1. Hiilen kemiaa
Hiiliatomit muodostavat orgaanisen kemian perustan
1. Hiili muodostaa kovalenttisia sidoksia
- Orgaaninen kemia on hiiliyhdisteiden kemiaa
- Hiilellä on neljä elektronia uloimmalla kuorellaan, joten se muodostaa yhdisteissään neljä kovalenttista sidosta (elektronit ovat yhteiskäytössä). Tämän vuoksi orgaanisten yhdisteiden rakennekaavoissa hiilestä lähtee 4 sidosviivaa.
- Hiilivedyt ovat hiiltä ja vetyä sisältäviä orgaanisia yhdisteitä. Orgaanisia yhdisteitä on valtava määrä eikä niitä kaikkia edes tunneta.
- Orgaanisen kemian yhdisteissä voi hiilen ja vedyn lisäksi olla happea, typpeä sekä jonkin verran muita alkuaineita (esim halogeeneja)
- Jos hiilivedyssä kaksi hiiliatomia ovat liittyneet toisiinsa yksinkertaisilla kovanlenttisilla sidoksilla niin yhdiste on tyydyttynyt hiilivety, yleisnimeltään alkaani
- Jos hiiliatomien välillä on kaksois- tai kolmoissidos, niin yhdiste on tyydyttymätön
- kaksoissidos niin hiilivety on alkeeni
- kolmoissidos niin hiilivety on alkyyni
- Kovalenttinen sidos
- kahden hiiliatomin välillä on pooliton
- hiili- ja vetyatomin välillä on (heikosti) poolinen
2. Hiiliyhdisteiden kaavoja
- Molekyylikaava kertoo atomien lukumäärän yhdisteessä
- esim butaanin molekyylikaava on C4H10
- Rakennekaava kertoo tarkemmin, miten atomit ovat sitoutuneet toisiinsa kovalenttisilla sidoksilla
- butaanissa on neljä C-atomia, jotka ovat liittyneet toisiinsa yksinkertaisilla sidoksilla (-aani -pääte) eli piirretään ensin hiiliketju (neljän hiilen ketju), ja jokaisesta hiilestä lähtemään 4 sidosviivaa eli kovalenttista sidosta ja jokaisen kovalettisen sidoksen päähän H-atomi.
- Monilla orgaanisilla yhdisteillä on sama molekyylikaava, mutta erilainen rakennekaava. Tällaisia yhdisteitä kutsutaan toistensa isomeereiksi.
- Kirjoita kaksi erilaista rakennetta hiilivedylle, jonka molekyylikaava on C5H12
- Syklisissä hiilivedyissä hiiliatomit muodostavat rengasrakenteen.
- Hiilivedyn eteen tulee syklo -etuliite esim syklobutaani
- rakennekaava piirretään monikulmiona, jossa jokaisen monikulmion päässä on hiiliatomi ja jokaiseen C-atomiin on liittynyt kaksi H-atomia
3. Suhde- ja molekyylikaavan selvittäminen
- Suhdekaava eli empiirinen kaava ilmoittaa eri alkuaineatomien suhteelliset määrät aineessa.
- Suhdekaavan kertoimet ovat pienimmät mehdolliset kokonaisluvut, joilla suhteelliset määrät voidaan ilmoittaa.
- Esimerkiksi etikkahapolla, molekyylikaava C2H4O2 ja glukoosilla, C6H12O6 on eri molekyylikaava mutta sama suhdekaava (CH2O)n, vaikka niillä on hyvin erilainen rakenne ja ominaisuudet.
- Monilla menetelmillä, mm spektroskooppisilla menetelmillä voidaan määrittää näytteessä olevien alkuaineiden määrät massaprosentteina. Massoista voidaan laskea alkuaineiden moolimassojen avulla suhteelliset ainemäärät, joista päätellään suhdekaava.
- Suhdekaavasta voidaan määrittää molekyylikaava, jos molekyylin moolimassa tiedetään.

Esimerkki:
Erään orgaanisen hapon massaprosenttiseksi koostumukseksi määritettiin 48,7 % hiiltä, 43,1 % happea ja 8,2 % vetyä. Määritä yhdisteen suhdekaava.
Kotitehtävät: 18 ja 23