Keskuskoulun toimintakulttuuri on jo pitkään ollut erityisen oppilaslähtöistä, oppilaan kohtaaminen päivittäin on mitä suurimmassa määrin koulun ja opettajien perustehtävän ydintä. Välittäminen ja luotettavana aikuisena toimiminen kaikissa niissä tilanteissa missä lapsi tai nuori apua tarvitsee, on omiaan luomaan turvallista koulunkäyntiympäristöä kaikille keskuskoululaisille.

Keskuskoulun toimintakulttuuri lähtee samalla puolella olemisesta ja yhteen hiileen puhaltamisesta, esimerkkinä mainittakoon jälki-istunnoista luopuminen jo vuosia sitten. Vastakkainasettelua vältetään kaikin tavoin myös oppilaiden välisissä suhteissa niin yksittäisten oppilaiden kuin esimerkiksi ala- ja yläkoulun oppilaiden välillä.

Koulussa toimii aktiivinen oppilaskunta ohjaajanaan Anna-Kaisa Huotari. Oppilaskunta tekee tiivistä yhteistyötä Ansku Heinon johtamien tukioppilaiden kanssa. Tukioppilailla on iso rooli yhteisöllisyyden ja viihtyisän koulunkäyntiympäristön luomisessa, mm. seitsemäsluokkalaisten ryhmäytymisen edistämisen kautta. Oppilaskunta toimii puolestaan osana LastenForssa-valtuustoa ja sillä on tärkeä osa vuoropuhelussa koulun aikuisten kanssa mm. tapahtumien suunnittelun ja ideoimisen kautta.

Kouluyhteisöohjaaja Emma Forsblom tapaa oppilaita matalalla kynnyksellä yksittäin ja yhdessä tarjoten apua monenmoisiin koulunkäyntiin liittyviin pulmiin ja selvittelee arjen haasteita tavoitteenaan ratkaista asioita ennen niiden kasvamista suurempiin mittasuhteisiin.

Keskuskoulu käyttää kaupunkitasolla sovitusti KivaKoulu-toimintatapaa. Yhtenä opettajien YS-tiiminä on vararehtori Jarkko Laineen johtama KivaKoulu-tiimi, jolla on ensisijainen vastuu mahdollisten kiusaamistapausten selvittämisessä. KivaTiimiläisten lisäksi ongelmatilanteiden selvittämiseen osallistuu usein rehtori ja kouluyhteisöohjaaja, tarvittaessa esimerkiksi koulukuraattori Tytti Hirvonen.

Lukukausittain pidetään Kiva-tunnit kaikilla luokka-asteilla luokanopettajan/-valvojan johdolla.

Koulun opiskeluhuollon Hyvinvointiryhmä kokoontuu viikoittain torstaisin 14-15 välisenä aikana ja saa tiedon kaikista mahdollista kiusaamis-, väkivalta-, ja häirintätapauksista voidakseen pohtia tarvittavia lisätoimia ongelmien saattamiseksi pois päiväjärjestyksestä. HVR:ään kuuluvat, rehtori, vararehtori, oppilaanohjaaja, kouluyhteisöohjaaja, kuraattori, terveydenhoitaja, klinikan erityisopettaja ja koulupsykologi. Opettajakunta kuulee ajankohtaiset KivaTiimin asiat kuukausittaisessa opettajankokouksessa, kiireellisissä tapauksissa informoidaan välittömästi Wilman kautta.

Koulun toimintakulttuuri on pyritty luomaan sellaiseksi, että mahdolliset kiusaamistapaukset tulisivat mahdollisimman nopeasti henkilökunnan tietoon. Tämä voi tapahtua lapsen itsensä, huoltajan, muiden oppilaiden tai henkilökunnan kautta.

Näin tapahtuessa asiaan pyritään puuttumaan viipymättä, mieluiten saman koulupäivän aikana, mutta viimeistään seuraavana arkipäivänä. Tapahtuneen selvittämiseen käytetään riittävästi aikaa ja keinoja. Huoltajia tiedotetaan tapahtuneesta ja myös mahdollisista jatkotoimista aina tilanteen vaatiessa, pienimmät selkkaukset saatetaan sopia lasten kesken. Joka tapauksessa sovitaan myös seurannasta eli nimetään aikuinen, joka varmistelee sovitun ajan kuluttua tilanteen rauhoittumista. Mitä hankalampi asia, sitä pidempiaikainen ja tiiviimpi seuranta on ollut ohjenuorana. Tarvittaessa järjestetään moniammatillisia palavereja, missä voidaan laajemminkin keskustella tarvittavasta koulunkäynnin tuesta.

Viranomaisiin, kuten lastensuojeluun tai poliisiin ollaan yhteydessä, mikäli tapahtunut on ollut sitä vaativaa. Yleensä rehtori tekee päätöksen asiasta kuultuaan HVR:ää ja hoitaa myös viranomaisyhteistyön.

Erityistä huomiota on kiinnitetty ja kiinnitetään niihin lapsiin, jotka ovat siirtyneet Keskuskouluun ilman osoitteenmuutosta eli heidän lähikoulunsa on muu yksikkö tai jopa naapurikunnassa.