Yhteistyön kehittäminen

Ryhmä valitsee puheenjohtajan ja sihteerin. Sihteeri kirjaa ryhmän keskustelua tähän.

Ryhmätyön jälkeen jokainen saa mennä tutustumaan muiden ryhmien tuotokseen, kuka minnekin haluaa (15-20 min.) Jokaiseen ryhmään jää puheenjohtaja, joka esittelee ryhmän tuotosta ja kokoaa loppuyhteenvedon muille.

Keskustelua siitä, minkälaista yhteistyötä lastensuojelun ja oppilashuollon välillä on ollut. Yhteistyötä lastensuojelun kanssa on ollut yhteisten asiakkaiden tiimoilta. Lastensuojelusta kysytty oppilashuollon resursseista ja milloin ohjaudutaan oppilshuollon palveluihin. Yhteydenoton tultua esim. lastensuojelusta saatetaan pohtia, onko tarvetta juuri psykologin tai kuraattorin palveluille. Yhteistyö on ollut sujuvaa, kun puolin ja toisin on matalalla kynnyksellä oltu yhteydessä. Lastensuojelun ja oppilashuollon kanssa sovitaan työnjaosta. Verkostotyö tärkeää; selkeyttää mikä kenenkin rooli verkostossa on ja vähentää mahdollista päällekkäisyyttä. Asiakkuus oppilashuollossa alkaa parhaiten yhteisen palaverin pohjalta. 

Mitä haasteita yhteistyölle?
Kouluta toivottu tietoa siitä, miten prosessit lastensuojelussa etenevät. Lastensuojelun mukaan vanhemmilta tulee olla lupa olla yhteydessä opettajiin (tietosuoja), ilman lupaa ei voi olla yhteydessä. Jos koulu tekee lastensuojeluilmoituksen, lähtökohtaisesti kuullaan vanhempia, sitten tarvittaessa koulua. Yhteinen keskustelu ilmoituksen tekijän (koulun), perheen ja lastensuojelun kanssa olisi toivottavaa. Lastensuojeluilmoitukseen voi myös laittaa viestin, jossa toivoo yhteistä keskustelua/ yhteydeottoa. Ilmoituksen jälkeen perheen kanssa työskennellään, mutta se ei välttämättä heti näy koululle asti. Ilmoituksen tekijää voi rauhoittaa jo tieto, että asiat etenevät lastesuojelussa.