15.4.11 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

EALLINOAIDNODIEĐU OAHPPAPLÁNA 7-9 LUOHKÁT

EALLINOAIDNODIEĐU OAHPPAPLÁNA 7-9 LUOHKÁT

15.4.11 EALLINOAIDNODIEHTU

Oahppaávdnasa dahkamuš

Eallinoaidnodieđu oahpahusa váimmusdahkamuššan lea ovddidit oahppiid návcca ohcat buorre eallima. Eallinoaidnodieđus olbmot áddejuvvojit iežaset kultuvrras ođadeaddjin ja kreatiivva doaibmin, geat vásihit ja buvttadit mearkkašumiid gaskavuođa doaimmastis ja dahkamušain birastahtti máilmmiin. Oainnut, olmmošlaš geavadat ja daid guoski mearkkašumit dollojuvvojit oktagas olbmuid, servošiid ja kulturárbbi vuorrováikkuhusa áigáiboađusin. Eallinoaidnodieđus deattuhit olbmuid návcca váikkuhit aktiivvalaččat iežas jurddašeapmái ja doaibmamii. Dát guoská maiddái oahppiid studerema ja oahppama. Danin lea deaŧalaš heivehit oahpahussii ja studeremii oahppi iežas jurdda- ja vásáhusmáilmmi.

Eallinoaidnodieđu oahpahusa dahkamuššan lea ovddidit oahppiid gárvvisvuođaid šaddat iehčanas, utnolaš, vásttolaš ja árvvoštallannávccalaš servošis lahttun. Mihttomearrin lea dievasválddálaš demokráhtalaš čearddalašvuohta globála ja jođánit earáhuvvi máilmmis. Dát gáibida eallinoaidnodieđu oahpahusas máŋggabealat oainnuslaš ja kultuvrralaš dábálaš čuvgehusa lasiheami lassin ehtalaš ja kritihkalaš jurdda- ja doaibmanávcca sihke oahppama dáidduid ovddideami. Eallinoaidnodieđus kritihkalaš jurddašeapmi áddejuvvo vuođuštusaid ohcciin, áššeoktavuođaid áiciin ja dilleáddejupmelažžan sihke iežas divodeddjiin. Dasa laktása rabas ja guorahalli jurddašanvuohki.

Eallinoaidnodiehtu doarju viiddes máhtu ovdáneami, eandaliige jurddašeami ja oahppat oahppama dáidduid, kultuvrralaš máhtu, vuorrováikkuhusa ja olggosbuktima dáidduid, iežas fuolaheami ja árgabeaidáidduid sihke oassálastima, váikkuheami ja vásttolašvuođa.

Jahkeluohkáin 7-9 eallinoaidnodieđu oahpahusa earenoamáš dahkamuššan lea stuorrudit oahppiid návcca iežas boahttevuođas áiccadeapmái ja plánemii. Oahppiid identitehta ja eallinoainnu ceggema doarjumis váldojuvvo vuhtii eandaliige dábálaš čuvgehusa diehtovuođu viiddideapmi sihke oahppiid persovnnalaš válljemat vuođđooahpahusa maŋŋá. Doarjut oahppiid persovnnalaš buorre eallima málliid gávdnamis.

Eallinoaidnodieđu oahpahusas figgat váldit vuhtii báikkálašvuohta vejolašvuođaid mielde.

Eallinoaidnodieđu oahpahusa mihttomearit jahkeluohkáin 7-9

Oahpahusa mihttomearit

Mihttomeriide laktáseaddji sisdoallosuorggit

Viiddes máhttu

T1 bagadit oahppi earuhit, áddet ja geavahit oainnuslaš doahpagiid

S1

L1, L2, L4

T2 bagadit oahppi oahpásmuvvat iešguđetlágan kultuvrraide ja oidnosiidda ja oahppat dovdat Unesco máilmmiárbevierroprográmma

S1

L2, L7

T3 bagadit oahppi dovdat iešguđetlágan oskkuhis ja oskkolaš oainnuid, daid gaskasaš vuorrováikkuhusa sihke dieđu ja dutkamuša rolla oainnuid árvvoštallamis

S1

L1, L2, L5

T4 bagadit oahppi dovdat oskkolaš jurddašeami ja oskkoldatkritihkka vuođuštusaid

S1, S3

L1, L3

T5 bagadit oahppi dovdat oaidnofriijavuođa olmmošriektin sihke oaidnofriijavuođa dorvvasteami čearddalaš ja álbmogiidgaskasaš vugiid

S1, S3

L2,L3, L6,L7

T6 bagadit oahppi áiccadit sierralágan oainnuslaš čovdosiid sihke oktagaslaš ja searvvušlaš vuođuštusaid mat leat daid duogážis

S1, S2, S3

L1, L2,L4

T7 movttiidahttit oahppi máilmmi máŋggaláganvuođa ja buohkaid ovttaveardásaš gieđahallama dohkkeheapmái ja áddemii

S1, S2, S3

L2,L3,L7

T8 bagadit oahppi fuomášit ehtalaš ollilvuođaid iežas eallimisttis ja birrasisttis sihke ovddidit ehtalaš jurddašeamis

S2, S3

L5,L7

T9 movttiidahttit oahppi guorahallat iežas válljemiiddis váikkuhusa bistevaš boahttevuhtii báikkálaččat ja globála vuogi mielde.

S1, S2, S3

L5,L6,L7

T10 bagadit oahppi dovdat olmmošárvvu, olmmošvuoigatvuođaid ja olbmuid ovttaveardásašvuođa mearkkašumi ja ehtalaš vuođu

S2, S3

L1,L7

Eallinoaidnodieđu mihttomeriide laktáseaddji guovddáš sisdoallosuorggit jahkeluohkáin 7-9

Sisdoaluid válljet nu, ahte dat dorjot mihttomeriid ollašuhttima ja ávkkástallet báikkálaš vejolašvuođaid. Sisdoallosurggiin čohkket ollisvuođaid sierra jahkeluohkáide. Sisdoaluid válljemis figgamuš dábálaš čuvgehusa dihtui ovttastuvvo oahppiid vásáhusmáilbmái ja identitehta ja eallinoainnu ozadeapmái. Deaŧalaš lea gávdnat sisdoaluid, maiguin barggildeapmi addá oahppái vejolašvuođa cegget dieđu ja persovnnalaš guorahallama vuođul oainnuslaš árvvoštallannávcca.

S1 Oaidnu ja kultuvra: Vuodjut máilmmigovvii ja máilmmioainnu doahpagiidda. Ságastallat oahppi eallinoainnu ja identitehta ceggema doarju ságastallamiid. Vuodjut máilmmi kultur- ja luondduárbái man Unesco suodjala ja čuovvut kultuvrra dihttoma earret eará medias ja dáidagis. Vuodjut teisttalaš ja ateisttalaš oainnuide dálámáilmmis, ovdamearkka dihtii sekulara humanismii, kristtalaš oskui ja islámii. Oahpásmuvvat válljenvuloš oainnuid historjái ja daid deaivvadeami jorggáldagaide sihke árvvoštallat oaidnofriijavuođa ja ovttaveardásašvuođa ollašuvvama iešguđetlágan oktasašgottiin.

S2 Etihkka vuođuštusat: Oahpásmuvvat etihkka vuođđogažaldagaide ja váldoguovlluide. Guorahallat buorre eallima vuolggasajiid ja oktasaččat olmmošlaš árvvuid: duohtavuohta, buorrevuohta, čábbodat ja vuoiggalašvuohta. Vuodjut dagu ehtalaš árvvoštallama perspektiivvaide, dego dagu iešdáhtolašvuhtii, dahkki ulbmilii ja dagu čuovvumušaide. Heivehit ehtalaš lahkonanvuogi ja doahpagiid nuoraid árgabeaivvis ovdanboahtti dilálašvuođaide. Vuodjut sosiálalaš medias ja eará dieđihangaskaomiin ovdanboahtti áigeguovdilis gažaldagaide ehtalaš geahččanguovllus. Geahčadit kultuvrralaš máŋggaláganvuođa riggodahkan, vuoigatvuohtan ja ehtalaš gažaldahkan.

S3 Olmmošvuoigatvuođat ja bistevaš boahttevuohta: Vuodjut olmmošárvui, olmmošvuoigatvuođaide ja olbmuid gaskasaš ovttaveardásašvuhtii. Oahpásmuvvat olmmošvuoigatvuođaid ovdáneapmái ja olmmošvuoigatvuođaloavkidemiide, dego holokaustii. Oahpásmuvvat iešguđetlágan áddejumiide olbmuid ja luonddu gaskavuođas, omd. humanisttalaš, utilisttalaš, mystihkalaš ja luondduguovdásaš. Vuodjut luonddu ja oktasašgotti bistevaš boahttevuođa vejolašvuođaide sihke birasetihkkii laktáseaddji gažaldagaide dego ealliid vuoigatvuođaide. Guorahallat, mo sáhttit doaibmat vásttolaččat bistevaš boahttevuođa buorrin.


Eallinoaidnodieđu oahpahusas figgat vuhtii váldit báikkálašvuođa vejolašvuođaid mielde.

Kunnan OPS-sisältö

15.4.11 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

Oppiaineen tehtävä

Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä toiminnassaan ja kanssakäymisissä ympäröivän maailman kanssa. Katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä vaikuttaa aktiivisesti omaan ajatteluunsa ja toimintaansa. Tämä koskee myös oppilaiden opiskelua ja oppimista. Siksi on keskeistä sovittaa opetukseen ja opiskeluun oppilaan oma ajattelu- ja kokemusmaailma.

Elämänkatsomustiedon opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden valmiuksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Tavoitteena on täysivaltainen demokraattinen kansalaisuus globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tämä edellyttää elämänkatsomustiedon opetukselta monipuolisen katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamisen lisäksi eettisen ja kriittisen ajattelu- ja toimintakyvyn sekä oppimisen taitojen kehittämistä. Elämänkatsomustiedossa kriittinen ajattelu ymmärretään perusteita etsivänä, asiayhteydet hahmottavana ja tilannetajuisena sekä itseään korjaavana. Siihen liittyy avoin ja pohdiskeleva asenne.

Elämänkatsomustieto tukee laaja-alaisen osaamisen kehittymistä, erityisesti ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoja, kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun taitoja, itsestä huolehtimista ja arjentaitoja sekä osallistumista, vaikuttamista ja vastuullisuutta.

Vuosiluokilla 7-9 elämänkatsomustiedon opetuksen erityisenä tehtävänä on kasvattaa oppilaiden kykyä oman tulevaisuutensa hahmottamiseen ja suunnittelemiseen. Oppilaiden identiteetin ja elämänkatsomuksen rakentamisen tukemisessa otetaan erityisesti huomioon yleissivistävän tietoperustan laajentaminen sekä oppilaiden omakohtaiset valinnat perusopetuksen jälkeen. Oppilaita tuetaan omakohtaisten hyvän elämän mallien löytämisessä.

Elämänkatsomustiedon opetuksessa pyritään huomioimaan paikallisuus mahdollisuuksien mukaan.

Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Opetuksen tavoitteet

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

T1 ohjata oppilasta tunnistamaan, ymmärtämään ja käyttämään katsomuksellisia käsitteitä

S1

L1, L2, L4

T2 ohjata oppilasta tutustumaan erilaisiin kulttuureihin ja katsomuksiin ja perehtymään Unescon maailmanperintöohjelmaan

S1

L2, L7

T3 ohjata oppilasta tuntemaan erilaisia uskonnottomia ja uskonnollisia katsomuksia, niiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä tiedon ja tutkimuksen roolia katsomusten arvioinnissa

S1

L1, L2, L5

T4 ohjata oppilasta tuntemaan uskonnollisen ajattelun ja uskontokritiikin perusteita

S1, S3

L1, L3

T5 ohjata oppilasta tuntemaan katsomusvapaus ihmisoikeutena sekä katsomusvapauden turvaamisen kansallisia ja kansainvälisiä keinoja

S1, S3

L2,L3, L6,L7

T6 ohjata oppilasta hahmottamaan erilaisia katsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustalla olevia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä perusteita

S1, S2, S3

L1, L2,L4

T7 kannustaa oppilasta maailman moninaisuuden ja kaikkien yhdenvertaisen kohtelun hyväksymiseen ja ymmärtämiseen

S1, S2, S3

L2,L3,L7

T8 ohjata oppilasta huomaamaan eettisiä ulottuvuuksia elämästään ja ympäristöstään sekä kehittämään eettistä ajatteluaan

S2, S3

L5,L7

T9 innostaa oppilasta pohtimaan omien valintojensa vaikutusta kestävään tulevaisuuteen paikallisesti ja globaalisti

S1, S2, S3

L5,L6,L7

T10 ohjata oppilas tuntemaan ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja ihmisten yhdenvertaisuuden merkitys ja eettinen perusta

S2, S3

L1,L7



Elämänkatsomustiedon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille. Sisältöjen valinnassa pyrkimys yleissivistävään tietoon yhdistetään oppilaiden kokemusmaailmaan ja identiteetin ja elämänkatsomuksen etsintään. Olennaista on löytää sisältöjä, joiden kanssa työskenteleminen antaa oppilaalle mahdollisuuden rakentaa tiedosta ja omakohtaisesta pohdinnasta katsomuksellista arvostelukykyä.

S1 Katsomus ja kulttuuri: Perehdytään maailmankuvan ja maailmankatsomuksen käsitteisiin. Käydään oppilaan elämänkatsomuksen ja identiteetin rakentamista tukevia keskusteluja. Perehdytään Unescon suojelemaan maailman kulttuuri- ja luonnonperintöön ja seurataan kulttuurin ilmenemistä muun muassa mediassa ja taiteessa. Perehdytään teistisiin ja ateistisiin katsomuksiin nykymaailmassa, esimerkiksi sekulaariin humanismiin, kristinuskoon ja islamiin. Tutustutaan valittuihin katsomusten historian ja niiden kohtaamisen käänteisiin sekä arvioidaan katsomusvapauden ja yhdenvertaisuuden toteutumista erilaisissa yhteiskunnissa.

S2 Etiikan perusteita: Tutustutaan etiikan peruskysymyksiin ja pääsuuntiin. Pohditaan hyvän elämän lähtökohtia ja yleisinhimillisiä arvoja: totuus, hyvyys, kauneus ja oikeudenmukaisuus. Perehdytään teon eettisen arvioinnin näkökulmiin, kuten teon tahallisuuteen, tekijän tarkoitukseen ja teon seurauksiin. Sovelletaan eettistä lähestymistapaa ja käsitteistöä nuorten arjessa esiintyviin tilanteisiin. Perehdytään sosiaalisessa mediassa ja muissa tiedotusvälineissä esiintyviin ajankohtaisiin kysymyksiin eettisestä näkökulmasta. Tarkastellaan kulttuurista moninaisuutta rikkautena, oikeutena ja eettisenä kysymyksenä.

S3 Ihmisoikeudet ja kestävä tulevaisuus: Perehdytään ihmisarvoon, ihmisoikeuksiin ja ihmisten väliseen yhdenvertaisuuteen. Tutustutaan ihmisoikeuksien kehitykseen ja ihmisoikeusloukkauksiin, kuten holokaustiin. Tutustutaan erilaisiin käsityksiin ihmisen ja luonnon suhteesta, esim. humanistiseen, utilistiseen, mystiseen ja luontokeskeiseen. Perehdytään luonnon ja yhteiskunnan kestävän tulevaisuuden mahdollisuuksiin sekä ympäristöetiikkaan liittyviin kysymyksiin kuten eläinten oikeuksiin. Pohditaan, miten voidaan toimia vastuullisesti kestävän tulevaisuuden hyväksi.


Elämänkatsomustiedon opetuksessa pyritään huomioimaan paikallisuus mahdollisuuksien mukaan.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Oppiaineen tehtävä

Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä toiminnassaan ja kanssakäymisissä ympäröivän maailman kanssa. Katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä vaikuttaa aktiivisesti omaan ajatteluunsa ja toimintaansa. Tämä koskee myös oppilaiden opiskelua ja oppimista. Siksi on keskeistä sovittaa opetukseen ja opiskeluun oppilaan oma ajattelu- ja kokemusmaailma.

Elämänkatsomustiedon opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden valmiuksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Tavoitteena on täysivaltainen demokraattinen kansalaisuus globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tämä edellyttää elämänkatsomustiedon opetukselta monipuolisen katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamisen lisäksi eettisen ja kriittisen ajattelu- ja toimintakyvyn sekä oppimisen taitojen kehittämistä. Elämänkatsomustiedossa kriittinen ajattelu ymmärretään perusteita etsivänä, asiayhteydet hahmottavana ja tilannetajuisena sekä itseään korjaavana. Siihen liittyy avoin ja pohdiskeleva asenne.

Elämänkatsomustieto tukee laaja-alaisen osaamisen kehittymistä, erityisesti ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoja, kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun taitoja, itsestä huolehtimista ja arjentaitoja sekä osallistumista, vaikuttamista ja vastuullisuutta.

Vuosiluokilla 7-9 elämänkatsomustiedon opetuksen erityisenä tehtävänä on kasvattaa oppilaiden kykyä oman tulevaisuutensa hahmottamiseen ja suunnittelemiseen. Oppilaiden identiteetin ja elämänkatsomuksen rakentamisen tukemisessa otetaan erityisesti huomioon yleissivistävän tietoperustan laajentaminen sekä oppilaiden omakohtaiset valinnat perusopetuksen jälkeen. Oppilaita tuetaan omakohtaisten hyvän elämän mallien löytämisessä.

Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Opetuksen tavoitteet

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy

T1 ohjata oppilasta tunnistamaan, ymmärtämään ja käyttämään katsomuksellisia käsitteitä

S1

L1, L2, L4

T2 ohjata oppilasta tutustumaan erilaisiin kulttuureihin ja katsomuksiin ja perehtymään Unescon maailmanperintöohjelmaan

S1

L2, L7

T3 ohjata oppilasta tuntemaan erilaisia uskonnottomia ja uskonnollisia katsomuksia, niiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä tiedon ja tutkimuksen roolia katsomusten arvioinnissa

S1

L1, L2, L5

T4 ohjata oppilasta tuntemaan uskonnollisen ajattelun ja uskontokritiikin perusteita

S1, S3

L1, L3

T5 ohjata oppilasta tuntemaan katsomusvapaus ihmisoikeutena sekä katsomusvapauden turvaamisen kansallisia ja kansainvälisiä keinoja

S1, S3

L2, L3, L6, L7

T6 ohjata oppilasta hahmottamaan erilaisia katsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustalla olevia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä perusteita

S1, S2, S3

L1, L2, L4

T7 kannustaa oppilasta maailman moninaisuuden ja kaikkien yhdenvertaisen kohtelun hyväksymiseen ja ymmärtämiseen

S1, S2, S3

L2,L3, L7

T8 ohjata oppilasta huomaamaan eettisiä ulottuvuuksia elämästään ja ympäristöstään sekä kehittämään eettistä ajatteluaan

S2, S3

L5, L7

T9 innostaa oppilasta pohtimaan omien valintojensa vaikutusta kestävään tulevaisuuteen paikallisesti ja globaalisti

S1, S2, S3

L5, L6, L7

T10 ohjata oppilas tuntemaan ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja ihmisten yhdenvertaisuuden merkitys ja eettinen perusta

S2, S3

L1, L7

Elämänkatsomustiedon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille. Sisältöjen valinnassa pyrkimys yleissivistävään tietoon yhdistetään oppilaiden kokemusmaailmaan ja identiteetin ja elämänkatsomuksen etsintään. Olennaista on löytää sisältöjä, joiden kanssa työskenteleminen antaa oppilaalle mahdollisuuden rakentaa tiedosta ja omakohtaisesta pohdinnasta katsomuksellista arvostelukykyä.

S1 Katsomus ja kulttuuri: Perehdytään maailmankuvan ja maailmankatsomuksen käsitteisiin. Käydään oppilaan elämänkatsomuksen ja identiteetin rakentamista tukevia keskusteluja. Perehdytään Unescon suojelemaan maailman kulttuuri- ja luonnonperintöön ja seurataan kulttuurin ilmenemistä muun muassa mediassa ja taiteessa. Perehdytään teistisiin ja ateistisiin katsomuksiin nykymaailmassa, esimerkiksi sekulaariin humanismiin, kristinuskoon ja islamiin. Tutustutaan valittuihin katsomusten historian ja niiden kohtaamisen käänteisiin sekä arvioidaan katsomusvapauden ja yhdenvertaisuuden toteutumista erilaisissa yhteiskunnissa.

S2 Etiikan perusteita: Tutustutaan etiikan peruskysymyksiin ja pääsuuntiin. Pohditaan hyvän elämän lähtökohtia ja yleisinhimillisiä arvoja: totuus, hyvyys, kauneus ja oikeudenmukaisuus. Perehdytään teon eettisen arvioinnin näkökulmiin, kuten teon tahallisuuteen, tekijän tarkoitukseen ja teon seurauksiin. Sovelletaan eettistä lähestymistapaa ja käsitteistöä nuorten arjessa esiintyviin tilanteisiin. Perehdytään sosiaalisessa mediassa ja muissa tiedotusvälineissä esiintyviin ajankohtaisiin kysymyksiin eettisestä näkökulmasta. Tarkastellaan kulttuurista moninaisuutta rikkautena, oikeutena ja eettisenä kysymyksenä.

S3 Ihmisoikeudet ja kestävä tulevaisuus: Perehdytään ihmisarvoon, ihmisoikeuksiin ja ihmisten väliseen yhdenvertaisuuteen. Tutustutaan ihmisoikeuksien kehitykseen ja ihmisoikeusloukkauksiin, kuten holokaustiin. Tutustutaan erilaisiin käsityksiin ihmisen ja luonnon suhteesta, esim. humanistiseen, utilistiseen, mystiseen ja luontokeskeiseen. Perehdytään luonnon ja yhteiskunnan kestävän tulevaisuuden mahdollisuuksiin sekä ympäristöetiikkaan liittyviin kysymyksiin kuten eläinten oikeuksiin. Pohditaan, miten voidaan toimia vastuullisesti kestävän tulevaisuuden hyväksi.

Elämänkatsomustiedon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7-9

Työtapojen valinnassa on oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä taata turvallinen ja avoin oppimis- ja keskusteluympäristö, jossa oppilas kokee tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi. Erityisesti kunkin uuden ryhmän aloittaessa ryhmäytyminen on olennainen osa oppimisympäristön rakentumista. Työskentelyssä tuetaan oppimisen itsesäätelytaitojen kehittymistä. Oppilaat elävät globalisoituvassa mediamaailmassa, jota erilaiset digitaaliset sovellukset muokkaavat. Siksi elämänkatsomustiedon oppimisympäristössä on olennaista, että välitön henkilökohtainen yhteisöllinen kanssakäyminen voi yhdistyä erilaisten medioiden ja digitaalisen vuorovaikutuksen pedagogisesti monipuoliseen hyödyntämiseen.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki elämänkatsomustiedossa vuosiluokilla 7-9

Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksen ja tuen järjestämisessä on vahvistaa oppilaan osallisuuden ja minäpystyvyyden kokemusta. Elämänkatsomustieto oppiaineena tukee oppilaan hyvinvointia, kehitystä ja oppimista tarjoamalla mahdollisuuksia ja käsitteellisiä välineitä tutkia, jäsentää ja rakentaa omaa katsomuksellista identiteettiä yhdessä muiden kanssa. Ohjausta ja tukea tarvitaan oppiaineen käsitteellisen sisällön hahmottamiseen erityisesti eettisissä kysymyksissä sekä vuorovaikutus- ja ajattelutaitojen kehittymiseen. Oppilaiden yksilöllisen tuen tarpeet sekä mahdollisuus syventymiseen ja yksilölliseen etenemiseen otetaan huomioon työtapojen ja sisältöjen valinnassa.

Oppilaan oppimisen arviointi elämänkatsomustiedossa vuosiluokilla 7-9

Elämänkatsomustiedon arviointi perustuu työskentelyn havainnointiin ja keskusteluihin ja argumentaatioon sekä oppilaiden monimuotoisten tuotosten tarkasteluun. Tuotosten sisällön lisäksi arvioidaan opiskeluprosessia ja työn eri vaiheita kuten kysymysten muodostamista, perusteluiden rakentamista, aiheen rajaamista, tiedonhakua, näkökulmien perustelemista, käsitteiden käyttöä, ilmaisun selkeyttä ja työn loppuun saattamista. Oppilaiden itsearviointia ja vertaispalautetta käytetään arvioinnin tukena.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut elämänkatsomustiedon oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso elämänkatsomustiedon valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen oppiaineessa kehittyy kumulatiivisesti oppilaiden ajattelun taitojen syventyessä. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Elämänkatsomustiedon päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Opetuksen tavoite

sisältö-alueet

Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Päättöarvioinnin kriteeri arvosanalle kahdeksan

T1 ohjata oppilasta tunnistamaan, ymmärtämään ja käyttämään katsomuksellisia käsitteitä

S1

Käsitteiden hallinta ja soveltaminen

Oppilas osaa käyttää katsomuksellisia käsitteitä ja tunnistaa niiden välisiä suhteita.

T2rakentaa oppilaan kulttuurista yleissivistystä ohjaamalla oppilasta tutustumaan erilaisiin kulttuureihin ja katsomuksiin ja perehtymään Unescon maailmanperintöohjelmaan

S1

Kulttuurien ja katsomusten tunteminen

Oppilas osaa hankkia tietoa erilaisista kulttuureista ja katsomuksista. Oppilas osaa kertoa Unescon maailmanperintöohjelman lähtökohdista ja nimetä joitain maailmanperintökohteita.

T3 ohjata oppilasta tuntemaan erilaisia uskonnottomia ja uskonnollisia katsomuksia, niiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä tiedon ja tutkimuksen roolia katsomusten arvioinnissa

S1

Erilaisten katsomusten tunteminen ja vertailu

Oppilas osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien tärkeimpiä piirteitä ja kehityskulkuja, erityisesti seemiläisen monoteismin ja sekulaarin humanismin historiallisia, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia vaiheita. Oppilas osaa kertoa, miten katsomuksia voi tarkastella tutkivasti ja tieteellisesti

T4 ohjata oppilasta tutkimaan uskonnollisen ajattelun ja uskontokritiikin perusteita

S1, S3

Uskonnollisen ajattelun ja uskontokritiikin tunteminen

Oppilas osaa selittää uskonnollisen ajattelun luonnetta ja antaa esimerkkejä uskontokritiikin pääpiirteistä.

T5 ohjata oppilasta tuntemaan katsomusvapaus ihmisoikeutena sekä katsomusvapauden turvaamisen kansallisia ja kansainvälisiä keinoja

S1, S3

Katsomusvapauden merkityksen hahmottaminen

Oppilas osaa antaa esimerkkejä katsomusvapaudesta ihmisoikeutena ja joistakin katsomusvapauden turvaamisen mekanismeista sekä niiden puutteista erilaisissa tilanteissa.

T6 ohjata oppilasta hahmottamaan erilaisia katsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustalla olevia yksilöllisiäja yhteisöllisiä perusteita

S1, S2, S3

Katsomuksellisten valintojen perusteiden tarkastelu

Oppilas osaa kuvata erilaisten ihmisten katsomuksellisten valintojen taustalla olevia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä perusteita.

T7 kannustaa oppilasta maailman moninaisuuden ja kaikkien yhdenvertaisen kohtelun hyväksymiseen ja ymmärtämiseen

S1, S2, S3

Monikulttuurisuuden ja yhdenvertaisuuden hahmottaminen

Oppilas osaa kuvata monimuotoisuutta ja antaa esimerkkejä ihmisten yhdenvertaisesta kohtelusta

T8 ohjata oppilasta huomaamaan eettisiä ulottuvuuksia elämästään ja ympäristöstään sekä kehittämään eettistä ajatteluaan

S2, S3

Eettisen ajattelun taidot

Oppilas osaa käyttää eettistä käsitteistöä sekä tulkita ja soveltaa sitä

T9 innostaa oppilasta pohtimaan omien valintojensa vaikutusta kestävään tulevaisuuteen paikallisesti ja globaalisti

S1, S2, S3

Kestävän elämäntavan periaatteiden tunteminen

Oppilas osaa nimetä keskeisiä luonnon ja yhteiskunnan kestävään tulevaisuuteen liittyviä piirteitä ja tarkastella kestävän elämäntavan merkitystä tulevaisuudelle. Oppilas tuntee keinoja vaikuttaa paikallisesti ja globaalisti.

T10 ohjata oppilas tuntemaan ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja ihmisten yhdenvertaisuuden merkitys ja eettinen perusta

S2, S3

Eettisen ajattelun taidot

Oppilas osaa nimetä tärkeimmät ihmisoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen liittyvät käsitteet ja perustella ihmisoikeuksien merkitystä.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä