Dása boahtá liŋka skuvllaid iežaset doaibmaplánaide.

Giellabajásgeassin

Giellabajásgeassimii guoski mihttomearit sihke nuppi ruovttueatnama ja vieris gielaid studeren vejolašvuođat leat meroštallojuvvon nuppi ruovttueatnama giela oahpahusa guoski oasis.

Oahppaávdnasa dahkamuš

Giella lea oahppama ja jurddašeami eaktu. Giella lea mielde buot skuvlla doaimmas, ja juohke oahpaheaddji lea giela oahpaheaddji. Gielaid studeren ovddida jurddašandáidduid ovdáneami. Dat addá ávdnasiid máŋggagielat ja -kultuvrralaš identiteahta šaddamii ja árvvusatnimii. Sátnevuorkká ja ráhkadagaid čoggodettiin maiddái vuorrováikkuhan- ja dieđuskáhppondáiddut ovdánit. Gielaid studeremis lea valjis sadji illui, leaikkalašvuhtii ja luovvannávccaide.

Gielaid oahpahus lea oassi giellabajásgeassimis ja bagadeapmi gielladiđolašvuhtii. Boktit oahppiin beroštumi skuvlaservoša ja birastahtti máilmmi gielalaš ja kultuvrralaš máŋggaláganvuhtii ja sin roahkasmahttit gulahallat autentalaš birrasiin. Skuvllas bagadit atnit árvvus sierra gielaid, daid hálliid ja sierralágan kultuvrraid. Sohkabeliid dásseárvvu giellaválljejumiin ja gielaid studeremis nannet sierralágan oahppiid geasuheaddji giellaválljendiehtojuohkimiin, roahkasmahttimiin oahppiid dahkat duođaid iežaset beroštahtti válljejumiid sohkabealis fuolakeahttá, gieđahallamiin oahpahusas máŋggabealagit iešguđetlágan fáttáid sihke geavaheamen molsašuddi ja doibmejeaddji bargovugiid.

Gielaid studeren ráhkkanahttá oahppiid mihttomearálaš ja luovvannávccalaš barggildeapmái iešguđetlágan čoahkkáibijuin. Oahppiide ja oahppijoavkkuide láhčit vejolašvuođaid fierpmáiduvvamii ja oktavuođadoallamii olbmuiguin maiddái miehtá máilmmi. Diehto- ja gulahallanteknologiija fállá ovtta lunddolaš vejolašvuođa ollašuhttit gielaid oahpahusa autentalaš dilálašvuođain ja oahppiid gulahallandárbbuid vuođul. Oahpahus addá maiddái válmmašvuođaid oasálašvuhtii ja aktiivvalaš váikkuheapmái.

Oahpahus nanne oahppiid luohttámuša iežaset návccaide oahppat gielaid ja geavahit daid roahkkadit. Oahppiide addit vejolašvuođa ovdánit individuálalaččat ja oažžut dárbbu mielde doarjaga iežaset oahppamii. Oahpahusa lágidit nu, ahte maiddái dat oahppit sáhttet ovdánit, geat mannet ovddos jođáneabbot go earát dahje máhttet giela jo ovddežis.

Gielaid oahpahusas ovddidit máŋggalohkandáiddu ja gieđahallat sierralágan teavsttaid. Mánáid ja nuoraid beroštumi sierralágan čuozáhagaid váldit vuhtii teavsttaid válljemis. Oahpahusas ráhkadit šalddiid maiddái sierra gielaid gaskii sihke oahppiid astoáigge gielageavaheapmái. Giddet fuopmášumi maid gielladáidui mii dárbbašuvvo bargoeallimis go válljet teavsttaid ja bargobihtáid. Oahppiid bagadit viežžat dieđu gielaiguin, maid sii máhttet.

EAŊGALASGIELLA, A-OAHPPOMEARRI JAHKELUOHKÁIN 7-9

Oahppiid roahkasmahttit geavahit eaŋgalasgiela máŋggabealat vuorrováikkuhusas ja dieđuskáhppomis. Oahpahusa mihttomearrin lea doarjut oahppi jahkeluohkáin 3-6 juksojuvvon dáidduid čiekŋudeamis, ovddidit oahppi gielalaš árvvoštallannávccaid ja seammás ovddidit su giellastuderendáidduid. Kultuvrralaš máŋggaláganvuođa áddema čiekŋudit suokkardemiin iešguđetlágan giellaservošiidda laktáseaddji árvočanuslaš albmonemiid. Maiddái dovdduid gieđahallamii addit saji, ja dárbbu mielde váttis áššiid sáhttá gieđahallat maiddái skuvlla oahpahusgillii.

Máŋggat oahppit geavahit eaŋgalasgiela eanet ja eanet astoáigge. Dát oahppiid informála oahppama bokte skáhppojuvvon dáidu váldojuvvo vuhtii oahpahusa plánemis ja válljedettiin sisdoaluid.

Eaŋgalasgiela oahpahusa sáhttá integreret sierra oahppaávdnasiid ja máŋggasuorggat oahppanollisvuođaid oahpahussii ja nuppe gežiid. Oahppiid roahkasmahttit dieđuskáhppomii eaŋgalasgillii sierra oahppaávdnasiin.

Eaŋgalasgiela A-oahppomeari oahpahusa mihttomearit jahkeluohkáin 7-9

Oahpahusa mihttomearit	Mihttomeriide laktáseaddji sisdoallosuorggit	Mihttomeriide laktáseaddji báikkálaš sisdoallosuorggit	Viiddes máhttu
Šaddan kultuvrralaš máŋggaláganvuhtii ja gielladiđolašvuhtii
T1 ovddidit oahppi dáiddu suokkardit eaŋgalasgiela sajádahkii ja variánttaide laktáseaddji albmonemiid ja árvvuid addit oahppái válmmašvuođaid ovddidit kultuvrraid gaskasaš doaibmanattáldaga	S1	BS1	L1, L2
T2 movttiidahttit gávdnat mielageasuheaddji eaŋgalasgielat sisdoaluid ja doaibmanbirrasiid, mat viiddidit oainnu globálan šaddi máilmmis ja vejolašvuođas doaibmat doppe.	S1		L1, L2
T3 bagadit oahppi áicat, makkár njuolggadusat eaŋgalasgielas leat, mo seamma áššiid ovdanbuktet eará gielain sihke geavahit gielladieđu doahpagiid oahppamis doarjjan	S1		L1, L3
Gielastuderendáiddut
T4 roahkasmahttit oahppi ásahit mihttomeriid, atnit ávkin máŋggabealat vugiid oahppat eaŋgalasgiela ja árvvoštallat iežas oahppan áššiid iehčanasat ja ovttasbarggus sihke bagadit oahppi positiivvalaš vuorrováikkuhussii, mas deaŧaleamos lea sáttasáni sirdin.	S2		L1, L3
T5 ovddidit oahppi iehčanasvuođa heivehit luovvannávccalaččat gielladáiddus sihke gielaidstuderema eallinahkásaš válmmašvuođaidis.	S2		L1
Ovdáneaddji gielladáidu, dáidu doaibmat vuorrováikkuhusas
T6 roahkasmahttit oahppi oassálastit ságastallamiidda máŋggalágan oahppiid ahkebadjái ja eallinvásihussii heivvolaš fáttáid birra, main gieđahallojit maid oainnut	S3	BS3	L4
T7 doarjut oahppi dárbmu gulahallamis, kompensašuvdnavugiid geavaheamis ja mearkkašupmeráđđádallamiin	S3		L4, L6
T8 veahkehit oahppi earuhit gulahallama kultuvrralaš iešvugiid ja doarjut oahppi konstruktiivvalaš kultuvrraidgaskasaš gulahallama.	S3	BS3	L2
Ovdáneaddji gielladáidu ja dáidu dulkot teavsttaid
T9 fállat oahppái vejolašvuođaid gullat ja lohkat máŋggalágan alcces mearkkašahtti standárdagielat ja populára teavsttaid iešguđetlágan gálduin sihke dulkot daid geavahemiin iešguđetlágan strategiijaid	S3	BS3	L4
Ovdáneaddji gielladáidu, dáidu buvttadit teavsttaid
T10 bagadit oahppi buvttadit sihke hállojuvvon ja čállojuvvon teavstta iešguđetlágan ulbmiliidda almmolaš ja alcces mearkkašahtti fáttáid birra giddemiin fuopmášumi máŋggabealatvuhtii ja bagademiin buorre jietnadeapmái	S3		L5, L6

Eaŋgalasgiela A-oahppomeari oahpahusa mihttomeriide laktáseaddji guovddáš sisdoallosuorggit jahkeluohkáin 7-9

S1 Šaddan kultuvrralaš máŋggaláganvuhtii ja gielladiđolašvuhtii: Hukset áddejumi máilmmi máŋgga- ja báldalasgielalašvuođa sihke gielalaš vuoigatvuođaid birra. Dutkat eaŋgalasgiela ovdáneami globálan lingua francan. Váldit čielgasa maid nu dakkár riikkaid kultuvrraid ja eallinvugiid birra, mainna eaŋgalasgiella lea deaŧaleamos oktasašgottis hállojuvvon giella. Geavahit dakkár gielladieđu doahpagiid, mat veahkehit oahppiid eaŋgalasgiela studeremis sihke gielaid gaskasaš veardádallamis. Háŋket dieđu maid nu eaŋgalasgiela variánttaid birra.

BS1 Oahppi ádde eaŋgalasgiela dárbbašlašvuođa báikkálaš máŋggakultuvrralaš ja -gielalaš birrasis ja sierra kultuvrraid gaskasaš gulahallamis.

S2 Gielastuderendáiddut: Nannet ain gielaid studerendáidduid. Hárjehallat oahppamateriála máŋggabealat geavaheami, sátnerájuid geavaheami, oppalašvuođaid áiccadeami, juogadeami, dieđu ohcama ja dieđu luohtehahttivuođa árvvoštallama.

S3 Ovdáneaddji gielladáidu, dáidu doaibmat vuorrováikkuhusas, dáidu dulkot teavsttaid, dáidu buvttadit teavsttaid: Sisdoaluid ovttas válljedettiin oaidninvuohkin leat nuoraid doaibman eaŋgalasgielain sierra servošiin, áigeguovdilisvuohta, oahppiid beroštumi čuozáhagat, sivtten nuppi dási oahpuide sihke oahpásmuvvan nuoraid bargoeallimis ja studeremis dárbbašlaš gielladáidui sihke oahppiid oasálašvuođa ja doaibmilvuohta báikkálaččat ja globálalaččat. Váldit vuhtii eaŋgalasgiela leavvanviidodat ja sajádat globála gulahallama giellan. Sátneráju ja ráhkadagaid oahpahallat máŋggalágan teavsttain, nugo muitaleaddji, govvideaddji dahje váikkuheaddji teavsttain. Áiccadit ja hárjehallat valjis iešguđetlágan vuorrováikkuhandilálašvuođaid sierra gulahallankanálaid ávkinatnimiin.

BS3 Oahppi hárjána muitalit báikkálaš kultuvrra ja eallinbirrasa birra eaŋgalasgillii. Oahpahit ovdamearkka dihtii boazodollui ja sápmelašvuhtii laktáseaddji spesiálasátneráju.