Suomalaisten musiikkimakua on tutkittu. Tällöin musiikkia pitää jaotella musiikkityyleihin. Vastaajalle jää silloin itselleen vastuu, että hän tuntee edes jonkin verran musiikkityylejä. Esim. määrittelee itse, onko hänen kuuntelemansa "Juha Tapio" rockia, poppia vai iskelmää.

Kotimaisella tai tarkemmin sanottuna suomen­kielisellä populaari­musiikilla on edelleen vahva asema suomalaisten mieli­musiikissa ja top­listoilla. Pidetyimmät musiikki­lajit ovat pop-, iskelmä, rock, heavy ja klassinen musiikki. Kotimainen iskelmä­musiikki on ollut jo vuosi­kymmeniä suomalaisten mieli­musiikkia, ja se on sitä suositumpaa mitä vanhemmasta suku­polvesta on kysymys.

Ulkomaisen popin suosio on puolestaan ikäluokista suurin 2000-luvulla syntyneiden keskuudessa. Klassinen musiikki on myös sitä suositumpaa, mitä vanhemmasta ikäluokasta on kysymys. Naiset suosivat kuitenkin selvästi enemmän klassista musiikkia kuin miehet.

Popmusiikki on selkeästi suosituin musiikin­laji alle 45-vuotiaiden naisten joukossa. Erityisesti pop­musiikin ylivertaisuus näkyy 15–24-vuotiailla naisilla. 25–44-vuotiaiden miesten arvostuksissa raskaan rockin ja metallin arvostus erottuu selkeästi.  

Suomessa heavy on sekä hyvin suosittua että hyvin torjuttua musiikkia. Miehet suosivat naisia selvästi enemmän heavy­musiikkia ja naiset torjuvat miehiä selvästi tätä musiikin­lajia, vaikka sitä torjutaankin yleisesti kaikissa ikäluokissa.

Likimääräisesti sukupuolten mukainen musiikki­mieltymysten jakolinja 15–64-vuotiaiden keskuudessa kulkee naisten enemmän suosiman pehmeä­sointisemman popin ja miesten enemmän suosiman suora­viivaisemman kitararockin välillä.

Yli 64-vuotiaiden miesten ja naisten musiikki­maku on puolestaan hyvin samankaltainen, niin mieli- kuin torjutunkin musiikin suhteen. Joillekin riittää myös se musiikki, mitä radiosta tulee.

Rap on Suomessa tällä hetkellä erityisesti alle 25-vuotiaiden mieli­musiikkia, varsinkin poikien ja nuorten miesten musiikkia, kun taas yli 24-vuotiaiden, etenkin miesten keskuudessa, rap on yksi inhotuimpia musiikin lajeja.

Nuorten ikäpolvien musiikkia on myös elektroninen tanssi­musiikki, kun taas seniorien musiikkia on leimallisesti vanha tanssi­musiikki. Nuoret ja vanhat torjuvatkin osin toistensa mieli­musiikkia: vanhat rappia, ”jumputusta” ja teknoa yms. – nuoret klassista, oopperaa ja hengellistä.

Seniorit puolestaan käyttävät sukupolvensa mieli­musiikista puhuttaessa aika­määreenä enimmäkseen ilmauksia: ”vanhempi” tai ”vanha”, jotka toimivat synonyymeinä hyvälle musiikille, kun taas ”moderni” tai ”nykymusiikki” toimivat usein synonyymeinä torjutulle musiikille.

Ei voida liioin väittää, että tiettyä sukupolvea tai ikäluokkaa puhuttelisi kaikki nuoruus­vuosien musiikki tai, että nuorempien ikäluokkia ei puhuttelisi ollenkaan aiempien vuosi­kymmenten musiikki. Musiikki­maku on yhtä aikaa sekä sosiaalinen että yksilöllinen ilmiö. Musiikilliset vaikutteet ovat vapaasti virtaavia ja edeltävät musiikki­tyylit ovat aina vaikuttaneet tuleviin tyyleihin eli nuoremmat voivat kuunnella aika samankinlaista musiikkia kuin vanhemmat ikäpolvet, mutta "uutena versiona".

SEURAAVAKSI TUTKI KUVIA, JOISSA ON TUTKIMUSTULOKSIA SUOMALAISTEN MUSIIKKIMAUSTA. MITÄ ISOMMILLA KIRJAIMILLA MUSIIKKITYYLI ON KIRJOITETTU, SITÄ SUOSITUMPAA SE ON.