:45
välitunti 12:00 – 12:15
2. ruokailu 11:45 – 12:15
tunti no 4 12:15 – 13:00
välitunti 13:00 – 13:15
tunti no 5 13:15 – 14:00
välitunti 14:00 – 14:05
tunti no 6 14:05 – 14:50

LUKUVUODEN 2024-2025 TYÖAJAT

Sivistys- ja tulevaisuuslautakunta on vahvistanut lukuvuoden 2024-2025 työajat (28.11. 2023 §106)

Syyslukukausi alkaa maanantaina 12.8. 2024
syysloma 14.10.-20.10.2024 (viikko 42)  
itsenäisyyspäivä, vapaapäivä perjantai 6.12.2024
syyslukukausi päättyy 21.12.2024, joululoma 22.12.2024-6.1.2025

Kevätlukukausi alkaa tiistaina 7.1.2025
talviloma 24.2.-2.3.2025 (viikko 9)
pääsiäisloma 18.4.-21.4.2025
vapunpäivä, torstai 1.5.2025 helatorstai, vapaapäivä 29.5.202
lukuvuosi päättyy lauantaina 1.6.2025

 

KOULUKURAATTORIN PALVELUT (Päivitetty 19.9.2024/JMA)

Koulukuraattorilta saa apua, jos lapsella tai nuorella on pulmia koulunkäynnissä, kaverisuhteissa tai hänen elämässään tapahtuu merkittäviä muutoksia. Vanhemmat voivat keskustella koulukuraattorin kanssa esim. kotitilanteesta tai kasvatusasioista.
Koulukuraattori toimii oppilaskohtaisesti yhteistyössä oppilaan vanhempien, opettajien ja tarvittaessa koulun ulkopuolisten viranomaisten kanssa.

Koulukuraattori Tytti Hirvonen, p. 040-673 9224

KOULUTERVEYDENHUOLTO

Kouluterveydenhuollon tavoitteena on tukea lapsen ja nuoren tasapainoista kehitystä yhteistyössä vanhempien ja koulun kanssa.
Kouluterveydenhuollossa toimivat kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri. Oppilaan määräaikaistarkastusten lisäksi meihin voi olla yhteydessä mm. kasvatusasioissa, arjen hallinnassa, perheen kriisitilanteissa tai muissa perheen asioissa. Kouluterveydenhoitaja tapaa oppilaan lähes vuosittain. Lääkärintarkastuksia tehdään määrävälein.

TERVEYSTARKASTUKSEN SISÄLTÖ

Kouluuntulotarkastus
• Terveydenhoitajan tarkastus, oppilaan huoltaja mukana
• Keskustelua koulun aloitukseen liittyvistä asioista, vanhemmuudesta
• Paino, pituus, ryhti, tarvittaessa kuulo ja näkö, täydennetään puuttuvat rokotukset

1
• Lääkärintarkastus yhdessä terveydenhoitajan kanssa, huoltajat kutsutaan mukaan
• Keskustelua oppilaan koulunkäynnin kokemuksista, vanhemmuudesta
• Paino, pituus, ryhti, verenpaine

2
• Terveystarkastus tarvittaessa

3
• Terveydenhoitajan tarkastus, ennen tarkastusta haastattelulomake huoltajille
• Keskustelua terveellisistä ruokailutottumuksista
• Paino, pituus, ryhti, näkö

4
• Terveydenhoitajan tarkastus
• Keskustelua murrosiästä, tupakoimattomuudesta
• Paino, pituus, ryhti, kuulo

5
• Lääkärintarkastus yhdessä terveydenhoitajan kanssa, huoltajat kutsutaan mukaan
• Keskustelua murrosiästä, koulunkäynnistä, vanhemmuudesta
• Paino, pituus, ryhti, näkö, mielialakysely

6
• Terveydenhoitajan tarkastus
• Keskustelua murrosiästä, tupakoimattomuudesta ja päihteistä
• Paino, pituus, ryhti, näkö

7
• Terveydenhoitajan tarkastus, huoltajat kutsutaan mukaan
• Keskustelua murrosikäisen seksuaaliterveydestä, arjen hallinnasta,vanhemmuudesta
• Paino, pituus, ryhti, näkö, värinäkö

8
• Terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastus, tiedote ja palaute tarkastuksista huoltajille
• Keskustelua ammatinvalinnasta, ihmissuhteista
• Paino, pituus, ryhti, näkö, kuulo, verenpaine, mielialakysely
• Annetaan nuorison terveystodistus

9
• Terveydenhoitajan ja/ tai lääkärintarkastus tarvittaessa
• Annetaan nuorison terveystodistus, jos ei tehty 8. lk
• Rokotustodistus tarkistetaan

Jos jokin lastasi tai perhettäsi koskeva asia huolestuttaa sinua, älä epäröi olla yhteydessä minuun!
Terveydenhoitaja Jenna Kettunen, p. 045-657 6300

Koulupsykologina toimii Tytti Sippo, p. 040-684 1980

Sekä kuraattorin, terveydenhoitajan että koulupsykologin tavoittaa myös Wilman kautta.

Päivitetty 19.9. 2024/JMA

Keskuskoululla on yhteensä 347 koululaista, joista luokilla 1-6 on 94 oppilasta ja luokilla 7-9 vastaavasti on 253 oppilasta. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa näistä oppilaista opiskelee 21 oppilasta. Tyttöjä on 176 ja poikia 171 .

Tehostetun tuen oppilaita on yhteensä 60 ja erityisen tuen oppilaita on 6. Kuljetusoppilaita oppilaistamme on tänä lukuvuonna 45.

Tuntikehys kuluvana lukuvuonna jakautuu seuraavasti:
*Luokkien 1-6 vuosiviikkotunnit 152
*Luokkien 7-9 vuosiviikkotunnit 449
*OVTESIn tuntiperusteiset tunnit ja demonstraatiotunnit 36½ tuntia
*Erityisopetustunnit 85
Kaikki yhteensä 722½ vuosiviikkotuntia

Koulunkäynninohjaajilla on 163 vuosiviikkotuntia sisältäen aamupäivä-/iltapäivätoiminnan. Lisäksi koululla on syyslukukaudella yksi koulunkäynninohjaaja harjoittelussa koko syksyn ja osa-aikaisesti lyhyempiä jaksoja muutamia harjoittelijoita.

Kouluyhteisöohjaaja työskentelee täydellä työajalla.

(Päivitetty 19.9.2024/JMA)

1. TAVOITTEET/JOHDANTO

Keskuskoulun järjestyssäännöt perustuvat voimassaolevaan perusopetuslakiin.
Säännöt takaavat jokaiselle kouluyhteisön jäsenelle oikeuden työskentelyrauhaan (Perusopetuslaki 29§), henkilökohtaiseen turvallisuuteen ja omaisuuden suojaan. Perusopetuslain 35 §:n mukaan peruskoulun oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Oppilaan on noudatettava koulun järjestyssääntöjä ja käsiteltävä huolellisesti koulun omaisuutta. Asialliseen käyttäytymiseen kuuluu yleisesti hyväksyttyjen tapojen, sääntöjen ja lakien noudattaminen, sovelias kielenkäyttö ja kohteliaisuus.

Säännöt ovat voimassa kouluaikana ja koulualueella sekä kaikessa koulun toiminnassa koulun ulkopuolella, kuten luokkaretket, leirikoulut, tutustumiskäynnit, vierailut ja muut koulun tapahtumat, joihin koulun oppilas osallistuu.
Perustellusta syystä myöhemmistä pykälistä voidaan poiketa opettajan tai rehtorin luvalla hetkellisesti.

4. VÄLITUNNIT

Opettajakunta määrittelee välituntialueen. Koulualueelta poistuminen on kielletty. Luvatta alueelta poistuvasta oppilaasta koulu ei ole vastuussa.
Välitunneille siirrytään ilman eri kehotusta. Portaat ja lastauslaituri eivät ole välituntialuetta.Koulun kentällä voi pelata välituntien aikana, paitsi jos kentällä on käynnissä oppitunti. Talvella jäädytetylle kentälle ei saa mennä välitunneilla. Kenttä on tarkoitettu välituntiliikuntaan, ei oleskeluun. Valvova opettaja voi antaa palloja ja huolehtii, että pallot palautetaan samaan paikkaan välitunnin päätyttyä
Lumipallojen, kivien, käpyjen yms. heitteleminen on kielletty. Koulupäivän aikana koulualueella oleviin puihin ei saa kiivetä.
Jos alakoulun oppilaita ei ole paikalla, yläkoulun oppilaat voivat keinua. Muuten keinut ovat alakoululaisten käytössä.
Alaluokilla kaikki välitunnit ovat ulkovälitunteja ja yläkoulussa 9.45-10 on ulkovälitunti.

5.RUOKAILU

Ruokailussa noudatetaan hyviä tapoja. Oppitunnilla syöminen (myös purukumin) ja juominen on kielletty. Oppilaat eivät saa tuoda kouluun omia juomia. Kuvataidekoululle ei saa viedä juomia eikä siellä saa ruokailla. Koulupäivään kuuluu yksi ateria koulun ruokalassa. Ruokailuvuoroja on noudatettava.

RUOKAILUUN SIIRTYMINEN
Ruokalakäytävän ahtauden takia sinne ei saa viedä laukkuja.
Huolellisella käsienpesulla ehkäistään mahdollisia tautitartuntoja. Käsienpesumahdollisuus on useimmissa luokkatiloissa sekä ruokasalissa ennen linjastoa.

RUOKAILUSSA
Ruokajonossa käyttäydytään rauhallisesti ja ruokaa otetaan asiallisella tavalla sopiva määrä.
Ruokailutapahtumassa noudatetaan siisteyttä ja hyviä käytöstapoja.
Kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti jätteet lajitellaan.
Keittiöhenkilökuntaa ja heidän työtään kohtaan suhtaudutaan arvostavasti.
Jälkimmäisen ruokailun jälkeen tuolit nostetaan takaisin paikoilleen.
Rahat, matkapuhelin ym. arvoesineet saavat olla mukana ruokailussa varkauksien estämiseksi. 
Puhelimeen puhuminen ja sen muu häiritsevä käyttö (videoiden katselu, pelaaminen jne.) on ruokailussa kiellettyä.

RUOKAILUSTA POISTUMINEN
Ruokailun päätyttyä poistutaan ajoissa joko välitunnille tai seuraavalle oppitunnillle.

6. OPISKELUVÄLINEET JA KOULUTARVIKKEET

Oppikirjat, kannettavat tietokoneet sekä iPadit ovat oppilaalla lainakäytössä kouluvuoden ajan. Oppilas on vastuussa koulutarvikkeisen kunnossa pitämisestä ja hänen tulee palauttaa ne moitteettomassa kunnossa lukuvuoden päättyessä.
Opiskeluvälineet tulee olla mukana oppitunneilla.

7. TUKIPALVELUT

Koulun tukipalveluista on tietoa työsuunnitelman yhteydessä. Kaikilla oppilailla on oikeus tukipalveluihin.
Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. (Perusopetuslaki 16§). Tarvittaessa oppilas siirretään tehostetun tuen ja erityisen tuen piiriin.
Pääasiallinen viestintäväline kodin ja koulun välillä on Wilma-järjestelmä.
Koulussa on oppilaita varten opettajien lisäksi kanslia, terveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi, kouluyhtisöohjaaja ja rehtori. 

8. POISSAOLOT

Opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle. Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. (Perusopetuslaki 26§)
Oppilaan poissaoloon koulusta tulee pyytää lupa. Luvan enintään kolmen päivän poissaoloon myöntää luokanvalvoja/luokanopettaja ja muutoin koulun rehtori. Mahdolliset poissaoloanomukset tehdään ensisijaisesti Wilma-järjestelmässä. Oppilaan tulee huolehtia poissaoloajan koulutehtävistään.

9. KURINPITO JA OPISKELURAUHAN TURVAAMINEN

Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestyssääntöjä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä puhutteluun. Puhuttelun pitää asiasta tiedon saanut opettaja. Mikäli oppilaalle kertyy runsaasti puhutteluja ilman vaikuttavuutta hänen käytökseensä rehtori tai tarvittaessa joku muu oppilashuoltoryhmän jäsen pitää hänelle kasvatuskeskustelun, mikä kirjataan Wilmaan. Kasvatuskeskustelusta ilmoitetaan soittamalla huoltajalle. Sääntöjen vastaisen toiminnan edelleen jatkuessa järjestetään rehtorin kutsumana moniammatillinen palaveri, mihin huoltajan lisäksi kutsutaan tapauskohtaisesti muita koulun toimijoita. Perusopetuslain nojalla rehtori voi antaa kirjallisen varoituksen ja sivistyslautakunta voi erottaa oppilaan korkeintaan kolmeksi kuukaudeksi.

Koulun oppilaan syyllistyessä toisen oppilaan häirintään, kiusaamiseen tai muuhun vahingontekoon toista osapuolta kohtaan koululla tai koulumatkalla asia käsitellään koulun henkilökunnan johdolla, esimerkiksi KivaKoulu-tiimin kautta. Pyrkimyksenä on varmistaa kaikille oppilaille niin fyysisesti kuin henkisesti turvallinen koulunkäyntiympäristö. Tilanteen rauhoittamiseksi voidaan hetkellisesti käyttää poikkeavia opetusjärjestelyitä, esimerkiksi opetuksen järjestämistä eri opetusryhmissä osapuolten kesken tai välituntitilanteen järjestämistä väliaikaisesti toisella tavalla.
Rehtori tai opettaja voi poistaa oppilaan luokasta enintään jäljellä olevan oppitunnin ajaksi, jolloin oppilas ei saa poistua opetustilan välittömästä läheisyydestä.

KOULURUOKAILU (Päivitetty 19.9.2024, JMA)

Forssan koulujen ateriapalveluja tuottaa Loimijoen Kuntapalvelut Oy, joka on Forssan kaupungin ja Forssan Seudun Hyvinvointikuntayhtymän omistama osakeyhtiö.

Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää sekä oppilaiden hyvinvoinnin edistämistä. Toivottavaa on, että myös kotona keskustellaan ruokailusta ja terveellisistä valinnoista kouluaterialla.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan tuottama kouluruokailusuositus uudistui vuonna 2008. Raaka-aineiden osalta suositukset ottavat kantaa rasvan koostumukseen sekä määrään ja suolan sekä kuidun määrään. Leipärasvana tulee tarjota kasvisrasvapohjaisia margariineja ja ruokajuomana rasvattomia tai vähärasvaisia maitotaloustuotteita.

Koulussa tarjotun aterian tulisi kattaa noin kolmannes päivän energiatarpeesta. On erittäin tärkeää, että jokainen oppilas syö tarjolla olevan kouluaterian suunniteltuna kokonaisuutena. Ateriakokonaisuus sisältää päivittäin lämpimän pääruoan, tuoresalaatin tai tuorepalan, näkkileipää ja/tai pehmeää leipää, kasvisrasvalevitettä ja ruokajuoman. Kouluruokailussa toteutamme kuuden viikon kiertävää ruokalistaa. Ruokalistan suunnittelussa otamme huomioon suomalaiset ravitsemussuositukset ja ruokakulttuurin mukautettuna nykyaikaisiin ruokatottumuksiin.

Kestävän kehityksen näkökulmasta merkittävä ympäristöhaittojen aiheuttaja on syötäväksi kelpaavan ruoan heittäminen roskiin. Kun syömme tarjotun aterian, säilyy työvireys paremmin koko koulupäivän ja samalla voimme helposti vähentää ruuan ympäristökuormitusta.

Tarvittaessa erikoisruokavaliota, sairauden hoitoon tai eettisiin syihin perustuen, tulee muuttuneista tiedoista erikoisruokavaliossa toimittaa tieto koulun kansliaan kunkin lukuvuoden alussa ja aina kun ruokavalioon tulee muutoksia. Jos ruokavalion tarve poistuu, on siitä ehdottomasti ilmoitettava heti koulun kansliaan.

Haluamme jatkuvasti kehittää toimintaamme yhdessä asiakkaidemme kanssa ja siksi on tärkeää, että saamme palautetta palveluistamme. Palautetta voi antaa koulun keittiöhenkilökunnalle tai keskuskeittiö Loimulle.

(päivitetty 19.9.2024 [JMA])
Keskuskoululla on runsaasti toimintaa lukujärjestyksen ulkopuolella. Tänä lukuvuonna näitä tapahtumia koskeva kalenterimme näyttää seuraavalta [osa tapahtumista voi siirtyä toiseen ajankohtaan]:

ELOKUU: Uusien 7.- luokkalaisten leirikoulut ja ja Mykkäfilmifestivaalit.

SYYSKUU: Alaluokkien vanhempainilta ja oppilaskunnan ryhmäytymispäivä. Liikunnallinen aamupäivä koko koululle. Koulukuvaukset.
Monialainen oppimiskokonaisuus Hyvinvointihaasteen ympärille rakennettuna.

LOKAKUU: Syyslomaviikko 42, 9. luokkien TET-jakso loman molemmin puolin (2*2 viikkoa), lomalle lähdön teemapäivä. Alaluokkien naamiaispäivä. Yrityskylä-vierailu kuudesluokkalaisille.

MARRASKUU: 9. luokkien vierailut Forssan ammatti-instituutissa ja Forssan yhteislyseossa. 8.-luokkalaisten Taidetestaus. Oppilaskunnan pikkujoulu.

JOULUKUU: Itsenäisyyspäiväjuhla, Lucia-päivänavaus ja joulukirkko.

TAMMIKUU: Sanomalehtiviikko ja valinnaisaineilta 7.- 8.-luokkalaisille. Ysiluokkalaiset Yrityskylässä.

HELMIKUU: Talvilomaviikko 9 ja ystävänpäiväviikko, päättöluokkalaisten yhteishaku alkaa. Liikuntapäivä.

MAALISKUU: Päättöluokkalaisten yhteishaku päättyy, 8. luokkien TET-jakso, uusien seiskaluokkalaisten vierailut koululla.

HUHTIKUU: Tukioppilaiden koulutustapahtuma, oppilaskunnan vappujuhla, valinnaisaineiden retkiä. Liikuntapäivä. Seiskaluokkalaisten kevään teemapäivä.

TOUKO/KESÄKUU: Luokkaretket luokkaretkisuunnitelman mukaan kaikilla luokka-asteilla, Taidetestauksen osa 2, kevätjuhlat erikseen ala- ja yläluokilla koulun salissa.

Lisäksi vuoden mittaan on mahdollisesti useita muita vierailijoita koululla ja opintovierailuja tehdään kotikaupungin kohteisiin tarpeen mukaan. Taidetestausten ja joidenkin tapahtumien päivät voivat mahdollisesti siirtyä hieman.

(päivitetty 19.9. 2024 [JMA])
Keskuskoulun oppilaskunnan ohjaava opettaja on Anna-Kaisa Huotari työparinaan kouluyhteisöohjaaja Emma Forsblom. Oppilaskuntaan valitaan lähtökohtaisesti kaksi oppilasta jokaiselta luokalta. Oppilaskunta järjestää erilaisia tapahtumia ja osallistuu koulun arjen suunnitteluun omalta osaltaan. Oppilaskunta on mukana LastenForssa-valtuustotoiminnassa.
Tukioppilastoiminnasta vastaava opettaja on Ansku Heino, kouluyhteisökasvattaja on mukana tässäkin toiminnassa.Tukioppilaat mm. osallistuvat syksyllä uusien seitsemäsluokkalaisten leirikouluun ja järjestävät kummitunnit ja seitsemäsluokkalaisten ryhmäytymispäivän. Tukioppilaat saavat tehtäväänsä koulutuksen ja osallistuvat myös viikonloppuleirille toimintansa puitteissa. Tukioppilaat ovat 8.-9. luokkien oppilaita ja heitä on nimetty kullekin 7. luokalle 4-5 oppilasta. Toiminnan tavoitteena on lisätä kouluviihtyvyyttä ja edistää hyviä toverisuhteita ja myönteistä kouluilmapiiriä.
Vanhempainvartit pidetään lautakunnan päätöksen mukaisesti pääosin ennen syyslomaa,viimeistään syyslukukauden aikana. Lisäksi oppilaanohjaaja tapaa yhdeksäsluokkalaiset vanhempineen.
Lisäksi yhtenä YS-tiiminä toimii Yhteisöllisyyden ja koulunkäynnin tuen tiimi. Yhteyttä koteihin pidetään pääsääntöisesti Wilma-järjestelmän kautta, kiireellisissä tai asian luonteen vaativissa tilanteissa luonnollisesti puhelimitse. Pyrkimys on mutkattomaan yhteistyöhön huoltajien kanssa.
Vanhempaintoimikunnan toiminta on pandemian aiheuttaman katkoksen jälkeen saatu viritettyä uudelleen käyntiin. Syksyllä vanhenpaintoimikunta ehti jo mm. järjestää discon alaluokkien oppilaille.

PÄIVITETTY 19.9.2024 / JMA

WILMA
https://forssa.inschool.fi
Wilma on koulumme hallinto-ohjelman www-liittymä. Koulumme käyttää kodin ja koulun välisessä yhteistyössä ja viestinnässä Wilma-ohjelmaa. Wilmaa käytetään internet-selaimella, joten ohjelmaa voi käyttää vaikkapa kotoa tai työpaikalta käsin.
Wilman avulla huoltajat voivat mm. seurata oppilaan arvosanoja, selvittää ja ilmoittaa poissaolot, päivittää omat ja oppilaan yhteystiedot, viestiä opettajien ja muun henkilökunnan kanssa ja lukea koulun tiedotteet.
Wilma-tunnukset on jaettu huoltajille postitse. Wilman käyttöä varten huoltajilla tulee olla toimiva sähköpostiosoite, joka toimii jatkossa myös Wilman käyttäjätunnuksena ja johon käyttäjä saa automaattisia ilmoituksia mm. oppilaan poissaoloista.
Oppilailla on omat Wilma-tunnuksensa, joiden käyttöoikeudet on linjattu toimialan yhteisten käytäntöjen mukaisesti.
Tarvittaessa tarkempia ohjeita Wilman käytöstä saa koulun kansliasta, p. 03-4141 5435 / 040-672 4119 tai sähköpostitse elina.kylliainen@forssa.fi.

PEDA.NET
https://peda.net/forssa/perusopetus/keskuskoulu
https://peda.net/forssa

Forssan kaupungissa on käytössä uudistettu Peda.net-järjestelmä. Sivuilta löytyvät peruskoulujen ja lukion Peda.net-sivut, lisäksi varhaiskasvatuksen ja vapaa-aika- sekä työllistämispalvelujen omat sivut.
Jokainen oppilas saa Peda.net-sivuille henkilökohtaiset tunnukset.
Peda.net on materiaalin kokoamis- ja jakelualusta, jota opettajat ja koulun henkilökunta ylläpitävät ja jota oppijat ja huoltajat käyttävät. Opettajat ja koulun henkilökunta voivat julkaista koulun tiedotteita, ylläpitää linkkilistoja, siirtää tiedostoja opiskelijoiden käyttöön, saada palautuksia opiskelijoilta, avata verkkokeskusteluja sekä tiedottaa ja muistuttaa eri asioista. Työvälineen avulla voi toteuttaa ympäristön verkko-opiskeluun.

Päivitetty 20.9. 2024/JMA
Keskuskoulu vastaa omalta osaltaan laadukkaan yleissivistävän perusopetuksen antamisesta forssalaisille lapsille ja nuorille. Toimimme yhtenäiskouluperiaatteen mukaisesti joustavasti luokkien 1-9 kouluna. Iltapäiväkerhotoimintaa tarjotaan 1.-2. luokkien oppilaille ja myöhäisinä kouluuntuloaamuina on tarjolla myös Aamupuuhis kello yhdeksästä kymmeneen.

Lasten kasvattaminen, yleissivistyksen lisääminen sekä opiskeluvalmiuksien kehittäminen ovat niitä tehtäviä, joiden avulla pyrimme kehittämään oppilaitamme vastuullisiksi yhteiskunnan kansalaisiksi (Perusopetuslaki 2§, opetuksen tavoite).
Koulussamme näitä tavoitteita kohti pyritään korostamalla yhteisiä arvoja ja päämääriä, suvaitsevaisuutta, yhteistyön merkitystä sekä oppilaslähtöisyyttä. Tavoitteenamme on tarjota jokaiselle lapselle kaikin puolin turvallinen kasvuympäristö ja huolehtia oppilaiden hyvinvoinnista kokonaisvaltaisesti.

Opetussuunnitelman hengen mukaisesti oppilaan kohtaaminen ja oppilaasta välittäminen ovat olleet toimintamme keskeisintä ydintä jo pitkään. Keskuskoululla aikuisilla on lapsille ja nuorille aina aikaa olla heidän tukenaan kasvamisessa ja kehityksessä kaikkine haasteineen. Jokainen oppilas kohdataan yksilönä omine vahvuuksineen ja heikkouksineen. Toiminnan tulokset ovat näyttäytyneet rohkaisevan myönteisinä mm. Kouluterveyskyselyn annissa vuosien varrella.

Koulun arjessa toimintaa ohjaavat ja suunnittelevat YS-tiimit, joita lukuvuonna 2024-2025 on viisi kappaletta. Kukin opettaja kuuluu yhteen YS-tiimiin. Tänä vuonna tiimit ovat:

*Yhteisöllisyyden ja koulunkäynnin tuen tiimi
*KivaKoulutiimi
*Kestävän kehityksen tiimi
*Tapahtumatiimi
*Kouluviihtyvyystiimi

Henkilökunta on motivoitunut koulutuksiin hyvin ja opettajien pyrkimystä lisäkouluttautua on tuettu suhtautumalla myönteisesti koulutushakemuksiin.

(Päivitetty 20.9. 2024/JMA)

Nykyinen opetussuunnitelma on tuonut mukanaan seitsemän laaja-alaisen osaamisen taitoa, joiden harjoittaminen kuuluu jokaisen oppiaineen ja opettajan tehtäviin. Nämä taidot edesauttavat oppilaan kasvua yhteiskunnan jäseneksi. 
Laaja-alaisen osaamisen taidoista Keskuskoululla on lukuvuodelle 2024-2025 nostettu painopistealueiksi L3: Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot sekä L4: Monilukutaito. Nämä kaksi erittäin tarpeellista taitoa ovat jo pidempään olleet painopistealueina perustellusti ja näin jatketaan myös tämän lukuvuoden aikana. Myös Forssan kaupunkitason suunnitelmissa painottuu lasten lukutaidon vahvistaminen.

Nyky-yhteiskunnassa on tärkeää kasvattaa lapsia ja nuoria huolehtimaan itsestään, vahvistaa heidän itsetuntoaan kaikin tavoin ja ohjata heitä selviämään myös koulun ulkopuolisissa haasteissa ja jokapäiväiseen arkeen kuuluvien asioiden hoidossa.
Monilukutaito on mukana painopistealueena lukemisen vähentyessä nuorison keskuudessa huolestuttavalla tavalla ja valtakunnallisestikin on kannettu huolta oppilaiden osaamisesta kirjoituksen ja luetun ymmärtämisen suhteen toiselle asteelle siirryttäessä.

Kaikkien oppilaiden opintoihin tulee lukuvuoden aikana sisältyä vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus. Tavoitteena on oppilaiden työskenteleminen erilaisissa oppilasryhmissä, useampien aikuisten ohjaamana ja yli oppiainerajojen. Näissä oppimiskokonaisuuksissa osoitetut työskentelytaidot tulee kuitenkin ottaa arvioinnissa huomioon sen oppiaineen kohdalla, mihin työskentely on liittynyt.
Oppilaat pääsevät osallistumaan oppimiskokonaisuuksien toteuttamisen suunnitteluun. Lukuvuonna 2024-2025 monialaisen oppimiskokonaisuuden sisältö ja ajoittuminen olivat keskustelussa jo alkusyksyn VESO-päivinä. LastenForssa-valtuuston tartuttua keväällä lasten ja nuorten hyvinvointiin lanseeraamalla Hyvinvointihaasteen kouluille, valitsimme tämän aiheen myös lukuvuoden 2024-2025 monialaiseksi oppimiskokonaisuudeksi. Kokonaisuus rakentui paitsi Hyvinvointihaasteen niin KivaKoulu-toiminnan, kestävän kehityksen periaatteiden ja liikunnallisuuden ympärille ja toteutettiin syyskuussa 2024.

Forssan kaupungilla on yhteisiä toimintasuunnitelmia, joihin on alle litetty linkki:

KULTTUURIKASVATUSSUUNNITELMA: https://phttps://peda.net/forssa/ops2016/fkl/fkeda.net/forssa/ops2016/fkl/fk

TASA-ARVO-JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA: https://peda.net/forssa/ops2016/fkejptjy2l/ejpt

KESTÄVÄN KEHITYKSEN SUUNNITELMA: https://peda.net/forssa/ops2016/kksl/kks

Keskuskoulussa toimitaan kaikkien yllämainittujen suunnitelmien mukaan. Lisäksi koulussa toimii Kestävän Kehityksen YT-tiimi, joka ohjaa tätä toimintaa suunnitelmallisesti Keskuskoulussa.

Kestävän kehityksen tiimi jatkaa Keskuskoulun kestävän kehityksen suunnittelutyötä lukuvuonna 2023 - 2024. Oppilaskuntatoiminnalla on osa KeKe-työssä. Nuorten Työpajan yksiköiden kanssa tehdään jatkossakin yhteistyötä mm. kestävän kuluttamisen teemoissa vierailujen kautta. Oppilaskunta pitää myös KeKe-toiminnan hengessä ajoittain kirpputoripöytää.

Kulutuksen ja materiaalien käytön kriittinen tarkastelu on olennainen osa kestävää kouluarkea. Oppikirjojen kunnosta huolehtiminen, löytötavarakäytännöt ja hävikin minimoinen kaikessa toiminnassa ovat juuri tätä. Uusiokäyttö on osa toimintakulttuuria päiväkodista alkaen, eikä sen ole syytä päättyä vielä yläkouluun tullessakaan. Se ei kerro köyhyydestä tai niukkuudesta, vaan on ajan hermolla- ei trendi, vaan 2020-lukua. Tämän rinnalla tulevat luonnollisesti lisääntyvä sähköinen materiaali ja sen myötä vähenevä paperinkulutus. Luokkatiloilla on yläkoulun puolella usein monia käyttäjiä ja vaihtelevasti mahdollisuuksia keräysastioille. Keskuskoulun vanhan koulurakennuksen haasteena on lajittelupisteiden tyhjennys ja kuljetus. Monet asiat ovat opettajakunnan aktiivisuuden varassa. Talkootyö on välttämätöntä ja näkyy luokkatilojen, monistamon ja opettajiston lajitteluastioiden tyhjentämisessä. Tätä kierrätystä pyritään entisestään tehostamaan ja lisäämään lukuvuoden 2023-2024 aikana.

Jopa pian uudistuvassa jätelainsäädännössäkin odotetaan julkisen puolen esimerkkiä. Koulun kaikilla aikuisilla on mahdollisuus ja samalla myös vastuu tukea lapsia ja nuoria kestävän elämäntapaan. Millainen on sellainen elämäntapa, jossa oma hyvinvointi ei tule muiden ihmisten ja luonnon kantokyvyn kustannuksella?  Ekologisen kestävyyden ytimessä on tieto ja ymmärrys. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys merkitsee ennen muuta kunnioitusta, yhdenvertaisuutta, myötätuntoa ja oikeudenmukaisuutta. Kaikki hyvinvointi edistää näitä tavoitteita. Osallisuus luo hyvinvointia ja silloin jaksaa kiinnostua myös siitä, miten muilla menee. Haluamme kannustaa oppilaita, koteja ja henkilöstöä kestäviin toimintatapoihin, turvallisuudesta tinkimättä.

 

Demokratiakasvatus on tärkeä osa koulutyötä, Keskuskoulullakin on sekä oppilaskunta- että tukioppilastoimintaa ja osallistumme kaupunkitasolla LastenForssa-valtuuston toimintaan.

PÄIVITETTY 20.9.2024/ JMA

KOULUN PEDAGOGISET TUKITOIMET

Oppimiseen liittyvissä vaikeuksissa kannattaa ensiksi ottaa yhteys kyseisen aineen opettajaan. Oppilaan oman opiskelun tehostamisen lisäksi tukiopetus on ensimmäinen keino helpottaa tilannetta. Tukiopetusta voi antaa kuka tahansa ko. ainetta opettava opettaja. Kun aamun kello 8 oppitunnit jäivät historiaan tämän lukuvuoden alussa, niin koulupäivät ovat päivittäin yläluokilla yhdeksästä kolmeen. Näin ollen kaikilla opettajilla on mahdollisuus tukiopetukseen 8-9 ja 15-16 välisinä aikoina, mutta nämä ovat siis tapauskohtaisesti sovittavissa. Alakoulun puolella tukiopetuksesta voi sopia suoraan luokanopettajan kanssa.

Jos tukiopetus tai muut yleiset tukimuodot eivät auta, on syytä harkita tehostettua tukea.
Tällöin oppilaalle tehdään yhteisesti pedagoginen arvio ja tehostetun tuen oppimissuunnitelma, jossa sovitaan käytettävistä tukitoimista. Tehostettu tuki on yleensä pitkäaikaista ja määrätietoista ja sitä voi antaa aineen-, luokan- tai/ja erityisopettaja. Viimeisenä portaana on erityinen tuki, jolloin oppilaalle laaditaan HOJKS, eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, jossa opetusta yksilöllistetään. Erityiseen tukeen siirroista päättää erityiskoulun rehtori tehdyn pedagogisen selvityksen perusteella.

Oppilaalla on myös oikeus erityisiin opetusjärjestelyihin perustellusta syystä. Päätöksen näistä järjestelyistä tekee rehtori ja tällöin tilanteesta on jo keskusteltu tai äkillisen järjestelyn ollessa kyseessä keskustellaan muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa tarpeen mukaan. Järjestelyn toteuttamisesta tiedotetaan niitä henkilökunnan jäseniä joita asia koskee. Perusteet ovat toki oppilaan yksityisyyden suojan piirissä.

Koulussamme toimii myös kiinteämpiä pienryhmiä niille oppilaille, jotka tarvitsevat keskitetympää tukea opinnoista selvitäkseen. Nämä pienryhmät on suunnattu 8.-9. luokkien oppilaille ja niitä opettaa pienryhmäopettaja useimmissa oppiaineissa.

Lukuvuonna 2024-2025 uutena tukimuotona alkoi aamuisin klo 8-9 järjestettävä läksyparkki, minne oppilaat saavat vapaaehtoisuuteen pohjautuen tulla tekemään kotitehtäviä ja saamaan niihin apua.

Keskuskoululla kiinnitetään erityistä huomiota kouluviihtyvyyteen ja yhteisöllisyyteen ja oppilaiden kiinnittymiseen kouluyhteisöön. Tämä työ jatkuu myös 2024-2025, esimerkiksi Kouluterveyskyselyn 2023 tuloksista päätellen tälle työlle on edelleen vahvasti jalansijaa kaikissa Suomen ja Forssankin kouluissa.

Opiskeluun tai muutoin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa voi aina olla yhteydessä myös oppilaanohjaajaan, koulukuraattoriin tai terveydenhoitajaan tapauksesta riippuen.


OPPILASHUOLTOTYÖ- JA SUUNNITELMA

Keskuskoulun opiskeluhuoltotyö käytäntöineen ja toimintapoineen sekä yhteistyömutotoineen nojaa vahvasti perusopetuslakiin sekä opiskeluhuoltolakiin. Päivittäisen arjen kuvaus ja koulun arvomaailma käy myös ilmi lukuvuosisuunnitelmasta.

Oppilashuoltotyö kohdistuu koulun perustehtävään, kasvatus- ja opetustyöhön. Sillä pyritään tukemaan kaikkien koulussa opiskelevien hyvinvointia ja luomaan kouluun positiivista oppimisen ilmapiiriä. Oppilaasta huolehtiminen kuuluu kaikille koulussa työskenteleville. Aloitteellinen oppilashuoltoasioissa voi olla kuka tahansa oppilaasta huolissaan oleva henkilö. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Oppilashuollon toimijoita kokoontuu rehtorin johdolla säännöllisesti viikoittain työpalaverin tyyppisesti. Tässä Hyvinvointiryhmän nimellä kulkevassa palaverissa huolehditaan työtehtävien ja vastuiden jakamisesta päällekkäisyyksien välttämiseksi ja koulunkäynnin tukemisesta pikaisten opetusjärjestelyiden ollessa tarpeellisia. Ryhmään kuuluvat rehtorin lisäksi vararehtori, klinikkaopettaja, terveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi ja oppilaanohjaaja sekä sosiaalikasvattaja. Tarvittaessa ryhmään voidaan kutsua muitakin asiantuntijoita, esim. koululääkäri tai sosiaalityöntekijä. Aina tarpeen vaatiessa tehdään yhteistyötä koulun ulkopuolisten lasten ja perheiden palveluiden tarjoajien kanssa.Yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön perustehtävä onkin määrittää niitä tavoitteita ja toimenpiteitä, mitä koulu tarvitsee kokonaisuutena.

Oppilashuoltotyöllä pyritään lisäksi koordinoimaan ja kehittämään koulun toimintatapoja oppilaiden hyvinvoinnin lisäämiseksi, erityistarpeiden huomioimiseksi ja koulunkäynnin järjestämiseksi kunkin oppilaan kohdalla optimaalisella tavalla ja hänen kasvuaan tukien. Tarkoituksena on myös ennaltaehkäistä ongelmia sekä niiden ilmetessä puuttua niihin mahdollisimman varhain. Yhteisöllistä oppilashuoltotyötä tehdään yhteistyössä mm. tukioppilaiden ja oppilaskunnan sekä vanhempaintoimikunnan kanssa.

Yhtenä tämän työn keskeisenä tehtävänä on ongelmatilanteissa tarvittavien tukitoimien suunnittelu, toteutuksen järjestely ja seuranta. Ongelmatilanteet voivat liittyä oppimiseen, käyttäytymiseen, sosiaalisiin suhteisiin tai tunne-elämään. Käytännön tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen tehdään oppilaan huoltajien kanssa yhteistyössä. Oppilashuoltotyössä noudatetaan eri ammattiryhmiä koskevia sekä muita tietojensaantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä. Tarvittaessa kutsutaan matalalla kynnyksellä koolle moniammatillinen palaveri (MAT) yksilöllisen oppilashuoltotyön ja oppilaan kokonaistilanteen niin vaatiessa. MAT-palaveriin osallistuva koulun henkilökunta nimetään aina tapauskohtaisesti ja sekä oppilaan että huoltajan hyväksynnällä.

Oppilas saa kääntyä koulun henkilökunnan puoleen kaikissa tarpeelliseksi kokemissaan asioissa. Hänellä on siis oikeus jakaa huolensa ja toiveensa valitsemansa aikuisen kanssa. Kaikki koulun aikuiset ovat em. vaitiolovelvollisuuden piirissä, asian jakaminen eteenpäin tapahtuu oppilaan luvalla sekä ilmoitusvelvollisuuden velvoittamissa puitteissa.

Oppilaanohjaaja on vastuussa jatko-opintoihin ja ammatinvalintaan liittyvästä ohjauksesta sisältäen peruskoulun aikaiset TET-jaksot niihin liittyvine suunnitelmineen ja aikatauluineen.Laaja-alaiset erityisopettajat sekä 8. ja 9. luokilla toimivat pienryhmäopettajat tarjoavat tukeaoppimisen haasteisiin sekä muille opettajille pedagogisen tuen arviointiin ja siihen liittyvien suunnitelmien tekoon.

Poissaolojen seuranta tapahtuu uuden lakimuutoksen myötä entistä strukturoidummin ja ennalta ehkäisevällä otteella syksyllä 2023 voimaan astuneen lakimuutoksen mukaisesti. Koulun kiusaamisen vastainen suunnitelma on liitetty erikseen omaan kohtaansa lukuvuosisuunnitelmaan.

Opiskeluhuoltotyön rakenne, toimintaperiaatteet ja tehtäväalueet käyvät ilmi alla olevasta kaaviosta:





OPPILAANOHJAUS KESKUSKOULUSSA

Oppilaanohjauksen tehtävänä on oppilaan kasvun ja kehityksen tukeminen. Oppilaanohjaus auttaa oppilasta tekemään omiin kykyihinsä ja kiinnostukseensa perustuvia ratkaisuja liittyen mm. opiskeluun ja elämänuraan. Lisäksi oppilaanohjaus pyrkii oppilaan opiskeluvalmiuksien ja sosiaalisen kypsymisen edistämiseen sekä elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisten tietojen ja taitojen kehittämiseen.

Oppilaanohjaaja vastaa myös työelämään tutustumisjaksoista (TET). Seitsemäsluokkalaiset ovat vuorollaan apuna koulun ruokailuissa, kahdeksasluokkalaisilla on keväällä viikon mittainen TET-jakso ja yhdeksäsluokkalaisilla syksyllä kahden viikon TET-jakso.

Sekä oppilaat että huoltajat voivat näissä asioissa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä oppilaanohjaajaan, yhteystiedot ovat tässä.

Oppilaanohjaaja Timo K. Nukari, p. 040-673 8694
sähköposti: timo.nukari@edu.forssa.fi

Keskuskoulun toimintakulttuuri on jo pitkään ollut erityisen oppilaslähtöistä, oppilaan kohtaaminen päivittäin on mitä suurimmassa määrin koulun ja opettajien perustehtävän ydintä. Välittäminen ja luotettavana aikuisena toimiminen kaikissa niissä tilanteissa missä lapsi tai nuori apua tarvitsee, on omiaan luomaan turvallista koulunkäyntiympäristöä kaikille keskuskoululaisille.

Keskuskoulun toimintakulttuuri lähtee samalla puolella olemisesta ja yhteen hiileen puhaltamisesta, esimerkkinä mainittakoon jälki-istunnoista luopuminen jo vuosia sitten. Vastakkainasettelua vältetään kaikin tavoin myös oppilaiden välisissä suhteissa niin yksittäisten oppilaiden kuin esimerkiksi ala- ja yläkoulun oppilaiden välillä.

Koulussa toimii aktiivinen oppilaskunta ohjaajanaan Anna-Kaisa Huotari. Oppilaskunta tekee tiivistä yhteistyötä Ansku Heinon johtamien tukioppilaiden kanssa. Tukioppilailla on iso rooli yhteisöllisyyden ja viihtyisän koulunkäyntiympäristön luomisessa, mm. seitsemäsluokkalaisten ryhmäytymisen edistämisen kautta. Oppilaskunta toimii puolestaan osana LastenForssa-valtuustoa ja sillä on tärkeä osa vuoropuhelussa koulun aikuisten kanssa mm. tapahtumien suunnittelun ja ideoimisen kautta.

Kouluyhteisöohjaaja Emma Forsblom tapaa oppilaita matalalla kynnyksellä yksittäin ja yhdessä tarjoten apua monenmoisiin koulunkäyntiin liittyviin pulmiin ja selvittelee arjen haasteita tavoitteenaan ratkaista asioita ennen niiden kasvamista suurempiin mittasuhteisiin.

Keskuskoulu käyttää kaupunkitasolla sovitusti KivaKoulu-toimintatapaa. Yhtenä opettajien YS-tiiminä on vararehtori Jarkko Laineen johtama KivaKoulu-tiimi, jolla on ensisijainen vastuu mahdollisten kiusaamistapausten selvittämisessä. KivaTiimiläisten lisäksi ongelmatilanteiden selvittämiseen osallistuu usein rehtori ja kouluyhteisöohjaaja, tarvittaessa esimerkiksi koulukuraattori Tytti Hirvonen.

Lukukausittain pidetään Kiva-tunnit kaikilla luokka-asteilla luokanopettajan/-valvojan johdolla.

Koulun opiskeluhuollon Hyvinvointiryhmä kokoontuu viikoittain torstaisin 14-15 välisenä aikana ja saa tiedon kaikista mahdollista kiusaamis-, väkivalta-, ja häirintätapauksista voidakseen pohtia tarvittavia lisätoimia ongelmien saattamiseksi pois päiväjärjestyksestä. HVR:ään kuuluvat, rehtori, vararehtori, oppilaanohjaaja, kouluyhteisöohjaaja, kuraattori, terveydenhoitaja, klinikan erityisopettaja ja koulupsykologi. Opettajakunta kuulee ajankohtaiset KivaTiimin asiat kuukausittaisessa opettajankokouksessa, kiireellisissä tapauksissa informoidaan välittömästi Wilman kautta.

Koulun toimintakulttuuri on pyritty luomaan sellaiseksi, että mahdolliset kiusaamistapaukset tulisivat mahdollisimman nopeasti henkilökunnan tietoon. Tämä voi tapahtua lapsen itsensä, huoltajan, muiden oppilaiden tai henkilökunnan kautta.

Näin tapahtuessa asiaan pyritään puuttumaan viipymättä, mieluiten saman koulupäivän aikana, mutta viimeistään seuraavana arkipäivänä. Tapahtuneen selvittämiseen käytetään riittävästi aikaa ja keinoja. Huoltajia tiedotetaan tapahtuneesta ja myös mahdollisista jatkotoimista aina tilanteen vaatiessa, pienimmät selkkaukset saatetaan sopia lasten kesken. Joka tapauksessa sovitaan myös seurannasta eli nimetään aikuinen, joka varmistelee sovitun ajan kuluttua tilanteen rauhoittumista. Mitä hankalampi asia, sitä pidempiaikainen ja tiiviimpi seuranta on ollut ohjenuorana. Tarvittaessa järjestetään moniammatillisia palavereja, missä voidaan laajemminkin keskustella tarvittavasta koulunkäynnin tuesta.

Viranomaisiin, kuten lastensuojeluun tai poliisiin ollaan yhteydessä, mikäli tapahtunut on ollut sitä vaativaa. Yleensä rehtori tekee päätöksen asiasta kuultuaan HVR:ää ja hoitaa myös viranomaisyhteistyön.

Erityistä huomiota on kiinnitetty ja kiinnitetään niihin lapsiin, jotka ovat siirtyneet Keskuskouluun ilman osoitteenmuutosta eli heidän lähikoulunsa on muu yksikkö tai jopa naapurikunnassa.

Valinnaistarjonta on esitelty koulun PedaNet-etusivulla olevan valinnaisainelinkin takana. Linkki päivitetään aina vuodenvaihteen jälkeen vastaamaan seuraavan lukuvuoden valinnaisainetarjontaa.
Vapaasti valittavien aineiden lisäksi 8. luokalla on Kädentaitovalinta (KU/KS) ja 9. luokalla Taideainevalinta (MU/KU)
(Päivitetty 19.9.2024, JMA)

Keskuskoulu on Forssan muiden koulujen tavoin mukana valtakunnallisessa Harrastamisen Suomen Malli-hankkeessa.
Alaluokkien puolella toimii suosittu kokki- ja leivontakerho, vetäjänään koulunkäynninohjaaja Marita Voglojev-Skivalos. Terhi Sipiläinen pitää kädentaitokerhoa. Muitakin kerhoja tarjotaan lukuvuoden mittaan periodityyppisesti oppilaille. Lisäksi kerhotoimintaa voi olla yhteistyössä muiden koulujen ja mm. Wahren-opiston ja museon kanssa.

Turvallisuusviestintä on osa turvallisuussuunnitelmaa. Se on parhaimmillaan ennalta ehkäisevää toimintaa, joka tehdään tiedottamisen, kouluttamisen ja muun viestinnän keinoin. Kaikki viestintä edellyttää toimivia ja etukäteen sovittuja käytänteitä. Koulun turvallisuussuunnitelmassa kuvataan, miten tiedonkulku turvataan erilaisissa häiriötilanteissa muun muassa koulun, oppilaiden ja heidän huoltajiensa, pelastus- ja poliisitoimen sekä muiden kunnan viranomaisten kesken. Turvallisuussuunnitelmassa ohjeistetaan myös tiedottaminen medialle.

Turvallisuusviestinnän linjauksista ja johtamisesta vastaa rehtori. Vakavissa kriisitilanteissa tiedottamisvastuu on keskitetty sivistysjohtajalle. Tilanteissa, jotka edellyttävät pelastus- tai poliisitoimen apua, tiedottamisesta vastaa henkilö, joka johtaa tilanteen selvittämistä. Epäiltäessä rikosta tiedottamisesta vastaa tutkintaa johtava poliisi. Epidemioita koskevissa tapauksissa tiedottamisvastuu kuuluu yleensä terveyskeskukselle. (OPH)

Kriisiviestinnällä tarkoitetaan tehostettua ja nopeaa viestintää odottamattomissa tilanteissa, joissa koulun toimintaedellytykset tai muu etu ovat uhattuina. Kriisiviestinnän kulmakivinä voidaan pitää oikean tiedon välittämistä oikealle kohderyhmälle. Käytännössä tämä edellyttää ennakointia, harkintaa ja suunnittelua.

Kriisi saa aikaan inhimillisen tarpeen saada tietoa tapahtumasta ja sen seurauksista. Jo etukäteen on hyvä miettiä, keneen tapahtunut vaikuttaa, kenen pitää saada tietoa tehtävien hoidon näkökulmasta ja keitä muita olisi hyvä informoida. Onnistunut viestintä kriisitilanteessa ehkäisee myös turhia pelkoja ja huhuja.

Kriisitiedottamisen tarkoituksena on se, että kaikilla niin koulun sisällä kuin ulkopuolisilla yhteistyötahoilla on yhtenevä käsitys tilanteesta. Koulun kriisitilanteissa ensisijainen kohderyhmä muodostuu aina henkilöstöstä ja oppilaista. Koulun sisäisestä tiedottamisesta vastaa rehtori.

Kriisin alkuvaiheessa päätetään, mitä halutaan viestiä ja mitkä ovat viestinnän keskeiset tavoitteet. Kriisiviestinnän päätavoitteita ovat

• ihmisten turvallisuuden varmistaminen,
• mahdollisten uhrien sekä heidän omaistensa suojeleminen,
• oikean ja totuudenmukaisen tiedon välittäminen asianosaisille, huoltajille, sidosryhmille ja medialle,
• yhteisön toimintaedellytysten ja toiminnan jatkuvuuden turvaaminen,
• huhujen, mielikuvien ja väärien tietojen vaikutusten minimoiminen ja
• yhteenkuuluvuuden ja turvallisuudentunteen rakentaminen,

Ikävät uutiset leviävät nopeasti, ja monet kriisitilanteet kiinnostavat myös mediaa. Medialle tiedottamisesta vastaa sivistysjohtaja. Koulupäivän aikana vastuu lapsista ja nuorista on koululla. Kriisitilanteessa yksi koulun tehtävistä on suojella oppilaita ja opiskelijoita tarpeettomalta julkisuudelta sekä huolehtia heidän yksityisyyden suojastaan. Koulu ei esimerkiksi voi antaa lupaa alaikäisen kuvaamiseen tai haastattelemiseen vaan lupa tulee aina pyytää huoltajalta.

KOULUN TURVALLISUUSTOIMINTA/tarkistettu 19.9. 2024/JMA

Koulun turvallisuuskansiota päivitetään säännöllisesti tämänkin lukuvuoden aikana. Poistumisharjoituksia pidetään eri tavoin kaikille luokka-asteille. Vastuuhenkilönä on turvallisuusvastaava Antti Metsämäki.

NUORILLE VAARALLISTEN TÖIDEN TEKEMINEN PERUSOPETUKSESSA

Valtioneuvoston asetuksen (475/2006) 2§:ssä säädetään koulutukseen liittyvästä työstä. Säännöksen toisen momentin mukaan peruskoulussa seitsemännestä vuosiluokasta lähtien oppilaat voivat iästään riippumatta opettajan johdolla ja välittömässä valvonnassa tehdä asetuksen 4§:n tarkoitettua vaarallista työtä, jos se on opetuksen toteuttamiseksi välttämätöntä ja voidaan suorittaa turvallisesti.
Asetuksen 7§ mukaisesti tulee oppivelvollisen huoltajalle ilmoittaa erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä.
Keskuskoulussa suoritetaan edellä mainitun asetuksen mukaisia töitä erityisesti teknisen työn sekä fysiikan ja kemian opetuksessa. Ennen töiden aloittamista opettaja perehdyttää oppilaat työturvallisuussääntöihin, työvälineisiin ja kemikaaleihin. Työt tehdään aina opettajan johdolla ja työskentelyssä käytetään suojavälineitä.
Lisätietoja suoritettavista töistä antavat aineenopettajat.

Valinnaisen kielten (B2) ryhmien syntymistä pyritään tukemaan muodostamalla tarvittaessa yhteisryhmiä Akvarellin koulun kanssa. B2-kielten opetus tapahtuu pääosin Lyseolla lukion kieltenopettajien toimesta. Ratkaisulla pyritään tukemaan Lyseon kieltenopetusta tulevaisuudessa.
Kansainvälisiä koulun ulkopuolelle ulottuvia hankkeita ei tällä hetekellä ole käynnissä.
(Päivitetty 19.9. 2024/JMA)