Populaarimusiikissa (eli levyttämällä tehdyssä musiikissa) käytetään yleisesti ottaen bändisoittimia sekä lisämausteena usein orkesterista tuttuja soittimia. 

Bändisoittimet ovat: 
rummut (eli rumpusetti)
basso (viralliselta nimeltään bassokitara) 
akustinen kitara (eli tavallinen kaikukopalla varustettu)
sähkökitara (säröllä, efekteillä tai ilman) 
piano
syna, syntikka (sähköpiano, koskettimet, siis piano, jossa pianosta poikkeavat soundit) 

Lisäksi bändisoittimien ohella käytetään useimmiten sinfoniaorkesterin eri soitinryhmistä tuttuja soittimia. 

Lyömäsoittimet: 
Tyypillisimpiä ovat tamburiini ja shaker (eli hiekkaputki). 
Melodisia lyömäsoittimia ovat laattasoittimet kellopeli (metalliset laatat) ja ksylofoni (puiset laatat). 
Myös etnisiä lyömäsoittimia käytetään, kuten kongat, bongot, guiro, cabasa, triangeli yms. 

Jousisoittimet: 
Viulu, alttoviulu, sello ja kontrabasso. 
Viulu ja alttoviulu soittavat korkeita ääniä, sello ja kontrabasso selkeästi matalampia ääniä. 
Niitä ei kuitenkaan ole välttämätöntä erottaa. Pelkkä soitinryhmän nimi riittää kuunteluharjoituksissa ja biisianalyysissa. 
Jouset soittavat usein pitkiä ääniä taustalla, mitä kutsutaan jousimatoksi. Myös synalla soitetaan jousisaundilla mattoa (=pitkät yhtenevät soinnut), joten aina ei välttämättä kuule, onko kyseessä syna vai oikeat jouset. Sillä ei kuitenkaan ole suurta merkitystä. 

Puhallinsektio: 
Popmusiikissa käytetään usein erityistä puhallisoittimien ryhmää. Siihen kuuluu tyypillisimmillään vaskipuhaltimista trumpetti ja pasuuna sekä puupuhallin saksofoni. Jos siis kuulet musiikissa torvien töräyttelyä sopivissa väleissä, kyseessä voi hyvinkin olla puhallinsektio. 

Puupuhaltimet:
huilu, oboe, klarinetti, fagotti ja saksofoni. 
Näistä saksofonia käytetään populaarimusiikissa useimmin. Se on jazzin puolelta tuttu, hiukan käheä- ja pehmeä-ääninen soitin, jota Lisa Simpsonkin soittaa. 
Huilu tarkoittaa poikkihuilua ja sillä on korkea, mutta melko pehmeä soundi. Klarinettia käytetään kansanmusiikissa enemmän kuin pop-musiikissa. Oboe ja Fagotti ovatkin huomattavasti harvinaisempia populaarimusiikissa. 

Vaskipuhaltimet: 
Trumpetti, käyrätorvi, pasuuna ja tuuba.
Vaskipuhaltimet kuulostavat juurikin torvilta sanan perinteisessä merkityksessä. Yleisimmät ovat puhallinsektioon kuuluvat trumpetti ja pasuuna. Tuubaa hyödynnetään joskus bassolinjan kanssa, sillä se on matalin vaskipuhallin. Esimerkiksi Elastisen Supervoimii -kappaleessa soi kertosäkeessä taustalla tuuban tekemä bassolinja.