Rakkaus
Liszt: Liebesträume No. 3
Unkarilainen Franz Liszt oli romantiikan ajan pianisti ja säveltäjä. Hän vaikutti 1800-luvun alkupuolella ja oli oman aikansa supertähti.
Liebesträume No. 3 on vuonna 1850 julkaistun kolmeosaisen sarjan viimeinen sävellys. Se on myös ylivoimaisesti tunnetuin.
Kappaleen nimi tarkoittaa rakkauden unta. Kappale esittelee hyvin tyypillisesti romantiikan ajan musiikkia, siinä on voimavaihteluita ja erityisesti loppupuolella tempon ja tunnelman vaihdoksia.
Liebesträume No. 3 on vuonna 1850 julkaistun kolmeosaisen sarjan viimeinen sävellys. Se on myös ylivoimaisesti tunnetuin.
Kappaleen nimi tarkoittaa rakkauden unta. Kappale esittelee hyvin tyypillisesti romantiikan ajan musiikkia, siinä on voimavaihteluita ja erityisesti loppupuolella tempon ja tunnelman vaihdoksia.
Elgar: Salut d'Amour
Edward Elgar oli brittiläinen romantiikan ja myöhäisromantiikan ajan säveltäjä.
Hänen tunnetuin sävellyksensä on varmaankin Pomp and Circumstance, jota soitetaan usein juhlamarssina.
Salut d'Amour on valmistunut vuonna 1888 ja hän omisti sen rakastetulleen kirjailija Caroline Alice Robertsille. Kappale oli alun perin nimeltään Liebesgruss, koska Roberts osasi hyvin saksaa. Nimi tarkoittaa rakkauden tervehdystä.
Hänen tunnetuin sävellyksensä on varmaankin Pomp and Circumstance, jota soitetaan usein juhlamarssina.
Salut d'Amour on valmistunut vuonna 1888 ja hän omisti sen rakastetulleen kirjailija Caroline Alice Robertsille. Kappale oli alun perin nimeltään Liebesgruss, koska Roberts osasi hyvin saksaa. Nimi tarkoittaa rakkauden tervehdystä.
Rahmaninov: 2. pianokonsertto 2. osa Adagio Sostenuto
Sergei Rahmaninov oli venäläinen myöhäisromantiikan tyylisuunnan säveltäjä ja konserttipianisti.
Hän on säveltänyt paljon pianokappaleita ja kolme pianokonserttoa, joista viimeistä on pidetty maailman vaikeimpana pianoteoksena. Elokuva Loisto perustuu tositapahtumiin ja kertoo australialaispianistista, jonka mielenterveys järkkyy hänen harjoitellessaan kolmatta pianokonserttoa.
Toinen pianokonsertto kantaesitettiin vuonna 1901 ilman tätä keskimmäistä hidasta osaa, mutta kolmiosaisena konsertto näki päivänvalon seuraavana vuonna. Venäjän vallankumouksen jälkeen Rahmaninov joutui pakenemaan neuvostovaltaa Yhdysvaltoihin.
Teeman melodian nappasi Eric Carmen, joka levytti vuonna 1975 balladin All by Myself. Nykyään tunnetumpi on Celine Dionin tulkinta kyseisestä kappaleesta.
Hän on säveltänyt paljon pianokappaleita ja kolme pianokonserttoa, joista viimeistä on pidetty maailman vaikeimpana pianoteoksena. Elokuva Loisto perustuu tositapahtumiin ja kertoo australialaispianistista, jonka mielenterveys järkkyy hänen harjoitellessaan kolmatta pianokonserttoa.
Toinen pianokonsertto kantaesitettiin vuonna 1901 ilman tätä keskimmäistä hidasta osaa, mutta kolmiosaisena konsertto näki päivänvalon seuraavana vuonna. Venäjän vallankumouksen jälkeen Rahmaninov joutui pakenemaan neuvostovaltaa Yhdysvaltoihin.
Teeman melodian nappasi Eric Carmen, joka levytti vuonna 1975 balladin All by Myself. Nykyään tunnetumpi on Celine Dionin tulkinta kyseisestä kappaleesta.
Debussy: Clair de lune
Ranskalainen impressionisti Claude Debussy on säveltänyt rauhallisen pianokappaleen Clair de lune.
Impressionismissa pyrittiin kuvaamaan yksittäisiä tunnetiloja ja hetkiä.
Clair de lune tarkoittaa kuunvaloa ja sävellys perustuu samannimiseen runoon, jonka on kirjoittanut Paul Verlaine vuonna 1869.
Teos on ollut erittäin suosittu populaarikulttuurissa.
Ravel: Bolero
Ranskalainen säveltäjä Maurice Ravel kuuluu impressionisteihin kuten maanmiehensä Debussy.
Hänen äitinsä oli espanjalainen, millä saattoi olla vaikutusta tähän sävellykseen, sillä bolero on espanjalainen tanssi.
Kappale on alun perin sävelletty balettitanssija Ida Rubinsteinin tilauksesta.
Teoksessa on kaksi erilaista melodiaa, joita toistetaan uudestaan ja uudestaan lisäten orkesterisoittimia pikku hiljaa. Kaiken alla nakuttaa tasainen virvelirumpukuvio (melkoinen haaste rumpalille). Sävellys on yksi suuri orkestericrescendo (crescendo = voimistuen), joka lopulta saa massiivisen lopetuksen.
Sävellyksen romanttisen vivahteen toi esiin elokuvaohjaaja Woody Allen, joka käytti sitä erään elokuvansa rakkauskohtauksessa.
Hänen äitinsä oli espanjalainen, millä saattoi olla vaikutusta tähän sävellykseen, sillä bolero on espanjalainen tanssi.
Kappale on alun perin sävelletty balettitanssija Ida Rubinsteinin tilauksesta.
Teoksessa on kaksi erilaista melodiaa, joita toistetaan uudestaan ja uudestaan lisäten orkesterisoittimia pikku hiljaa. Kaiken alla nakuttaa tasainen virvelirumpukuvio (melkoinen haaste rumpalille). Sävellys on yksi suuri orkestericrescendo (crescendo = voimistuen), joka lopulta saa massiivisen lopetuksen.
Sävellyksen romanttisen vivahteen toi esiin elokuvaohjaaja Woody Allen, joka käytti sitä erään elokuvansa rakkauskohtauksessa.