Suoma giella ja girjjálašvuohta, jahkeluohkát 7. – 9.

Giela, girjjálašvuođa ja kultuvrra ádden

Oahpahusa mihttomearrin lea

- bagadit oahppi čiekŋudit gielladiđolašvuođas ja beroštuvvat giela albmonemiin
- veahkehit oahppi earuhit giela ráhkadagaid, sierra registeriid, stiilaiešvugiid ja šuoŋaid
- oahpahit oahppi áddet gielalaš válljejumiid mearkkašumiid ja čuovvumušaid

- movttiidahttit oahppi viiddidit iežas girjjálaš- ja kulturoainnus

- láidestit oahppi girjjálašvuođa historjái ja dálá girjjálašvuhtii sihke girjjálašvuođa sierra šlájaide
- veahkehit oahppi guorahallat girjjálašvuođa ja kultuvrra mearkkašumi iežas eallimisttis
- fállát oahppái vejolašvuođaid lohkan- ja eará kulturvásáhusaid háŋkemii ja juohkimii
- bagadit oahppi oahpásmuvvat Suoma gielalaš ja kultuvrralaš máŋggahápmásašvuhtii ja suomagiela duogážii ja iešvugiide
- movttiidahttit beassat sisa eará lagašguovllu gielaide ja kultuvrraide, dego sáme- ja kvenagielaide ja kultuvrraide
- veahkehit oahppi guorahallat eatnigiela mearkkašumi ja šaddat diđolažžan iežas gielalaš ja kultuvrralaš identiteahtas
- movttiidahttit oahppi aktiivvalaš kulturfálaldagaid geavaheaddjin ja dahkkin.

Teavsttaid dulkon

Oahpahusa mihttomearrin lea

- bagadit oahppi árvvoštallat iežas lohkama ovddidandárbbuid
- ovddidit teavsttaid áddema, dulkoma ja analyserema strategiijaid
- fállat oahppái máŋggabealat vejolašvuođaid válljet, geavahit, dulkot ja árvvoštallat čáppagirjjálaš, ášše- ja mediateavsttaid
- bagadit oahppi ovddidit sierranahtti ja kritihkalaš lohkandáiddu
- hárjehahttit oahppi dahkat áiccastagaid teavsttain ja dulkot daid áššáigullevaš doahpagiin
- stáđásmahttit ja viiddidit sátne- ja doabaresearvva
- movttiidahttit oahppi ovddidit dáiddus árvvoštallat dieđuid maid lea skáhppon iešguđetlágan gálduin ja geavahit dan heivvolaš vuogi mielde
- movttiidahttit oahppi viiddidit beroštumi sierralágan fiktiivvalaš girjjálašvuođašlájaid ja teakstašládjatiippaid guovdu
- máŋggabealagahttit lohkan-, guldalan- ja geahččanvásáhusaid ja vugiid mo daid juohkit.

Teavsttaid buvttadeapmi

Oahpahusa mihttomearrin lea

- roahkasmahttit oahppi olggosbuktit iežas jurdagiid čállimiin ja buvttademiin teavsttaid
- veahkehit oahppi earuhit iežas nanusvuođaid ja ovddidančuozáhagaid teavstta buvttadeaddjin
- fállát oahppái dilálašvuođaid buvttadit máinnasteaddji, govvejeaddji, bagadalli ja eandaliige bealiváldi ja guorahalli teavsttaid, maiddái máŋggamedialaš birrasiin
- veahkehit oahppi válljet guđege teakstašládjii ja dilálašvuhtii heivvolaš olggosbuhtinvugiid
- bagadit oahppi nannet teavstta buvttadeami proseassaid
- fállat oahppái dilálašvuođaid buvttadit teavsttaid ovttas earáiguin
- roahkasmahttit oahppi addit ja vuostáváldit máhcahaga
- bagadit oahppi njuovžilis čállindáidui

- nannet diehto- ja gulahallanteknologiija geavahandáidduid teavsttaid buvttadeamis
- nannet standárdagiela hálddašeami addimiin dieđu čállojuvvon giela konvenšuvnnaid birra
- hárjehahttit oahppi nannet dieđu geavaheami dáidduid, máŋggabealagahttit gálduid geavaheami ja hálddašit čujuhusvugiid
- bagadit oahppi doaibmat ehtalaččat fierpmis oktagaslašvuođa ja dahkkivuoigatvuođaid gudnejahttimiin

Vuorrováikkuhandilálašvuođain doaibman

Oahpahusa mihttomearrin lea

- ovddidit oahppi dáiddu doaibmat mihttomearálaččat, movtta, ehtalaččat ja ovddidanláhkái iešguđetlágan gulahallanbirrasiin
- movttiidahttit oahppi máŋggabealagahttit joavkogulahallandáidduidis
- ovddidit oahppi vuođuštandáidduid
- bagadit oahppi máŋggabealagahttit dáidduidis olggosbuktit iežas iešguđetlágan gulahallan- ja olggosbuktindilálašvuođain, ovdamearkka dihtii drámá vuogi mielde.
- čiekŋudit oahppi kommunikahtorgova nu, ahte son áicá iežas gulahallamis, earuha nanusvuođas sihke ovddidansurggiidis ovdamearkka dihte máŋggamedialaš gulahallanbirrasiin

Suomagiela ja girjjálašvuođa guovddáš sisdoallosuorggit jahkeluohkáin 7. – 9.

Giela, girjjálašvuođa ja kultuvrra ádden

- Dutkat teavsttaid ja daid mearkkašumiid ja geavahit doahpagiid, maidguin giela sáhttit geahčadit
- Dahkat áiccuid giela ráhkadusain, sierra registeriidda ja stiillaide typihkalaš iešvugiin ja gielalaš válljejumiid váikkuhusas teavstta stiilii ja šukŋii.
- Oahpásmuvvat Suoma gielladillái, giela fuolkevuođa gaskavuođaide sihke suoma sohkagielaide ja daid kultuvrraide, eandaliige lagašguovlluid sohkagielaide sáme- ja kvenagielaide.
- Oahpásmuvvat suomagiela molsašuddamii ja áigodagaide sihke giela stivrredallama vuođđojurdagiidda.
- Veardádallat suomagiela oahppiide oahpes gielaide ja oahpásmuvvat suomagillii typihkalaš jietnadan-, hápme- ja cealkkaráhkadaga iešvugiide.
- Dutkat gielaid váikkuhusa nuppiideaset sátne- ja nammaráju dásis

- Oahpásmuvvat kultuvrra doahpagii ja dan sierra hámiide, dego álbmotárbevirrui, filbmii, teáhterii, hállankultuvrii ja mediakultuvrra sierra hámiide.
- Fállat vejolašvuođaid buvttadit kultuvrra ieš.
- Oahpásmuvvat girjjálašvuođa váldošlájaide, muhtin vuollešlájaide, guovddáš stiilafiggamušaide ja sihke almmolaš ahte suopmelaš girjjálašvuođa áigodagaide.
- Lohkat máŋggabealagit nuoraidgirjjiid, klassihkkariid, dálá girjjálašvuođa ja diehtogirjjiid.

- Movttiidahttit aktiivvalaš ja máŋggabealat girjeráju fálaldagaid ávkkástallamii

- Čiekŋudit teavstta dulkoma dáidduid lohkamiin ja dutkamiin fiktiivvalaš sihke media- ja áššeteavsttaid sierra hámiin: čáppagirjjálašvuođa, diehtogirjjálašvuođa sihke iešguđetlágan deaddiluvvon, elektrihkalaš ja audiovisuálalaš media teavsttaid.

Teavsttaid dulkon

- Čiekŋudit teavstta áddema strategiijaid ja čuovvut lohkandáiddu ovdáneami.

- Oahpásmuvvat iešguđetlágan guorahalli ja beali váldi teavsttaide sihke daid váikkuhanvugiide ja guovddáš gielalaš iešvugiide, dego

• oainnu ja fákta earuheapmái
• hálaheapmái
• sihkkarvuođadásiide
• jurddašanvugiid ja affektiivvalašvuođa olggosbuktimii
• olbmui čujuheami njuolggo ja eahpenjuolggo vugiide
• refereremiid
• áššiid gaskasaš gaskavuođaid čujuheami vuođuštusvugiide
• retoralaš vugiide.

- Oahpásmuvvat gova, jiena ja čállima ovttastahtti teavsttaide ja daid olggosbuktinvugiide.
- Guorahallat teavsttaid duogášulbmiliid ja čuozáhatjoavkkuid ja ovdanbuktit kritihkalaš lohkki gažaldagaid.
- Mieđaeallit lohkkojuvvon tekstii, reflekteret iežas eallima lohkkojuvvon teavsttain ja juohkit lohkanvásáhusaid.

- Viiddidit lohkanbuđaldeami nuoraid girjjálašvuođas almmolaš čáppa- ja diehtogirjjálašvuhtii.
- Hárjehallat girjjálašvuođa analyseren- ja dulkondáidduid ja lasihit doahpagiid geavaheami teavsttaid geahčadeamis ja veardádallamis.
- Áicat ja dulkot giela govalašvuođa ja symbolihkka ja čiekŋudit fiktio giela ja máinnasteami vugiid dovdama.
- Oahpásmuvvat dieđuohcamii, iešguđetlágan diehtogálduide ja árvvoštallat daid luohtehahttivuođa.

Teavsttaid buvttadeapmi

-Buvttadit fiktiivvalaš ja ii-fiktiivvalaš teavsttaid sierra hámiin: gielalaš, visuálalaš, audiovisuálalaš ja fierbmeteakstan.
- Hárjehallat teavsttaid buvttadeame muttuid mielde.
- Addit ja vuostáváldit máhcahaga teavstta buvttadeami sierra muttuin.
- Beassat sisa sierratiippalaš teavsttaid mihttomeriide ja árvvoštallankriteraide.

- Studeret muitaleaddji, govvideaddji, stivrrejeaddji ja eandaliige guorahalli ja bealiváldi teavsttaide typihkalaš tekstuálalaš, visuálalaš ja gielalaš iešvugiid ja atnit dán dieđu ávkin go buvttadit iežas teavsttaid.
- Hárjehallat teavsttaid čuoziheame ja giela ja eará olggosbuktinvugiid heiveheami sierra čuozáhatjoavkkuide ja sierra ulbmiliidda heivvolažžan.
- Dutkat čállojuvvon teavsttaid elemeanttaid, sihke atnit dán dieđu ávkin iežamet teavsttain.

- čiekŋudit áddejumi čállojuvvon standárdagiela iešvugiid birra:

• hábmet bihtáid, dajaldagaid ja cealkagiid ráhkadagaid: iešguđetlágan bihttáráhkadagat, váldo- ja siidocealkagat, cealkkavástagat, cealkkalahtut, gihppu
• oahppat olggosbuktit čujuhusgaskavuođaid.

- Geahčadit iešguđetlágan áiggi ja doaladuvvama olggosbuktinvugiid, sihke hárjehallat daid geavaheami iežas teavsttain.
- Dutkat sátnerádjui laktáseaddji registar- ja stiilaiešvugiid ja oahppat válljet guđege tekstii heivvolaš dajaldatvugiid.
- Oahppat geavahit čállojuvvon standárdagiela konvenšuvnna iežas teavsttaid buvttadeamis ja heiveheamis.
- Nannet teavsttaid buvttadeami dáidduid mat dárbbašuvvojit studeremis, dego

• refererema
• čoahkkáigeassima
• muituimearkumiid čállima
• gálduid geavaheami.

- Oahppat dovdat dahkkivuoigatvuođaid ja čuovvut dahkkivuoigatvuođaid iežas teavsttaid buvttadeamis.

Vuorrováikkuhandilálašvuođain doaibman

- Nannet dáiddu doaibmat iešguđetlágan vuorrováikkuhandilálašvuođain sihke skuvllas ahte dan olggobealde
- Hárjehallat guldaleami ja hállama dáidduid ideaid dahkan -, nákkáhallan-, ráđđádallan- ja problemačoavdindilálašvuođain.
- Dahkat áiccastagaid sierra gulahallandilálašvuođaide typihkalaš giela vugiid birra ja oahppat daid oassin iežas gielageavaheami.
- Oahpásmuvvat teáhterii dáiddavuohkin ja teáhterolggosbuktima vugiide drámáin.
- Hárjehallat sáhkavuoru ja ollislašolggosbuktima vugiid iešolggosbuktimis.
- Hárjehallat válmmaštallojuvvon sáhkavuorroovdanbuktima já čájeheami.
- Hárjehallat árvvoštallat iežas vuorrováikkuhandáidduid ja gulahallandáidduid sihke áicat daid nanusvuođaid ja ovddidančuozáhagaid.

SUOMAGIELA JA GIRJJÁLAŠVUOĐA OAHPAHUSA MIHTTOMEARIT JAHKELUOHKÁIN 7 - 9

I VUORROVÁIKKUHANDILÁLAŠVUOĐAIN DOAIBMAN

Oahpahusa mihttomearrin lea

- ovddidit oahppi dáiddu doaibmat mihttomearálaččat, movtta, ehtalaččat ja positiivvalaččat iešguđetlágan gulahallanbirrasiin
- movttiidahttit oahppi máŋggabealagahttit joavkogulahallandáidduidis

- ovddidit oahppi vuođuštandáidduid
- bagadit oahppi máŋggabealagahttit dáidduidis olggosbuktit iežas iešguđetlágan gulahallan- ja olggosbuktindilálašvuođain, ovdamearkka dihtii drámá vuogi mielde.
- čiekŋudit oahppi kommunikáhtorgova nu, ahte son áicá iežas gulahallamis, earuha nanusvuođas sihke ovddidansurggiidis ovdamearkka dihte máŋggamedialaš gulahallanbirrasiin.

II TEAVSTTAID DULKON

Oahpahusa mihttomearrin lea

- bagadit oahppi árvvoštallat iežas lohkama ovddidandárbbuid
- ovddidit teavsttaid áddema, dulkoma ja analyserema strategiijaid
- fállat oahppái máŋggabealat vejolašvuođaid válljet, geavahit, dulkot ja árvvoštallat čáppagirjjálaš, ášše- ja mediateavsttaid
- bagadit oahppi ovddidit sierranahtti ja kritihkalaš lohkandáiddu
- hárjehahttit oahppi dahkat áiccastagaid teavsttain ja dulkot daid áššáigullevaš doahpagiin
- stáđásmahttit ja viiddidit sátne- ja doabaresearvva
- movttiidahttit oahppi ovddidit dáiddus árvvoštallat dieđuid máid lea skáhppon iešguđetlágan gálguin ja geavahit dan heivvolaš vuogi mielde
- movttiidahttit oahppi viiddidit beroštumi sierralágan fiktiivvalaš girjjálašvuođašlájaid ja teakstašládjatiippaid guovdu
- máŋggabealagahttit lohkan-, guldalan- ja geahččanvásáhusaid ja vugiid mo daid juohkit.

III TEAVSTTAID BUVTTADEAPMI

Oahpahusa mihttomearrin lea

- roahkasmahttit oahppi olggosbuktit iežas jurdagiid čállimiin ja buvttademiin teavsttaid

- veahkehit oahppi earuhit iežas nanusvuođaid ja ovddidančuozáhagaid teavstta buvttadeaddjin
- fállát oahppái dilálašvuođaid buvttadit máinnasteaddji, govvejeaddji, bagadalli ja eandaliige bealiváldi ja guorahalli teavsttaid, maiddái máŋggamedialaš birrasiin
- veahkehit oahppi válljet guđege teakstašládjii ja dilálašvuhtii heivvolaš olggosbuhtinvugiid
- bagadit oahppi nannet teavstta buvttadeami proseassaid
- fállat oahppái dilálašvuođaid buvttadit teavsttaid ovttas earáiguin
- roahkasmahttit oahppi addit ja vuostáváldit máhcahaga
- bagadit oahppi njuovžilis čállindáidui

- nannet diehto- ja gulahallanteknologiija geavahandáidduid teavsttaid buvttadeamis
- nannet standárdagiela hálddašeami addimiin dieđu čállojuvvon giela konvenšuvnnaid birra
- hárjánahttit oahppi nannet dieđu geavaheami dáidduid, máŋggabealagahttit gálduid geavaheami ja hálddašit čujuhusvugiid
- bagadit oahppi doaibmat ehtalaččat fierpmis oktagaslašvuođa ja dahkkivuoigatvuođaid gudnejahttimiin

IV GIELA, GIRJJÁLAŠVUOĐA JA KULTUVRRA ÁDDEN

Oahpahusa mihttomearrin lea

- bagadit oahppi čiekŋudit gielladiđolašvuođas ja beroštuvvat giela albmonemiin

- veahkeha oahppi earuhit giela ráhkadagaid, sierra registariid, stiilaiešvugiid ja šuoŋaid

- áddet gielalaš válljejumiid mearkkašumiid ja čuovvumušaid
- movttiidahttit oahppi viiddidit iežas girjjálaš- ja kulturoainnus

- oahpásmuhttit oahppi girjjálašvuođa historjái ja dálá girjjálašvuhtii sihke girjjálašvuođa sierra šlájaide
- veahkehit oahppi guorahallat girjjálašvuođa ja kultuvrra mearkkašumi iežas eallimis
- fállát oahppái vejolašvuođaid lohkan- ja eará kulturvásáhusaid háŋkemii ja juohkimii
- bagadit oahppi oahpásmuvvat Suoma gielalaš ja kultuvrralaš máŋggahápmásašvuhtii ja suomagiela duogážii ja iešvugiide
- movttiidahttit beassat sisa eará lagašguovllu gielaide ja kultuvrraide, dego sáme- ja kvenagielaide ja kultuvrraide
- veahkehit oahppi guorahallat eatnigiela mearkkašumi ja šaddat diđolažžan iežas gielalaš ja kultuvrralaš identiteahtas
- movttiidahttit oahppi aktiivvalaš kulturfálaldagaid geavaheaddjin ja dahkkin.

SUOMA GIELLA JA GIRJJÁLAŠVUOHTA.

Ohcejohnjálmmi skuvllas čuovvut suoma giela ja girjjálašvuođa oahpahusas riikkaviidosaš oahppaplána ja vejolašvuođaid mielde guovlogoddálas ja gielddalaš plána.

Oahppomeari earenoamáš dahkamuš

Eatnigiella ja girjjálašvuohta -oahppaávdnasa bargogovvádus, oahppanbirrasiidda ja bargovugiide laktáseaddji mihttomearit sihke bagadallan, sierranahttin ja doarjja sihke oahppi oahppama árvvoštallan gusket maiddái suomagiella ja girjjálašvuohta -oahppomeari.

Suoma giella ja girjjálašvuohta -oahppomeari earenoamáš dahkamuššan leat ovddidit oahppiid suomagiela, máŋggalohkan- sihke vuorrováikkuhandáidduid ja oahpásmuvvat girjjálašvuhtii ja kultuvrii. Oahpahus doarju oahppiid máŋggalohkandáiddu, gielladiđolašvuođa ja gielalaš identitehta šaddama. Oahpahusas bagadit oahppiid áddet suomagiela, girjjálašvuođa ja eará kultuvrra mearkkašumi ja sajádaga máŋggakultuvrralaš ja máŋggagielalaš oktasašgottis. Oahppiid bagadit fuomášit skuvlla olggobealde ohppojuvvon giella-, media- ja kulturdiđolašvuođa mearkkašumi suomagiela oahppama doarjjan.

Oahpahusas váldit vuhtii suoma- ja ruoŧagielaid sajádaga riikkagiellan ja suomagiela sajádaga eanetlogugiellan ja váldogiellan oahpahusas. Suomagiella lea earret oahpahusa čuozáhat maid gaskaoapmi eará oahppaávdnasiid studeremis, ja oahpahusas nanosmuvvet guovddáš oahppat oahppama ja jurddašeami dáiddut. Dahkat ovttasbarggu suomagiella nubbin giellan ja girjjálašvuohta -oahppomearin ja earáid eatnigiella ja girjjálašvuohta -oahppomeriiguin.

Jahkeluohkáin 7–9 earenoamáš dahkamuššan leat máŋggabealagahttit oahppat oahppama ja vuorrováikkuheami dáidduid ja máŋggalohkandáiddu. Oahppiid gielladiđolašvuođa, teakstamáilmmi ja kulturdovdama viiddidit. Oahpahusas bagadit dilálašvuhtii heivvolaš gielageavaheapmái, olggosbuktimii ja gulahallamii sierra birrasiin. Joatkkaoahpuin ja bargoeallimis dárbbašlaš gielalaš ja vuorrováikkuhangárvvisvuođat váldojit vuhtii. Girjjálašvuođaoahpahusas movttiidahttit eallámušlaš ja máŋggabealat lohkamii.

Suomagiela ja girjjálašvuođa oahpahusa mihttomearit jahkeluohkáin 7–9

Oahpahusa mihttomearit	Mihttomeriide laktáseaddji sisdoallosuorggit	Mihttomeriide laktáseaddji báikkálaš sisdoallosuorggit	Viiddes máhttu
Vuorrováikkuhandilálašvuođain doaibman
T1 bagadit oahppi viiddidit dáidduidis doaibmat mihttomearálaččat, movtta, ehtalaččat ja ovddidanláhkái iešguđetlágan gulahallanbirrasiin	S1		L2, L3, L6, L7
T2 movttiidahttit oahppi máŋggabealagahttit joavkogulahallandáidduidis ja ovddidit dáidduidis vuođuštit oainnuidis sihke gielalaš ja kommunikašuvnnalaš válljemiiddis	S1		L1, L2, L3, L7
T3 bagadit oahppi máŋggabealagahttit dáidduidis olggosbuktit iežas iešguđetlágan gulahallan- ja ovdanbuktindilálašvuođain, maiddái drámá vugiin	S1		L1, L2, L3, L7
T4 movttiidahttit oahppi čiekŋudit dieđiheaddjigovas nu, ahte son oahppá áicat iežas gulahaalmis, earuhit nanusvuođaidis sihke ovddidansurggiidis, maid máŋggamedialaš gulahallanbirrasiin	S1		L1, L2, L6, L7
Teavsttaid dulkon
T5 bagadit oahppi ovddidit teavsttaid áddemis, dulkomis ja analyseremis dárbbašahtti strategiijaid ja metakognitiivvalaš dáidduid sihke dáiddu árvvoštallat iežas lohkama ovddidandárbbuid	S2		L1, L2, L4
T6 fállat oahppái máŋggabealat vejolašvuođaid válljet, geavahit, dulkot ja árvvoštallat máŋggahápmásaš čáppagirjjálaš, ášše- ja mediateavsttaid	S2		L1, L2, L4, L5
T7 bagadit oahppi ovddidit sierranahtti ja kritihkalaš lohkandáiddu, hárjehahttit oahppi dahkat áiccastagaid teavsttain ja dulkot daid geavahemiin heivvolaš doahpagiid sihke stáđásmahttit ja viiddidit sátne- ja doabaresearvva	S2		L1, L2, L4
T8 movttiidahttit oahppi ovddidit dáiddus árvvoštallat dieđu maid lea skáhppon iešguđetlágan gálduin ja geavahit dan heivvolaš vuogi mielde	S2		L2, L4, L5, L6
T9 movttiidahttit oahppi viiddidit beroštumi alcces ođđa fiktiivvalaš girjjálaš- ja teakstašládjatiippaide ja máŋggabealagahttit lohkan-, guldalan- ja geahččanvásáhusaides ja daid juohkima vugiid sihke čiekŋudit áddejumi fiktio vugiid birra	S2		L1, L2, L4, L5
Teavsttaid buvttadeapmi
T10 roahkasmahttit oahppi ovdanbuktit jurdagiiddis čállimiin ja buvttademiin máŋggahápmásaš teavsttaid sihke veahkehit oahppi earuhit iežas nanusvuođaid ja ovddidančuozáhagaid teavstta buvttadeaddjin	S3		L2, L4, L5, L7
T11 fállat oahppái dilálašvuođaid buvttadit máinnasteaddji, govvejeaddji, bagadalli ja eandaliige bealiváldi ja guorahalli teavsttaid, maid máŋggamedialaš birrasiin, ja veahkehit oahppi válljet guđege teakstašládjii ja dilálašvuhtii heivvolaš dajaldatvugiid	S3	Oahppái fállat vejolašvuođaid čállit ruovttuguvlui laktáseaddji fáttáid birra.	L2, L4, L5
T12 bagadit oahppi nannet teavstta buvttadeami proseassaid, fállat oahppái dilálašvuođaid buvttadit teavstta ovttas earáiguin sihke roahkasmahttit oahppi nannet dáiddus addit ja vuostáváldit máhcahaga sihke árvvoštallat iežas teavsttaid buvttadeaddjin	S3		L2, L4, L5, L6
T13 bagadit oahppi ovddidit čállima njuovžilmahttima ja nannet diehto- ja gulahallanteknologiija geavahandáiddu teavstta buvttadeamis, čiekŋudit áddejumis čállimis gulahallamiin ja nannet standárdagiela hálddašeami addimiin dieđu čállojuvvon giela konvenšuvnnas	S3		L2, L4, L5, L6
T14 hárjehahttit oahppi nannet dieđu hálddašeami ja geavaheami dáidduid ja máŋggabealagahttit gálduid geavaheami ja čujuhusvugiid hálddašeami iežas teavsttas sihke bagadit oahppi doaibmat ehtalaččat fierpmis oktagaslašvuođa ja dahkkivuoigatvuođaid gudnejahttimiin	S3		L2, L4, L5, L7
Giela, girjjálašvuođa ja kultuvrra ádden
T15 bagadit oahppi čiekŋudit gielladiđolašvuođas ja beroštuvvat giela albmonemiid birra, veahkehit oahppi earuhit giela ráhkadagaid, sierra registaraid, stiilaiešvugiid ja šuoŋaid ja áddet gielalaš válljejumiid mearkkašumi ja čuovvumušaid	S4		L1, L2, L4
T16 movttiidahttit oahppi viiddidit girjjálaš- ja kulturoainnus, láidestit su girjjálašvuođa historjái ja dálá girjjálašvuhtii, girjjálašvuođa sierra šlájaide sihke veahkehit su guorahallat girjjálašvuođa ja kultuvrra mearkkašumi su iežas eallimis, fállat oahppái vejolašvuođaid lohkan- ja eará kulturvásáhusaid skáhppomii ja juohkimii	S4	Oahppái fállat vejolašvuođaid oahpásmuvvat iežas ruovttuguovllu ja oppalaččat davviguovllu girjjálašvuhtii.	L1, L2, L4
T17 bagadit oahppi oahpásmuvvat Suoma gielalaš ja kultuvrralaš máŋggahápmásašvuhtii, suomagiela duogážii ja iešvugiide ja veahkehit oahppi guorahallat eatnigiela mearkkašumi sihke šaddat diđolažžan iežas gielalaš ja kultuvrralaš identiteahta birra sihke movttiidahttit oahppi aktiivvalaš kulturfálaldaga geavaheaddjin ja dahkkin	S4	Veardádallat suoma- ja sámegielaid, ovttaláganvuođaid ja earuhusaid. Oassálastit geahččin teáhtergalledemiide. Dahkat teáhterčájáhusaid. Váldit beali áigeguovdilis ja eará gažaldagaide báikkálaš medias.	L2, L4, L6, L7

Suomagiella ja girjjálašvuohta -oahppomeari mihttomeriide laktáseaddji guovddáš sisdoallosuorggit jahkeluohkáin 7-9

S1 Vuorrováikkuhandilálašvuođain doaibman: Nannet dáiddu doaibmat iešguđetlágan, maid skuvlla olggobealát, vuorrováikkuhandilálašvuođain ja áiccadit iežas ja earáid gulahallama vuođul šaddi miellagovaid ja mearkkašumiid. Hárjehallat guldaleami ja hállama dáidduid ideaid dahkan-, nákkáhallan- ja problámačoavdindilálašvuođain. Dahkat áiccuid gulahallandilálašvuođaide typihkalaš giela vugiid birra ja oamastišgoahtet daid oassin iežas gielageavaheami. Oahpásmuvvat teáhtera dáiddahámiide ja teáhter-olggosbuktima vugiide geavahemiin veahkkin drámá doaibmanvugiid. Hárjehahttit oahppiid návcca geavahit sáhkavuoru ja ollislašolggosbuktima vugiid iešolggosbuktimis. Hárjehallat válmmaštallojuvvon sáhkavuorroovdanbuktimiid doallama sihke áiccalmahttima. Hárjehallat árvvoštallat iežas vuorrováikkuhandáidduid ja gulahallanvugiid ja áicat daid ovddidančuozáhagaid.

S2 Teavsttaid dulkon: Teavsttaid dulkoma dáidduid čiekŋudit lohkamiin ja dutkamiin fiktiivvalaš, media- ja áššeteavsttaid sierra hámiin: čáppagirjjálašvuođa, diehtogirjjálašvuođa sihke iešguđetlágan deaddiluvvon, elektrihkalaš ja audiovisuálalaš media teavsttaid. Čiekŋudit teavstta áddema strategiijaid ja čuovvut lohkandáiddu ovdáneami. Oahpásmuvvat iešguđetlágan guorahalli ja bealiváldi teavsttaide sihke daid váikkuhanvugiide ja guovddáš gielalaš iešvugiide, dego oainnu ja fáktá earuheapmái, hálaheami, sihkkarvuođadásiid, jurddašanvugiid ja affektiivvalašvuođa olggosbuktimii, olbmui čujuheame njuolggo ja eahpenjuolggo vugiide, refereremii, áššiid gaskasaš gaskavuođaid čujuheapmái vuođuštusvugiide ja retorihkalaš vugiide. Oahpásmuvvat gova, jiena ja čállima ovttasteaddji teavsttaide ja daid olggosbuktinvugiide. Guorahallat teavsttaid duogášulbmiliid ja čuozáhatjoavkkuid ja ovdanbuktit kritihkalaš lohkki gažaldagaid. Mieđaeallit dan maid lohkat, reflekteret iežas eallima lohkkojuvvon vuođul ja juohkit lohkanvásáhusaid. Viiddidit lohkanbuđaldeami nuoraidgirjjálašvuođas almmolaš čáppa- ja diehtogirjjálašvuhtii. Hárjehallat girjjálašvuođa analysa- ja dulkondáidduid ja lasihit doahpagiid geavaheami teavsttaid geahčadeamis ja veardádallamis. Earuhit ja dulkot giela govalašvuođa ja symbolihka ja čiekŋudit fiktio giela ja máinnasteami vugiid dovdama. Oahpásmuvvat dieđuohcama muttuide, iešguđetlágan diehtogálduide ja árvvoštallat daid luohtehahttivuođa.

S3 Teavstta buvttadeapmi: Buvttadit fiktiivvalaš ja ii-fiktiivvalaš teavsttaid sierra hámiin: gielalaš, visuálalaš, audiovisuálalaš ja fierbmeteakstan. Hárjehallat teavsttaid buvttadeame muttuid mielde. Addit ja vuostáváldit máhcahaga teavstta buvttadeami sierra muttuin. Beassat sisa sierratiippalaš teavsttaid mihttomeriide ja árvvoštallankriteraide. Studeret muitaleaddji, govvideaddji, stivrrejeaddji ja eandaliige guorahalli ja bealiváldi teavsttaide typihkalaš tekstuálalaš, visuálalaš ja gielalaš iešvugiid ja atnit dán dieđu ávkin go buvttadit iežas teavsttaid. Hárjehallat teavsttaid čuoziheame ja giela ja eará olggosbuktinvugiid heiveheami sierra čuozáhatjoavkkuide ja sierra ulbmiliidda heivvolažžan. Dutkat čállojuvvon teavsttaid elemeanttaid, sihke atnit dán dieđu ávkin iežamet teavsttain. Čiekŋudit áddejumi čállojuvvon standárdagiela iešvugiid birra: hábmet bihtáid, dajaldagaid ja cealkagiid ráhkadagaid (iešguđetlágan bihttáráhkadagat, váldo- ja siidocealkagat, cealkkavástagat, cealkkalahtut, gihppu) ja oahppat geavahit áššiid gaskasaš gaskavuođaid olggosbuktinvugiid sihke olggosbuktit čujuhusgaskavuođaid. Geahčadit iešguđetlágan áiggi ja doaladuvvama olggosbuktinvugiid, sihke hárjehallat daid geavaheami iežas teavsttain. Dutkat sátnerádjui laktáseaddji registar- ja stiilaiešvugiid ja oahppat válljet guđege tekstii heivvolaš dajaldatvugiid. Oahppat geavahit čállojuvvon standárdagiela konvenšuvnna iežas teavsttaid buvttadeamis ja heiveheamis. Nannet teavsttaid buvttadeami dáidduid mat dárbbašuvvojit studeremis, dego refererema, čoahkkáigeassima, muituimearkumiid čállima ja gálduid geavaheami. Beassat sisa dahkkivuoigatvuođaide ja čuovvut dahkkivuoigatvuođaid go buvttadit iežas teavsttaid.

S4 Giela, girjjálašvuođa ja kultuvrra ádden: Dutkat teavsttaid ja daid huksen mearkkašumiid ja geavahit doahpagiid, maidguin giela sáhttá geahčadit. Dahkat teavsttain sierranahttimiin áiccuid giela ráhkadagain, sierra registeriidda ja stiillaide typihkalaš iešvugiin ja gielalaš válljejumiid váikkuhusas teavstta stiilii ja šukŋii. Oahpásmuvvat Suoma gielladillái, giela fuolkevuođa gaskavuođaide sihke suoma sohkagielaide ja suomagiela molsašuddamii ja áigodagaide sihke giela stivredallama vuođđojurdagiidda. Veardádallat suomagiela oahppiide oahpes gielaide ja oahpásmuvvat suomagillii typihkalaš jietnadan-, hápme- ja cealkkaráhkadaga iešvugiide. Dutkat gielaid váikkuhusa nuppiideaset sátne- ja nammaráju dásis. Oahpásmuvvat kultuvrra doahpagii ja dan sierra hámiide, dego álbmotárbevirrui, filbmii, teáhterii, hállankultuvrii ja mediakultuvrra sierra hámiide. Fállat vejolašvuođaid buvttadit kultuvrra ieš. Oahpásmuvvat girjjálašvuođa váldošlájaide, muhtin vuollešlájaide, guovddáš stiilafiggamušaide ja sihke almmolaš ahte suopmelaš girjjálašvuođa áigodagaide. Lohkat máŋggabealagit nuoraidgirjjiid, klassihkkariid, dálá girjjálašvuođa, maid diehtogirjjiid. Movttiidahttit aktiivvalaš ja máŋggabealat girjeráju fálaldagaid ávkin atnimii.

Suoma giella ja girjjálašvuohta -oahppomeari loahppaárvvoštallama kritearat buorre máhttimii (árvosátnái 8) oahppomeari nogadettiin

Oahpahusa mihttomearri	Sisdoallo-suorggit	Árvvoštallama čuozáhagat oahppaávdnasis	Árvosáni gávcci máhttin
Vuorrováikkuhandilálašvuođain doaibman
T1 bagadit oahppi viiddidit dáidduidis doaibmat mihttomearálaččat, movtta, ehtalaččat ja ovddidanláhkái iešguđetlágan gulahallanbirrasiin	S1	Vuorrováikkuhan iešguđetlágan gulahallanbirrasiin	Oahppi máhttá doaibmat mihttomeari mielde iešguđetlágan gulahallanbirrasiin ja -dilálašvuođain, čájeha ahte son ádde earáid sáhkavuoruid ja máhttá dárkot iežas gulahallamis váikkuhusaid earáide.
T2 movttiidahttit oahppi máŋggabealagahttit joavkogulahallandáidduidis ja ovddidit dáidduidis vuođuštit oainnuidis sihke gielalaš ja kommunikašuvdnalaš válljemiiddis	S1	Vuorrováikkuhan joavkkus	Oahppi máhttá olggosbuktit oainnus ja vuođuštit dan jáhkehahtti láhkai. Oahppi váldá vuhtii earáid oainnuid ja ovttasbargá singuin vuorrováikkuhan-dilálašvuođain.
T3 bagadit oahppi máŋggabealagahttit dáidduidis olggosbuktit iežas iešguđetlágan gulahallan- ja ovdanbuktindilálašvuođain, maiddái drámá vugiin.	S1	Ollislašolggosbuktima ja ovdanbuktima dáiddut	Oahppi máhttá olggosbuktit iežas ja geavahit mihttomeari ja dili mielde ollislašolggosbuktima vugiid. Oahppi máhttá ovdanbuktit sihke spontána ahte válmmaštallon sáhkavuoru dahje hállanovdanbuktima ja ovdanbuvttedettiin váldá vuhtii gehččiidis ja geavaha juoidá áiccalmahttima vugiid.
T4 movttiidahttit oahppi čiekŋudit dieđiheaddjigovas nu, ahte son oahppá áiccadit iežas gulahallamis, earuhit nanusvuođaidis sihke ovddidansurggiidis, maid máŋggamedialaš gulahallanbirrasiin	S1	Vuorrováikkuhandáidduid ovddideapmi	Oahppi máhttá árvvoštallat iežas vuorrováikkuhan-dáidduid máhcahaga vuođul maid son lea ožžon ja nammadit ovddidančuozáhagaid.
Teavsttaid dulkon
T5 bagadit oahppi ovddidit teavsttaid lohkamis, áddemis, dulkomis ja analyseremis dárbbašahtti strategiijaid ja metakognitiivvalaš dáidduid sihke dáiddu árvvoštallat iežas lohkama ovddidandárbbuid	S2	Teavsttaáddema strategiijat	Oahppi máhttá geavahit teavsttaáddema strategiijaid iehčanasat. Oahppi máhttá árvvoštallat iežas lohkandáiddus ja nammadit ovddidančuozáhagaid.
T6 fállat oahppái máŋggabealat vejolašvuođaid válljet, geavahit, dulkot ja árvvoštallat máŋggahápmásaš čáppagirjjálaš, ášše- ja mediateavsttaid	S2	Teakstamáilmmi šaddan máŋggabealaleabbon ja máŋggalohkandáidu	Oahppi máhttá geavahit ja dulkot bagadallama vuolde sierratiippalaš, máŋggahápmásaš ja maid alcces ođđa teavsttaid.
T7 bagadit oahppi ovddidit sierranahtti ja kritihkalaš lohkandáiddu, hárjehahttit oahppi dahkat áiccuid teavsttain ja dulkot daid geavahemiin heivvolaš doahpagiid sihke stáđásmahttit ja viiddidit sátne- ja doabaresearvva	S2	Teavsttaid sierranahttin ja dulkon	Oahppi máhttá geahčadit teavsttaid kritihkalaččat, earuhit teakstašlájaid ja máhttá govvidit juoidá guorahalli, bealiváldi ja bagadalli teavsttaid gielalaš ja tekstuálalaš iešvugiid geavahemiin heivvolaš doahpagiid. Oahppi ádde, ahte teavsttain leat iešguđetlágan mihttomearit ja duogášulbmilat.
T8 movttiidahttit oahppi ovddidit dáiddus árvvoštallat dieđu maid lea skáhppon iešguđetlágan gálduin ja geavahit dan heivvolaš vuogi mielde	S2	Dieđuskáhppondáiddut ja gáldokritihkalašvuođa	Oahppi máhttá nammadit dieđuohcama guovddáš muttuid ja diehtá, gos ja mo dieđu sáhttá ohcat. Oahppi máhttá árvvoštallat dieđuid geavahattivuođa ja gálduid luohtehahttivuođa.
T9 movttiidahttit oahppi viiddidit beroštumi alcces ođđa fiktiivvalaš girjjálaš- ja teakstašládjatiippaide ja máŋggabealagahttit lohkan-, guldalan- ja geahčadanvásihusaides ja daid juohkima vugiid sihke čiekŋudit áddejumi fiktio vugiid birra	S2	Fiktiivvalaš teavsttaid sierranahttin ja dulkon ja lohkanvásihusaid juohkin	Oahppi máhttá dulkot fiktiivvalaš teavsttaid, geavahit guovddáš doahpagiid háladettiin teavsttaid birra ja máhttá laktit teavsttaid gosa nu kontekstii. Oahppi gávdná iehčanasat alcces ja dilálašvuhtii heivvolaš lohkamuša ja juoidá maid guldalit ja geahčadit. Oahppi lohká máŋggaid girjjiid ja máhttá juohkit lohkanvásáhusaides.
Teavsttaid buvttadeapmi
T10 roahkasmahttit oahppi ovdanbuktit jurdagiiddes čállimiin ja buvttademiin máŋggahápmásaš teavsttaid sihke veahkehit oahppi earuhit iežas nanusvuođaid ja ovddidančuozáhagaid teavstta buvttadeaddjin	S3	Jurdagiid olggosbuktin, teakstamáilmmi máŋggabealagahttin ja máŋggalohkandáidu.	Oahppi buvttada bagadallama vuolde maiddái alcces ođđalágan teavsttaid, iskkadallá iešguđetlágan vieruid ja vugiid buvttadit teavsttaid ja olggosbuktit oainnuidis. Oahppi máhttá govvedit iežas teavsttaid buvttadeaddjin.
T11 fállat oahppái dilálašvuođaid buvttadit máinnasteaddji, govvejeaddji, bagadalli ja eandaliige bealiváldi ja guorahalli teavsttaid, maid máŋggamediálaš birrasiin, ja veahkehit oahppi válljet guđege teakstašládjii ja dilálašvuhtii heivvolaš dajaldatvugiid	S3	Teakstašlájaid hálddašeapmi	Oahppi máhttá bagadallama vuolde buvttadit máinnasteaddji, govvejeaddji, bagadeaddji ja eandaliige guorahalli ja bealiváldi teavsttaid ja geavahit daidda typihkalaš olggosbuktinvugiid.
T12 bagadit oahppi nannet teavstta buvttadeami proseassaid, fállat oahppái dilálašvuođaid buvttadit teavstta ovttas earáiguin sihke roahkasmahttit oahppi nannet dáiddus addit ja váldit vuostá máhcahaga sihke árvvoštallat iežas teavsttaid buvttadeaddjin	S3	Teavsttaid buvttadeami proseassaid hálddašeapmi	Oahppi máhttá nammadit teavsttaid buvttadan proseassa muttuid ja máhttá barggadit daid mielde sihke okto ahte joavkkus. Oahppi addá ja vuostáváldá máhcahaga teavsttain ja máhttá árvvoštallat iežas teavsttabuvttadeami dáidduidis ja nammadit daid ovddidančuozáhagaid.
T13 bagadit oahppi ovddidit čállima njuovžilmahttima ja nannet diehto- ja gulahallanteknologiija geavahandáiddu teavstta buvttadeamis, čiekŋudit áddejumis čállimis gulahallamiin ja nannet standárdagiela hálddašeami addimiin dieđu čállojuvvon giela konvenšuvnnas	S3	Čállojuvvon giela konventtaid hálddašeapmi ja čállindáidu	Oahppi dovdá čállojuvvon teavsttaid vuođđoráhkadagaid ja čállojuvvon standárdagiela iešvugiid ja máhttá atnit ávkin dieđu teavsttaid čáledettiin ja hábmedettiin. Oahppi čállá njuovžilit gieđain ja diehto- ja gulahallanteknologiija geavahemiin ávkin.
T14 hárjehahttit oahppi nannet dieđu hálddašeami ja geavaheami dáidduid ja máŋggabealagahttit gálduid geavaheami ja čujuhusvugiid hálddašeami iežas teavsttas sihke bagadit oahppi doaibmat ehtalaččat fierpmis oktagaslašvuođa ja dahkkivuoigatvuođaid gudnejahttimiin.	S3	Dieđu ovdanbuktin, hálddašeapmi ja ehtalaš gulahallan	Oahppi máhttá geavahit iežas teavsttain eará sajiin skáhppojuvvon dieđu. Oahppi máhttá bargat muituimearkumiid, geassit oktii dieđu maid lea skáhppon ja geavahit gálduid iežas teavsttas. Oahppi čuovvu dahkkivuoigatvuođaid ja máhttá merket gálduid.
Giela, girjjálašvuođa ja kultuvrra ádden
T15 bagadit oahppi čiekŋudit gielladiđolašvuođas ja beroštuvvat giela albmonemiid birra, veahkehit oahppi earuhit giela ráhkadagaid, sierra registaraid, stiilaiešvugiid ja šuoŋaid ja áddet gielalaš válljejumiid mearkkašumi ja čuovvumušaid	S4	Gielladiđolašvuođa ovdáneapmi	Oahppi máhttá govvet teavsttaid gielalaš ja tekstualalaš iešvugiid, guorahallat daid mearkkašumiid ja govvidit sierra registaraid ja stiillaid gaskasaš earuid.
T16 movttiidahttit oahppi viiddidit girjjálaš- ja kulturoainnus, láidestit su girjjálašvuođa historjái ja dálá girjjálašvuhtii, girjjálašvuođa sierra šlájaide sihke veahkehit su guorahallat girjjálašvuođa ja kultuvrra mearkkašumi su iežas eallimis, fállat oahppái vejolašvuođaid lohkan- ja eará kulturvásihusaid skáhppomii ja juohkimii	S4	Girjjálašvuođa dovdama, kulturdiđolašvuođa ja lohkanbuđaldeami ovdáneapmi	Oahppi dovdá ja ádde kultuvrra máŋggahápmásašvuođa sihke máhttá govvidit iežas kulturvásihusaid. Oahppi dovdá girjjálašvuođa áigodagaid ja suopmelaš kultuvrra ruohttasiid. Oahppi dovdá girjjálašvuođa váldošlájaid ja lea lohkan sohppojuvvon girjjiid.
T17 bagadit oahppi oahpásmuvvat Suoma gielalaš ja kultuvrralaš máŋggahápmásašvuhtii, suomagiela duogážii ja iešvugiide ja veahkehit oahppi guorahallat eatnigiela mearkkašumi sihke šaddat diđolažžan iežas gielalaš ja kultuvrralaš identiteahta birra sihke movttiidahttit oahppi aktiivvalaš kulturfálaldaga geavaheaddjin ja dahkkin	S4	Giela mearkkašumi ja sajádaga ádden	Oahppi máhttá govvidit Suoma gielalaš ja kultuvrralaš máŋggahápmásašvuođa. Oahppi máhttá govvidit eatnigielaid mearkkašumi ja suomagiela iešvugiid ja sajádaga eará gielaid joavkkus.