5.4.4.1.1 Oppilashuolto

Äänekosken kouluissa oppilashuoltotyötä johtaa rehtori. Jokaisessa koulussa toimii opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöstä koottu moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti, kehittää ja arvioi toimintaansa. Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu koko laajuudessaan vain käsiteltäessä koulun yleisiä asioita ja kehittämistä.

Oppilashuoltoryhmän organisoinnista ja sen toiminnasta vastaa rehtori, joka kutsuu kuhunkin kokoukseen tarvittavat läsnäolijat. Ryhmän koostumus vaihtelee käsiteltävien oppilasasioiden mukaan. Oppilashuoltoryhmän kokouksesta laaditaan muistio, johon kirjataan asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Oppilashuoltoryhmä toimii oppimisen ja kasvatuksen tukena sekä edistää koulun toimintakulttuurissa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin toteutumista.

Oppilashuollon opetussuunnitelman tavoitteet ja keskeiset periaatteet ovat:
Oppilaiden terveyttä, hyvinvointia, turvallisuutta, sosiaalista vastuullisuutta ja vuorovaikutusta sekä osallisuutta edistetään opetuksen ja kasvatuksen ohella myös mm. koulun järjestyssääntöjen ja ohjeiden sekä oppilaskunta- ja tukioppilastoiminnan avulla. Tätä työtä tehdään yhteistyössä kotien sekä mahdollisuuksien mukaan esim. nuorisotoimen ja järjestöjen kanssa.

Oppilaalle tarjotaan oppilashuollollista tukea ja ohjausta koulunkäynnissä sekä lapsen ja nuoren fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukemisessa. Vastuu kuuluu koulun koko henkilöstölle.

Kouluterveydenhuollon toimintaohjelmaan sisältyy kuvaus oppilaan terveyden- ja sairauden hoitoon tarvittavan tuen ja seurannan järjestämisestä. (linkki?)

Oppilashuollon yhteistyötä tehdään yhdessä kodin, koulun, oppilashuollon palvelujen asiantuntijoiden ja muiden asiantuntijoiden sekä paikallisten tukiverkostojen kanssa.

Oppilaalle tarjotaan oppilashuollollista tukea koulun omien suunnitelmien ja toimintaohjeiden mukaan tuen tarpeen ilmaannuttua.

Oppilashuoltoryhmä seuraa ja arvioi terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin toteutumista. Oppilashuoltotyöryhmä seuraa myös oppilaiden poissaoloja ja toimii ennaltaehkäisten turhia poissaoloja. Oppilashuollon tehtävänä on seurata kurinpitomenetelmien toteuttamista ja vastata siitä, että oppilashuollollinen tuki toteutuu kaikissa tilanteissa (esim. opetukseen osallistuminen evätty). Päävastuu oppilashuollon toiminnasta on koulun rehtorilla.

Tehostetun tuen antaminen oppilaalle edellyttää oppilashuoltotyön käynnistämistä ja pedagogisen arvion laatimista yhteistyössä huoltajan kanssa. Pedagoginen arvio tehdään Primus-tietojärjestelmään Wilma-käyttöliittymän kautta ja se käsitellään oppilashuoltotyöryhmässä.

Oppilashuoltoryhmä päättää pedagogisen arvion perusteella tehostetun tuen antamisen aloittamisesta. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, jonka tekemisestä vastaa luokanopettaja tai -valvoja. Oppimissuunnitelman laadintaan osallistuu huoltaja, oppilas ja tarvittaessa se laaditaan moniammatillisesti. Tehostetun tuen oppimissuunnitelma tehdään Primus-tietojärjestelmään Wilma-käyttöliittymän kautta.

Oppilaan siirtämisestä takaisin yleisen tuen piiriin päättää oppilashuoltoryhmä uuden pedagogisen arvion perusteella.

Erityisen tuen antaminen oppilaalle edellyttää oppilashuoltoryhmän päätöstä pedagogisen selvityksen tekemisestä. Tässä yhteydessä kuullaan oppilasta, oppilaan huoltajaa. Oppilashuoltotyöryhmä määrittelee pedagogisen selvityksen tekemisestä vastaavat henkilöt. Oppilashuoltoryhmä selvittää tuen kokonaistilanteen ja hankkii mahdollisesti tarvittavat asiantuntijalausunnot. Tämän jälkeen oppilashuoltoryhmä arvioi tarvittavat jatkotoimet.

Näistä koostuvan pedagogisen selvityksen pohjalta sivistysjohtaja tekee määräaikaisen päätöksen erityisen tuen antamisesta. Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, tulee aina laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Oppilashuoltotyöryhmä päättää HOJKS:n laadinnasta vastaavasta henkilöt. HOJKS:n laadintaan osallistuu myös oppilas ja huoltaja. Pedagoginen selvitys ja HOJKS tehdään Primus-tietojärjestelmään Wilma-käyttöliittymän kautta.

Erityisen tuen päätös on tarkistettava aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa sekä aina ennen kolmatta ja seitsemättä vuosiluokkaa uuden pedagogisen selvityksen pohjalta.

Päätös erityisen tuen antamisesta voidaan tehdä ilman pedagogista selvitystä ja tehostetun tuen antamista, jos perusopetuslain § 17:n edellytykset täyttyvät (esim. vammaisopetus, pidennetty oppivelvollisuus).

Oppilaan siirtämisestä takaisin tehostetun tuen piiriin päättää sivistysjohtaja uuden pedagogisen selvityksen perusteella.


Kouluruokailu:
Kouluruokailu tulee järjestää säännöllisesti oppilaiden normaaliin päivärytmiin sopivana ajankohtana. Kouluruokailun ateriat tulee sovittaa lapsen koulupäivän kokonaisuutta jaksottavaksi ja suomalaiseen arkirytmiin soveltuvaksi. Sopiva aika lounaan syömiselle on noin klo 11-12. Ruokailu on jaksotettava ja koulun lukujärjestys suunniteltava erilaisille ja eri-ikäisille ryhmille niin, että oppilailla on riittävästi aikaa rauhalliseen syömiseen. Vähimmäisaika ateriointiin on 30 minuuttia. Lisäksi on suositeltavaa, että oppilailla on mahdollisuus esimerkiksi 10-15 minuutin ulkoilu- ja liikuntahetkeen ruokailun jälkeen, ennen oppitunnin alkamista.

5.4.4.1.2 Turvallisuuden edistäminen

Toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa ja suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä:

Äänekosken kouluilla on järjestyssäännöt, jotka hyväksyy kunkin koulun johtokunta. Järjestyssääntöjen toteutumisesta vastaa koulun rehtori yhdessä henkilökunnan kanssa. Opettaja vastaa siitä, että järjestyssäännöistä keskustellaan oppilaiden kanssa.

Jokaisella koululla tulee olla turvallisuussuunnitelmat, jotka pitävät sisällään:
- suunnitelmat ja toimintamallit kiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi
- palo- ja pelastussuunnitelman
- riskien ja vaarojen kartoituksen
- suunnitelman ja toimintamallin häirinnän ja epäasiallisen kohtelun välttämiseksi ja siihen puuttumiseksi
- toimintasuunnitelman väkivaltatilanteiden varalta
- toimintaohjeet oppilaan tai henkilökunnan vammautumisen tai kuoleman varalta

Koulun pelastussuunnitelmassa kuvataan tapaturmien ehkäiseminen, ensiapu, hoitoonohjaus ja seuranta.

Koulun omassa kriisisuunnitelmassa kuvataan, kuinka oppilasta tuetaan psyykkisen kehityksen vaikeuksissa, mielenterveyteen liittyvissä asioissa tai muissa oppilaan elämäntilanteeseen liittyvissä vaikeuksissa. Jos lapsen tai nuoren kasvu tai kehitys vaarantuu kasvuympäristössä olevien tekijöiden vuoksi, tehdään yhteistyötä lastensuojeluviranomaisten ja/tai poliisin kanssa. Tarvittaessa on tehtävä lastensuojeluilmoitus.

Rehtori huolehtii järjestyssääntöjen ja turvallisuussuunnitelmien tarkistamisesta ja ajan tasaisena pitämisestä sekä henkilöstön perehdyttämisestä sekä suunnitelmiin liittyvien toimintamallien (pelastussuunnitelma) harjoittelemisesta.