Iskelmä LUE
Iskelmä
Muutamia termejä haltuun populaarimusiikista:
ROCKILLA tarkoitetaan kaikkea sitä musiikkia, jota esitetään ja myydään rockina ja jolla on jonkinlainen ideologinen, tyylillinen tai soundillinen yhteys 1950-luvun rock'n'rolliin. Rock'n'roll taas tarkoittaa rockin varhaisinta muotoa, jota esitettiin sekä mustalle, että valkoiselle yleisölle 1950-luvulla. Tämä tarkoittaa ideologiassa, jonkinlaista kapinaa ja sanomaa. Rockissa kappaleet voivat kertoa mistä vaan - rakkauslauluista yhteiskuntakritiikkiin. Rock-musiikissa muusikot tekevät kappaleensa itse.
POPULAARIMUSIIKKI, POP tarkoittaa kaikkea sitä musiikkia, joka on tuotettu pääasiassa suurten levy-yhtiöiden toimesta suurten yleisöjen käyttöön. Kappaleita tekevät ammattimaiset lauluntekijät. Pop on usein tyyliltään monikansallista, mutta angloamerikkalaiset juuret painottuvat. Pop-musiikki kertoo pääasiassa rakkaudesta.
ISKELMÄ on laulettu tanssi- tai viihdesävelmä, jossa on "iskevä" kertosäe. Iskelmämusiikin luonne vaihtelee maittain, mutta iskelmä on aina imenyt vaikutteita muiden maiden kansan- ja iskelmämusiikista. Esim. jazz 1930-1950 -luvulla ja monien maiden tanssityylit, jotka ovat sulautuneet suomalaiseen iskelmään. Pop-musiikkiin verrattuna iskelmä on maanläheisempää, haikeampaa, romanttisempaa ja dramaattisempaa. Iskelmämusiikki nojaa enemmän perinteisiin. Popin tapaan iskelmämusiikissa on ammattimaiset lauluntekijät.
Vanhan sanonnan mukaan iskelmässä on kolme aihetta: 1) ole minun 2) olet minun 3) voi miksi et enää ole minun. Sama pätee pitkälti poppiin.
Puhutaan myös POP-ISKELMÄSTÄ, ISKELMÄ-POPISTA ja ROCK-ISKELMÄSTÄ. Eurovision laulukilpailut olivat aikanaan iskelmälaulukilpailut. Nykyään ihmiset mieltävät euroiisut popiksi, varsinkin kun livearkesterista on luovuttu ja kaikki esittävät kappaleensa taustanauhojen päälle. Kappaleet kuulostavat nykyään varsin samanlaisilta, mutta kansalliset erot iskelmän tapaan ovat silti usein havittavissa.
Iskelmän historiaa
Suomalainen iskelmä syntyi ajanjaksona, jolloin 1920-1930 -luvuilla:
- Suomalaisia alkoi muuttaa entistä enemmän kaupunkeihin esim. Tampereelle tehtaisiin töihin
- Gramofonin yleistyi 1920-luvun lopulla eli kappaleita saattoi levyttää! (tätä ennen ei voinut)
- Yle aloitti radiolähetykset ja kerran viikossa lauantaisin soitettiin kevyttä musiikkia ohjelmassa ”lauantain toivotut”
- Jazz saapui Suomeen: Tarinan mukaan jazz saapui Suomeen vuonna 1926 "Andania"-laivalla. Laivan mukana tuli joukko mustia muusikoita, jotka viipyivät Suomessa pari kuukautta. Suomalaiset muusikot olivat koettaneet sitä ennen soittaa jazzia, mutta äänitteiden puutteessa eivät olleet ymmärtäneet esim. kolmimuunteisuutta (diiba-daaba). Amerikkalaisten muusikoiden soitto ja opastus aukaisi suomalaisille tien jazziin. Sen ajan iskelmää saatettiinkin pian kutsua nimellä jatsi.
- Muotitanssi oli Amerikasta tullut foxtrot
- Muita suosittuja tanssityylijä olivat eurooppalaiset valssi, jenkka, polkka
- Orkesterit olivat ISOJA, koska ilman sähköistä vahvistusta piti olla iso porukka soittamassa, jotta ääni kuului ison tanssivan yleisön yli.
1930-luku: Ramblers: Muistan sua Elaine (ison orkesterin iskelmää) Vaikutteet jazzista. 1930-luvun "jatsia". Tyyliltää foxtrotia. Huom: A-osaa on vain yhdet sanat. Toisessa säkeistössä on sooloja ja B-osaa vain toistetaan. Soitto-osuus oli siis tärkeä. Laulaja ei ole suurin tähti. Ehkä joku soittaja orksterin riveistä toimi oman soittimensa ohella myös laulajana.
1950-luku: Jazz-iskemä ja naissolistit
1950-luku
- Oli naissolistien aikaa
- Iskelmään vaikutteet tulevat edelleen Amerikasta eli iskelmä on jazz-iskelmää (komppi on swing eli ”hässäkkä hässäkkä”
- Muista: Iskelmä on kuin "pesusieni", joka imee itseensä aikansa vaikutteita. Rockia ei osattu oikein Suomessa tehdä eli viihdemusiikissa suuntaa näytti jazz ja sen malliin tehtiin iskelmiä.
Laila Kinnunen: Pojat
1960-luku: Finnhitsien aika
1960-luku oli finnhitsien aikaa eli käännösiskelmien aikaa. Olemme puhuneet tästä Beatlesin yhteeydessä. Suomalaiset eivät osanneet englantia, joten levy-yhtiöt etsivät maailmalta suosittuja pop/rock/iskelmäkappaleita ja käänsivät ne suomeksi. Joku suomalainen iskelmätähti sitten esitte ne. Miksi rockbändi Beatlesin kappale sitten muuttu iskelmäksi? Siksi koska rokkari tekee kappaleensa itse. Jos esität jonkun toisen tekemän kappaleen se on ns. cover tai tässä tapauksessa 60-luvulla sitä sanottiin iskelmäksi.
Danny: Kesäkatu (alun perin Summer in th city)
Olavi Virta: Hopeinen kuu (alunperin italialainen kappale, taustalaulussa kuuluu alkuperäisen laulun italiaa)
Iskelmä suomirockin varjossa 1970-1980 -luvuilla
Suomirockin synnyttyä 1970-luvulla monet alkoivat kuunnella rockia. Iskelmä jäi hieman sen varjoon. Iskelmässä kuuluu se, että sitä on tehty halvemmalla. Yhtyeet ovat pienempiä ja kun sähköiset soittimet ovat syntyneet, melodioita soitetaan keinotekoisella syntikalla.
Iskelmä ja rock olivat joskus myös lähellä toisiaan. Esim. Rauli "Badding" (eli lempinimi oli Bädding) Somerjoki oli Suomen uskottavimpia rokkareita. Hän teki myös iskelmää, jossa kuuluu kuitenkin rockimainen sähkökitarasoundi.
Matti ja Teppo: Mä joka päivä töitä teen (pienellä budjetilla tehtyä iskelmää. Syntetisaattori korvaa oikeat soittimet)
Rauli "Badding" Somerjoki: Paratiisi
Pop-iskelmä eroaa tanssilavojen iskelmästä
Monet iskelmän tunnusmerkit näkyvät selvästi pop/tai rockmusiikkiin yleensä sijoitettujen bändien musiikista:
• molli sävellajina
• laulu kertoo tarinan (esim. näytteissä Anne Mattilan "Perutaan häät"
• kaihoisat rakkauteen liittyvät tekstit
• rytmit sen sijaan poikkeavat usein tanssilavojen iskelmästä, ei löydy tangoa humppaa jne.
Iskelmämusiikissa on usein ammattimaiset lauluntekijät (Kassu Halonen, Vexi Salmi, Risto Asikainen, Esa Nieminen yms) laulajien taustalla. Nykyään myös Paula Vesala, Jonne Aaron, Lauri Ylönen jne. Huomaa ero rockiin!