Vanhemman tuki + arvostava suora puhe

Ryhmä valitsee puheenjohtajan ja sihteerin. Sihteeri kirjaa ryhmän keskustelua tähän.

Ryhmätyön jälkeen jokainen saa mennä tutustumaan muiden ryhmien tuotokseen, kuka minnekin haluaa (15-20 min.) Jokaiseen ryhmään jää puheenjohtaja, joka esittelee ryhmän tuotosta ja kokoaa loppuyhteenvedon muille.

Ryhmässä: Päivi S. (pj), Seija K., Marjukka M., Taina L. (siht.)

- Systeeminen työmalli tulee tuomaan tähän työkaluja
- Merkittävä osa arvostavaa ja dialogista puhetta on, että puhutaan niin, että kaikki osapuolet ymmärtävät (ei esimerkiksi kovin vahvaa viranomaiskieltä perheen suuntaan)
- Voiko puhe olla joskus liiankin suoraa? Viraomaistoimintaa ohjaa laki eikä sitä voi jäädä ihmettelemään. Näissä oltava suora ja sanottava asiat hyvin selkeästi.
- On lupa olla keskeneräinen, epävarma. Saa kysyä ja pohtia eikä aina tarvitse olla valmiita vastauksia. Koskee kaikkia osapuolia.
- Tarvitaan sekä pehmeyttä & herkkyyttä että myös suoruutta.
- Hyvä tahtotila & aitous/vilpittömyys auttaa kohtaamisessa.
- Miten päästään eteenpäin jos vanhempi ei näe omaa tuen tarvettaan? Laki antaa aikamääreet, jolloin ihmettelyllekin tulee stoppi.
- Nähdäänkö lapsen äärellä samoja asioita? Puhutaanko samasta lapsesta?
- Kohtaaminen on mahdollista vain jos on kohtaavia työntekijöitä (rakenteellinen näkökulma)
- Arvostava puhe / vanhemman tuki ei ohita lasta ja hänen kohtaamistaan?