B2-duiska

VIERIS GIELLA, B2-OAHPPOMEARRI JAHKELUOHKÁIN 8-9 Duiskkagiella

VIERIS GIELLA, B2-OAHPPOMEARRI JAHKELUOHKÁIN 8-9

Duiskkagiella

Válljenvuloš B2-duiskkagiela oahpahus ordnejuvvo Ohcejogas jahkeluohkáin 8-9. B2-giella lea oahppái eatnigiela maŋŋá goalmmát dahje njealját giella maid studere, nuba oahppis lea juo valjis hárjánupmi giela studeremis. Son bastá geavahit ovdal skáhppojuvvon dieđuid ja dáidduid oahppamisttis doarjjan. Oahppi roahkasmahttojuvvo geavahit buot gielaid maid son studere máŋggabealat vuorrováikkuheamis ja dieđuskáhppomis. Oahpahusa mihttomearrin lea ovddidit oahppi gielalaš árvvoštallannávcca ja seammás ovddidit su gielastuderendáidduid. Kultuvrralaš máŋggaláganvuođa áddejupmi čiekŋuduvvo guorahallamiin iešguđetlágan giellaservošiidda laktáseaddji árvočanuslaš albmonemiid. Maid dovdduid gieđahallamii addojuvvo sadji, ja dárbbu mielde váttis áššiid sáhttit gieđahallat maid skuvlla oahpahusgielain.

Vuođuštusain govvejuvvon ovdáneaddji gielladáiddu dássi vuođđooahpahusa loahppamuttus heive buoremusat indoeurohpalaš gielaide sihke eurohpalaš gielaide, main geavahuvvo alfabehtii vuođđuduvvi čállinortnet. Oahpahusa sáhttá ovttastit sierra oahppaávdnasiiguin ja máŋggasuorggi oahppanollisvuođaid oahpahusain. Oahppit roahkasmahttojit dieđu skáhppomii duiskkagielain sierra oahppaávdnasiin.

Duiskkagiela B2-oahppomeari oahpahusa mihttomearit jahkeluohkáin 8-9

Oahpahusa mihttomearit	Mihttomeriide laktáseaddji sisdoallosuorggit	Viiddes-máhttu
Ovdáneapmi kultuvrralaš máŋggaláganvuhtii ja gielladiđolašvuhtii
T1 veahkeha oahppi fihttet duiskkagiela gaskavuođa ovdal studerejuvvon gielaide, oahpásmuvvat duiskalaš giellaguvlui ja eallinhámi muhtin guovddáš iešvugiide sihke doarjut oahppi gielalaš árvvoštallannávcca, sáhkkáivuođa ja máŋggagielalašvuođa ovdáneami	S1	L1, L2, L4
Gielastuderendáiddut
T2 roahkasmahttit oahppi oaidnit duiskkagiela dáiddu oassin eallinagáš oahppama ja iežas giellaresearvva stuorrudeame, bagadit oahppi gávdnat alcces ja ahkebadjái buoremusat heivejeaddji vugiid oahppat giela ja movttiidahttit su geavahit veahášge dáiddus maiddái oahppadiimmuid olggobealde.	S2	L3
Ovdáneaddji duiskkagiela dáidu, dáidu doaibmat vuorrováikkuhusas
T3 ordnet oahppái dilálašvuođaid hárjehallat sierra gulahallankanálaid geavahemiin njálmmálaš ja čálalaš vuorrováikkuhusa	S3	L4
T4 doarjut oahppi gielalaš gulahallanstrategiijaid geavaheamis	S3	L4
T5 veahkehit oahppi viiddidit ustitlaš gielageavaheapmái gullevaš dajaldagaid dovdama	S3	L4, L6
Ovdáneaddji duiskkagiela dáidu, dáidu dulkot teavsttaid
T6 roahkasmahttit oahppi dulkot iežas ahkedássái heivvolaš ja iežas beroštahtti hállojuvvon ja čállojuvvon teavsttaid	S3	L4
Ovdáneaddji duiskkagiela dáidu, dáidu buvttadit teavsttaid
T7 fállat oahppái ollu dilálašvuođaid hárjehallat ahkedássái heivvolaš smávvalágan hállama ja čállima ja giddet fuopmášumi maid jietnadeami ja teavstta sisdoalu beales deaŧalaš ráhkadagaide.	S3	L5

Duiskkagiela B2-oahppomeari mihttomeriide laktáseaddji guovddáš sisdoallosuorggit jahkeluohkáin 8-9

S1 Ovdáneapmi kultuvrralaš máŋggaláganvuhtii ja gielladiđolašvuhtii: Dutkat ja veardádallat iešvugiid, mat leat duiskkagillii lunddolačča ja mat earuhit dan dahje man earuha ovdal ohppojuvvon vuođul. Hábmet áddejumi lagašsohkagielaid birra, oahpásmuvvat duiskkagiela leavvanviidodaga duogážii, ohcat oahppiid beroštahtti dieđuid giellaguovllu kultuvrras ja eará albmonemiid birra. Guorahallat vejolaš duiskkagillii ja kultuvrii laktáseaddji ovdanavdimiid.

S2 Gielastuderendáiddut: Dutkat ovttas, mii ovddida buoremus vuogi mielde duiskkagiela oahppama, masa duiskkagiela sáhttá geavahit ja gos gávdno miellagiddevaš čuozáhatgielat materiála. Ásahit iežas mihttomeriid, oahpahallat addit ja vuostáváldit máhcaheami.

S3 Ovdáneaddji duiskkagiela dáidu, dáidu doaibmat vuorrováikkuhusas, dáidu dulkot teavsttaid, dáidu buvttadit teavsttaid: Válljet iešguđetlágan gielageavahanulbmiliid ja iešguđetlágan teavsttaid lagamustá eahpevirggálaš dilálašvuođain. Dárbbu mielde oahpahallat maid virggálut gielageavaheami. Válljet oahppiid beroštahtti gielageavahan fáddábiriid geahččanguovlun mun, mii ja máilbmi. Oahpahallat guldalit, hállat, lohkat ja čállit duiskkagielain ja duiskkagillii máŋggalágan fáttáid. Guovddáš fáttát leat mun ieš, mu bearaš, mu ustibat, skuvla, áiggeajidoaimmat, astoáiggi doallan sihke eallin čuozáhatgielalaš birrasis. Lassin válljet fáttáid ovttas. Válljedettiin teavsttaid ja fáttáid váldojuvvo juoga nu veardde vuhtii duiskkagiela geográfalaš viidun ja sajádat. Áicat duiskkagiela joavkkuid, intonašuvnna ja eará jietnadeami iešvugiid ja hárjehallat jietnadit lunddolaččat. Hárjehallat earuhit duiskkagiela fonehtalaš transkriptio mearkkaid sihke buvttadit dárbbašlaš čállinmearkkaid.

Duiskkagiela B2-oahppomeari oahppanbirrasiidda ja bargovugiide laktáseaddji mihttomearit jahkeluohkáin 8-9

Mihttomearrin lea, ahte duiskkagiela geavaheapmi livččii nu áššáigullevaš, lunddolaš ja oahppiide mearkkašahtti go vejolaš. Jus vejolaš, barggadeamis deattohuvvá bárra- ja uhcajoavkobargu sihke ovttas oahppan searrastiillalaš oahppabirrasiin. Máŋggagielat- ja giellabajásgeassima mihttomeriid ollašuhttimii dárbbašuvvo oahpaheddjiid ovttasbargu. Jus orru heivvolaš, speallanvuođa, musihka ja drámá vehkiin oahppit sáhttet iskat lasihit gielladáiddus ja gieđahallat maid jurddašanvugiid. Oahpahusas geavahuvvo máŋggabealagit sierra oahppanbirrasat, gulahallankanálat ja -gaskaoamit. Oahppit bagaduvvojit aktiivvalaš doaibmamii ja iehčanas ovddasvástádusa váldimii iežas oahppamis Eurohpalaš giellalávkka dahje vástideaddji bargoneavvuin. Oahppit oahpásmuvvet birrasa servvodaga máŋggagielatvuhtii ja -kultuvrii ruovttuálbmogiidgaskasašvuođain. Sidjiide fállojuvvo maiddái vejolašvuođat hárjehallat álbmogiidgaskasaš oktavuođaiddoallama. Duiskkagiella geavahuvvo álo go dat lea vejolaš.

Bagadallan, sierranahttin ja doarjja duiskkagiela B2-oahppomearis jahkeluohkáin 8-9

Oahppit bagaduvvojit geavahit gielladáidduset roahkkadit. Valljás kommunikašuvnnalaš hárjehallan doarju oahppi gielladáiddu ovdáneami. Oahppit movttiidahttojit studeret maid eará skuvlla fállan gielaid. Oahppiide, geain lea gielaide laktáseaddji oahppanváttisvuođat, fállojuvvo doarjja. Oahpahus plánejuvvo nu, ahte dat fállá hástalusaid maid nuppiid johtilabbot ovdáneaddji dahje giela ovdal juo máhttán oahppiide.

Oahppi oahppama árvvoštallan vieris giela B2-oahppomearis jahkeluohkáin 8-9

Oahppama árvvoštallat máŋggain sierra vugiin, maiddái ieš- ja veardásašárvvoštallama vugiin. Árvvoštallan vuođđuduvvá olles studerenproseassa čuovvumii ja guoská buot mihttomeriid – árvvoštallamis váldojuvvo vuhtii buot gielladáiddu oassesuorggit. Daid árvvoštallan vuođđuduvvá Eurohpalaš referánsarápmii ja dan vuođul čállojuvvon suopmelaš heivehussii. Álbmogiidgaskasaččat dohkkehuvvon giellaguovdasaš referánsarámmaid čuovvut heivvolaš osiin ii-eurohpalaš gielaid oahpahusas. Árvvoštallamis gaskaoapmin sáhttit geavahit ovdamearkka dihtii Eurohpalaš giellalávkka dahje vástideaddji bargoneavvu.

Árvvoštallan lea máŋggabealat ja addá oahppái vejolašvuođa deattuhit alcces lunddolaš ovdanbuktinvugiid. Oahppama bagadalli ja movttiidahtti máhcahagain veahkehit oahppiid šaddat diđolažžan iežaset dáidduid birra ja ovddidit daid. Sii roahkasmahttojit geavahit dan maid leat oahppan iešguđetlágan gulahallandilálašvuođain. Máŋggabealat árvvoštallan fállá vejolašvuođaid čájehit máhttimis maid oahppiide, geain lea gillii laktáseaddji oahppanváttisvuođat dahje geain lea muđuid gielalaččat earálágan vuolggasajit.

Loahppaárvvoštallan sajáiduvvá dan lohkanjahkái, goas oahppaávdnasa studeren nohká buohkaide oktasaš oahppoávnnasin. Loahppaárvvoštallamin meroštallo, mo oahppi lea studerema nogadettiin ollašuhttán duiskkagiela B2-oahppomeari mihttomeriid. Loahppaárvosátni čohkkejuvvo heivehemiin oahppi máhttima dássi duiskkagiela B2-oahppomeari riikkaviidosaš loahppaárvvoštallama kritearaide. Máhttu gielladáiddu sierra oassesurggiin ovdána kumulatiivvalaččat. Loahppaárvosáni čohkkemis váldojuvvo vuhtii buot riikkaviidosaš loahppaárvvoštallama kritearat fuolatkeahttá das, man jahkeluohkkái vástideaddji ulbmil lea ásahuvvon báikkálaš oahppaplánas. Oahppi fidne árvosáni gávcci (8), jus son čájeha gaskamearálaččat kritearaid čujuheaddji máhttima. Árvosátni gávcci dási badjel mannan muhtin mihttomeriid oasil sáhttá buhttet dási heajut birgema muhtin eará mihttomeriid oasil.

Duiskkagiela B2-oahppomeari loahppaárvvoštallama kritearat buorre máhttimii (árvosátnái 8) oahppomeari nogadettiin

Oahpahusa mihttomearri	Sisdoallo-suorggit	Árvvoštallama čuozáhagat oahppaávdnasiin	Árvosáni gávcci máhttin
Ovdáneapmi kultuvrralaš máŋggaláganvuhtii ja gielladiđolašvuhtii
T1 veahkeha oahppi fihttet duiskkagiela gaskavuođa gielaide maid lea juo ovdal studeren, oahpásmuvvat duiskalaš giellaguvlui ja eallinvuogi/máidnu guovddáš iešvugiide sihke doarjut oahppi gielalaš árvvoštallannávccaid, sáhkkáivuođa ja máŋggagielatvuođa ovdáneami	S1	Duiskkagiela sajádaga, guovddáš sierraiešvugiid ja giellaguovllu fihtten	Oahppi dovdá duiskkagiela sajádaga máilmmi gielaid joavkkus ja giela guovddáš sierraiešvugiid. Oahppi máhttá karakteriseret maid nu duiskkagiela giellaguovllu kultuvrralaš ja eará albmonemiid.
Gielastuderendáiddut
T2 roahkasmahttit oahppi oaidnit duiskkagiela dáiddu oassin eallinagáš oahppama ja iežas giellaresearvva stuorrudeami, bagadit oahppi gávdnat alcces ja ahkebadjái buoremusat heivejeaddji vugiid oahppat giela sihke movttiidahttit su geavahit veahášge dáiddus maiddái oahppadiimmuid olggobealde	S2	Mihttomeriid ásaheapmi, oahppama vihkkehallan ja ovttasbargu	Oahppi máhttá árvvoštallat iežas gielaoahppanmihttomeriid ja studerenvugiid. Oahppi fuomáša, masa son sáhttá geavahit iežas gielladáiddu maiddái skuvlla olggobealde ja máhttá guorahallat, mo son sáhttá geavahit iežas dáiddu skuvlla nogadettiin.
Ovdáneaddji gielladáidu, dáidu doaibmat vuorrováikkuhusas	S3		Dáidodássi A1.3
T3 ordnet oahppái dilálašvuođaid hárjehallat sierra gulahallankanálaid geavahemiin njálmmálaš ja čálalaš vuorrováikkuhusa	S3	Vuorrováikkuhus iešguđetlágan dilálašvuođain	Oahppi ceavzá máŋggain rutiidnalágan gulahallandilálašvuođain dorvvastemiin muhtimin gulahallanguoibmái.
T4 doarjut oahppi gielalaš gulahallanstrategiijaid geavaheamis	S3	gulahallanstrategiijaid geavaheapmi	Oahppi oassálastá gulahallamii, muhto dárbbaša velá dávjá veahkkeneavvuid. Oahppi máhttá reageret gáržžes sánálaš dajaldagain, uhca láhttestagain (omd. nivkalemiin), jietnademiin, dahje earálágan minimamáhcahagain. Oahppi gártá bivdit čielggadusa dahje geardduheami hui dávjá.
T5 veahkehit oahppi viiddidit ustitlaš gielageavaheapmái gullevaš dajaldagaid dovdama	S3	Gulahallama kultuvrralaš heivvolašvuohta	Oahppi máhttá geavahit dábáleamos ustitlaš gielageavaheapmái gullevaš duiskkagiela dajaldagaid máŋggain rutiidnalágan sosiálalaš dilálašvuođain.
Ovdáneaddji gielladáidu, dáidu dulkot teavsttaid			Dáidodássi A1.3
T6 roahkasmahttit oahppi dulkot ahkedássái heivvolaš ja iežas beroštahtti hállojuvvon ja čállojuvvon teavsttaid	S3	Teavsttaid dulkondáiddut	Oahppi ádde oktageardánis, oahpes duiskkagiela sátnevuorkká ja dajaldagaid sisttisdoalli čállojuvvon teavstta ja hiđis hállama man áššeoktavuohta doarju. Oahppi bastá gávdnat oanehis teavsttas oktageardánis dieđu maid son dárbbaša
Ovdáneaddji gielladáidu, dáidu buvttadit teavsttaid			Dáidodássi A1.2
T7 fállat oahppái ollu dilálašvuođaid hárjehallat ahkedássái heivvolaš smávvalágan hállama ja čállima giddemiin fuopmášumi maiddái jietnadeapmái ja teavstta sisdoalu beales deaŧalaš ráhkadagaide	S3	Teavstta buvttadandáiddut	Oahppi bastá muitalit duiskkagillii muhtin oahpes ja alcces deaŧalaš áššiid birra, masa son geavaha gáržžes dajaldatvuorkká ja čállá moadde oanehis cealkaga hárjehallon fáttáid birra. Oahppi jietnada eanáš hárjehallon dajaldagaid áddehahtti vuogi mielde. Oahppi máhttá hui gáržžes vuođđosátnevuorkká, moadde dilálašvuhtii čatnaseaddji dajaldaga ja vuođđogiellaoahpa materiálaid.

Duiskkagiela studeren Ohcejogas

Jahkečuđiid oktavuohta Duiskka hálli riikkaide lea earet seailluheami, maid ovddideami árvosaš. Nu ekonomalaš eallima go kultuvrrage oktavuođat eandaliige Duiskii gáibidit eanet ja eanet duiskkagiela dáiddu. Dál Suomas leat stuorra vátnivuohta duiskkagiela hálddašeaddji áššedovdiin, geat gáibiduvvošedje eandaliige riikkaidgaskasaš gávppi bargguide. Beassat maid buorebut oasálažžan min oktasaš eurohpalaš kulturárbevierus, go bastit ieža doaibmat Eurohpá eanemus hállon eatnigielain.

Ohcejogas gallejit jahkásaččat valjis duiskalašmátkkálaččat, geaid bálvalandási dorvvasteami dihtii leat vealtameahttun lasihit báikegoddelaččaid ja eandaliige nuoraid duiskkagiela máhtu. Skuvlla duiskkagiela oahpahussii buktá deaŧalaš hástalusa aiddo geavatlaš dárbbuid vástideaddji gielladáiddu dahkan vejolažžan oahppiide. Duiskkagiela vuođuštusaid hálddašeapmi buorida maid nuoraideamet joatkkastuderen- ja bargui beassan vejolašvuođaid nu ruovtturiikkas go álbmogiidgaskasaš bargguin; Ohcejoga skuvlla álbmogiidgaskasašvuođabajásgeassimis duiskkagiela oahpahusas leage nana sajádat.