Arviointi ja siihen perustuva palaute on monipuolista, konkreettista ja oppimisen taitoja kehittävää. Arviointi nivotaan kiinteäksi osaksi oppimisprosessia. Arviointi perustuu monipuoliseen dokumentointiin siitä, miten oppilaiden laajenevat kielelliset taidot ja tekstien tuottaminen sekä tulkinta kehittyvät ja mitkä ovat heidän tietonsa kielestä, kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista.

Oppilaita ohjataan arvioimaan omaa ja muiden työskentelyä, ilmaisua ja tuotoksia. Oppimista tukevan, monipuolisen ja erittelevän arvioinnin ja palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan, tiedoistaan ja työskentelyprosesseistaan ja he saavat välineitä niiden kehittämiseen. Omaehtoinen lukeminen on tärkeä tavoite, jota tuetaan ja arvioidaan suhteessa luku- ja kirjoitustaitoon.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaiden osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Oppimisen edistymisen kannalta keskeisiä ovat suomen kielen ja kirjallisuuden eri tavoitealueiden perustaidot ja niihin johtavat työskentelyprosessit ja oppimisstrategiat. Lukuvuositodistuksiin merkitään numeroarvosana 4. vuosiluokalta alkaen. Kuitenkin oppilaan lähtökohdat sekä omaan oppimissuunnitelmaan kirjatut opetuksen tavoitteet ja sisällöt huomioon ottaen sanallisen arvion antaminen on edelleen mahdollista maahanmuuttajataustaisen ja vieraskielisen oppilaan kohdalla. Numeroarviointi annetaan lukuvuositodistukseen 6. vuosiluokan päätteeksi, jolloin opettaja käyttää osaamisen tason määrittelyyn valtakunnallisia arviointikriteereitä.