(Päivitetty 16.1. 2024/JMA)

Nykyinen opetussuunnitelma on tuonut mukanaan seitsemän laaja-alaisen osaamisen taitoa, joiden harjoittaminen kuuluu jokaisen oppiaineen ja opettajan tehtäviin. Nämä taidot edesauttavat oppilaan kasvua yhteiskunnan jäseneksi. 
Laaja-alaisen osaamisen taidoista Keskuskoululla on lukuvuodelle 2023-2024 nostettu painopistealueiksi L3: Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot sekä L4: Monilukutaito. Nämä kaksi erittäin tarpeellista taitoa ovat jo pidempään olleet painopistealueina perustellusti ja näin jatketaan myös tämän lukuvuoden aikana.

Nyky-yhteiskunnassa on tärkeää kasvattaa lapsia ja nuoria huolehtimaan itsestään, vahvistaa heidän itsetuntoaan kaikin tavoin ja ohjata heitä selviämään myös koulun ulkopuolisissa haasteissa ja jokapäiväiseen arkeen kuuluvien asioiden hoidossa.
Monilukutaito on mukana painopistealueena lukemisen vähentyessä nuorison keskuudessa huolestuttavalla tavalla ja valtakunnallisestikin on kannettu huolta oppilaiden osaamisesta kirjoituksen ja luetun ymmärtämisen suhteen toiselle asteelle siirryttäessä.

Kaikkien oppilaiden opintoihin tulee lukuvuoden aikana sisältyä vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus. Tavoitteena on oppilaiden työskenteleminen erilaisissa oppilasryhmissä, useampien aikuisten ohjaamana ja yli oppiainerajojen. Näissä oppimiskokonaisuuksissa osoitetut työskentelytaidot tulee kuitenkin ottaa arvioinnissa huomioon sen oppiaineen kohdalla, mihin työskentely on liittynyt.
Oppilaat pääsevät osallistumaan oppimiskokonaisuuksien toteuttamisen suunnitteluun. Lukuvuonna 2023-2024 monialaisen oppimiskokonaisuuden sisältö ja ajoittuminen olivat keskustelussa jo alkusyksyn VESO-päivinä. Syyskuun opettajankokouksessa teemaksi valikoitui yhteisöllisyys koulussa ja oppilaiden kaikkinainen hyvinvointi. Monialainen oppimiskokonaisuus ajoittuu kevääseen 2024 tarkentuen syyslukukauden seuraavissa opettajankokouksissa. Tammikuun kokouksessa sovitttiin monialaisten jaksotuksesta ajoittuen viidelle viikolle ennen talvilomaa päivä per viikko periaatteella.

KULTTUURIKASVATUSSUUNNITELMA: https://phttps://peda.net/forssa/ops2016/fkl/fkeda.net/forssa/ops2016/fkl/fk

TASA-ARVO-JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA: https://peda.net/forssa/ops2016/fkejptjy2l/ejpt

KESTÄVÄN KEHITYKSEN SUUNNITELMA: https://peda.net/forssa/ops2016/kksl/kks

Keskuskoulussa toimitaan kaikkien yllämainittujen suunnitelmien mukaan. Lisäksi koulussa toimii Kestävän Kehityksen YT-tiimi, joka ohjaa tätä toimintaa suunnitelmallisesti Keskuskoulussa.

Kestävän kehityksen tiimi jatkaa Keskuskoulun kestävän kehityksen suunnittelutyötä lukuvuonna 2023 - 2024. Oppilaskuntatoiminnalla on osa KeKe-työssä. Nuorten Työpajan yksiköiden kanssa tehdään jatkossakin yhteistyötä mm. kestävän kuluttamisen teemoissa vierailujen kautta. Oppilaskunta pitää myös KeKe-toiminnan hengessä ajoittain kirpputoripöytää.

Kulutuksen ja materiaalien käytön kriittinen tarkastelu on olennainen osa kestävää kouluarkea. Oppikirjojen kunnosta huolehtiminen, löytötavarakäytännöt ja hävikin minimoinen kaikessa toiminnassa ovat juuri tätä. Uusiokäyttö on osa toimintakulttuuria päiväkodista alkaen, eikä sen ole syytä päättyä vielä yläkouluun tullessakaan. Se ei kerro köyhyydestä tai niukkuudesta, vaan on ajan hermolla- ei trendi, vaan 2020-lukua. Tämän rinnalla tulevat luonnollisesti lisääntyvä sähköinen materiaali ja sen myötä vähenevä paperinkulutus. Luokkatiloilla on yläkoulun puolella usein monia käyttäjiä ja vaihtelevasti mahdollisuuksia keräysastioille. Keskuskoulun vanhan koulurakennuksen haasteena on lajittelupisteiden tyhjennys ja kuljetus. Monet asiat ovat opettajakunnan aktiivisuuden varassa. Talkootyö on välttämätöntä ja näkyy luokkatilojen, monistamon ja opettajiston lajitteluastioiden tyhjentämisessä. Tätä kierrätystä pyritään entisestään tehostamaan ja lisäämään lukuvuoden 2023-2024 aikana.

Jopa pian uudistuvassa jätelainsäädännössäkin odotetaan julkisen puolen esimerkkiä. Koulun kaikilla aikuisilla on mahdollisuus ja samalla myös vastuu tukea lapsia ja nuoria kestävän elämäntapaan. Millainen on sellainen elämäntapa, jossa oma hyvinvointi ei tule muiden ihmisten ja luonnon kantokyvyn kustannuksella?  Ekologisen kestävyyden ytimessä on tieto ja ymmärrys. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys merkitsee ennen muuta kunnioitusta, yhdenvertaisuutta, myötätuntoa ja oikeudenmukaisuutta. Kaikki hyvinvointi edistää näitä tavoitteita. Osallisuus luo hyvinvointia ja silloin jaksaa kiinnostua myös siitä, miten muilla menee. Haluamme kannustaa oppilaita, koteja ja henkilöstöä kestäviin toimintatapoihin, turvallisuudesta tinkimättä.

 

Demokratiakasvatus on tärkeä osa koulutyötä, Keskuskoulullakin on sekä oppilaskunta- että tukioppilastoimintaa ja osallistumme kaupunkitasolla LastenForssa-valtuuston toimintaan.