Oppiaineen tehtävä

Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilaita opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen. Se tutustuttaa uskonto- ja katsomusperinteisiin Suomessa sekä uskontoihin ja katsomuksiin muualla maailmassa. Oppiaine edistää uskonnon ja kulttuurin välisen suhteen ymmärtämistä sekä uskontojen ja katsomusten monilukutaitoa. Opetus antaa monipuolista tietoa uskonnoista ja auttaa ymmärtämään niistä käytävää keskustelua. Oppilaita ohjataan kriittiseen ajatteluun sekä tarkastelemaan uskontoja ja katsomuksia eri näkökulmista. Opetuksessa pohditaan uskon ja tiedon suhdetta sekä uskonnoille ominaista kieltä, symboliikkaa ja käsitteistöä. Uskonnon opetus antaa valmiuksia uskontojen ja katsomusten dialogiin, jota käydään sekä katsomusten sisällä että niiden välillä. Opetus kannustaa oppilaita kunnioittamaan elämää, ihmisarvoa sekä omaa ja toisen pyhää.

 

Opetuksessa tutustutaan opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen sekä katsomusten eettiseen ajatteluun ja rohkaistaan oppilaita pohtimaan omakohtaisesti eettisiä kysymyksiä. Opetus tukee oppilaan itsetuntemusta, itsensä arvostamista ja elämänhallintataitojen kehittymistä koko perusopetuksen ajan. Opetus antaa oppilaalle aineksia oman identiteetin, elämänkatsomuksen ja maailmankatsomuksen rakentamiseen ja arviointiin. Uskonnon opetus tukee oppilaan kasvua yhteisön ja demokraattisen yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi ja maailmankansalaiseksi.

 

Vuosiluokilla 3-6 uskonnon opetuksessa laajennetaan ja syvennetään oman uskonnon perustietoja. Opetuksessa perehdytään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin ja kertomuksiin sekä keskeiseen oppiin, eettisiin periaatteisiin, rituaaleihin ja tapoihin. Oppilaita kannustetaan ihmettelyyn ja kyselyyn. Opetuksessa tutustutaan Suomen ja Euroopan uskonnollisiin juuriin sekä uskonnolliseen ja katsomukselliseen elämään nyky-Suomessa ja Euroopassa. Oppilaat harjaannuttavat medialukutaitoaan ja heitä ohjataan arvioimaan ja käyttämään eri lähteistä etsimäänsä tietoa sekä hyödyntämään sitä eri tilanteissa.

Opetuksessa käsitellään lasten oikeuksia ja yksilön vastuuta omista teoistaan. Opetuksessa harjoitellaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä tuetaan oppilaita muodostamaan ja perustelemaan omia näkemyksiä. Oppilaita rohkaistaan ystävyyteen, myönteisen luokka- ja kouluyhteisön rakentamiseen sekä toimimaan syrjintää vastaan.

 

Uskonnon opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3-6

Opetuksen tavoitteet	Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet	Laaja-alainen osaaminen
T1 ohjata oppilasta perehtymään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin ja kertomuksiin sekä keskeisiin oppeihin	S1	L1
T2 ohjata oppilas tutustumaan opiskeltavan uskonnon rituaaleihin ja tapoihin sekä pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin	S1	L1, L2
T3 auttaa oppilasta tunnistamaan uskonnollisen kielen erityispiirteitä ja vertauskuvallisuutta	S1, S2	L2, L3, L4
T4 ohjata oppilasta etsimään, arvioimaan ja käyttämään uskontoa koskevaa tietoa erilaisista lähteistä	S1, S2, S3	L4, L5, L6
T5 opastaa oppilasta perehtymään Suomen ja Euroopan uskonnollisiin ja katsomuksellisiin juuriin ja nykytilaan	S1, S2	L1, L2
T6 ohjata oppilas tutustumaan juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin ja niiden vaikutukseen ja historiaan Euroopassa	S2, S3	L2
T7 kannustaa oppilasta kunnioittamaan omaa ja toisen pyhää sekä käyttäytymään asianmukaisesti erilaisissa uskonnollisissa tilaisuuksissa ja tilanteissa	S1, S2, S3	L2, L5, L6
T8 ohjata oppilas perehtymään opiskeltavan uskonnon eettisiin opetuksiin sekä eri uskontoja yhdistäviin eettisiin periaatteisiin	S1, S2, S3	L7
T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisoikeuksiin ja erityisesti YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen sisältyviä arvoja yksilön ja yhteisön näkökulmasta	S2, S3	L2
T10 ohjata oppilasta arvioimaan tekemiään valintoja ja pohtimaan toiminnan taustalla vaikuttavia arvoja eettisten periaatteiden ja kestävän tulevaisuuden näkökulmasta	S2, S3	L1, L3, L6
T11 luoda oppilaalle mahdollisuuksia keskustella eettisistä kysymyksistä, ilmaista rakentavasti ajatuksiaan ja tunteitaan sekä harjoitella perustelemaan omia näkemyksiään	S1, S2, S3	L1, L4, L6, L7
T12 auttaa ja tukea oppilasta muodostamaan ja vahvistamaan myönteistä maailmankatsomusta, itsetuntoa ja luottamusta elämään	S3	L1

 

Uskonnon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 3-6

 

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat oppiaineen yleisten tavoitteiden saavuttamista. Sisältöjen valinnassa hyödynnetään paikallisia mahdollisuuksia. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille. Oppilaiden kokemusmaailma huomioidaan sisältöjen valinnassa ja niiden tarkemmassa käsittelyssä.

 

S1 Suhde omaan uskontoon: Sisällöissä keskitytään uskonnon lähteisiin, pyhiin kirjoihin ja henkilöihin sekä musiikkiin, symboleihin, pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin. Tärkeitä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon oppi, tavat, rituaalit ja yhteisöt sekä uskonnon sisäinen monimuotoisuus. Tarkastellaan uskonnon keskeisiä kertomuksia ja niiden vuorovaikutusta taiteen, tieteen ja kulttuurin kanssa.

 

S2 Uskontojen maailma: Opetuksen sisältöjä ovat kristinusko, muut uskonnot ja uskonnottomuus suomalaisessa kulttuurissa ja arjessa. Tutustutaan erityisesti koulun lähialueella vaikuttaviin uskonnollisiin yhteisöihin ja niiden pyhiin tiloihin. Opetuksessa tarkastellaan Suomen ja Euroopan katsomuksellista ja uskonnollista taustaa ja nykytilaa. Sisällöt valitaan niin, että muodostuu kokonaiskuva Euroopan uskonnollisista juurista ja erityisesti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin perussisällöistä ja merkityksestä. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon uskontoon liittyvien teemojen käsittely mediassa ja populaarikulttuurissa.

 

S3 Hyvä elämä: Keskeisiä sisältöjä ovat ihmisarvo, elämän kunnioittaminen ja luonnon vaaliminen. Pohdinnan kohteena ovat oppilaan omat valinnat ja toiminnan taustalla vaikuttavat arvot sekä globaali vastuu. Tärkeitä sisältöjä ovat elämäntaidot, itsetuntemus ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Tutustutaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin eettisiin opetuksiin sekä eri uskontojen ja katsomusten yhteisiin eettisiin käsityksiin. Käsitellään YK:n Lapsen oikeuksien sopimusta. Sisällöt antavat oppilaalle välineitä eettiseen keskusteluun ja omien näkemysten perustelemiseen sekä uskonnoista käytävään keskusteluun.

 

Uskonnon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 3-6

 

Asioita tarkastellaan kerronnallisuuden, draaman, kokemuksellisuuden, toiminnallisuuden ja yhteisöllisen oppimisen avulla. Keskeistä on opittavien asioiden alustava käsitteellistäminen. Uskonnon opetuksessa käytetään sisältöjen oppimista edistäviä tietoteknisiä sovelluksia siten, että oppilaiden oma aktiivisuus ja vuorovaikutus korostuvat. Opetuksessa korostetaan kiireettömyyttä ja keskustelua. Opetuksessa voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää vierailuja ja vierailijoita. Opetuksessa voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmäprojekteja myös oppiaineen eri oppimäärien kesken sekä oppiainerajat ylittäen. Tavoitteena on ilmentää koulussa edustettujen uskontojen ja katsomusten moninaisuutta kunnioittavasti.

 

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki uskonnossa vuosiluokilla 3-6

 

Oppimäärien toteutuksessa tehdään toimintaan ja opetukseen liittyvät ratkaisut huomioiden oppilaiden erilaiset uskonnolliset ja katsomukselliset taustat ja kehittyvä kielitaito. Keskeisten käsitteiden ymmärtämistä tuetaan. Opetuksessa luodaan oppimista ja osallisuutta edistäviä yhteisiä tilanteita sekä ohjataan ja vahvistetaan oppilaan opiskelutaitoja ja oma-aloitteisuutta.

 

Oppilaan oppimisen arviointi uskonnossa vuosiluokilla 3-6

 

Uskonnon opetuksessa oppimisen arviointi on ohjaavaa ja kannustavaa. Palautteella pyritään rohkaisemaan oppilasta perehtymään ja tutkimaan uskontojen keskeisiä lähteitä ja piirteitä sekä tekemään asioista omia tulkintoja. Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset kirjallisen ja suullisen tuottamisen tavat sekä muun tekemisen ja ilmaisumuotojen kautta osoitettu osaaminen. Tärkeää on niiden kautta osoitettu taito ilmaista itseään ja ajatuksiaan. Yksityiskohtaisen muistamisen sijaan arvioinissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen sekä ajattelun kehittymiseen.

 

Uskonnon sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää uskonnon valtakunnallisia arviointikriteereitä.

 

 

Uskonnon arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten

uskonto 6.luokan arviointi.pdf

 

Uskonnon eri oppimäärät vuosiluokilla 3-6

Perusopetuslain 11§:n mukaan perusopetuksessa oppiaineena on uskonto tai elämänkatsomustieto. Uskonto toteutetaan saman lain 13§:n mukaan oppilaiden uskonnollisen yhdyskunnan mukaisesti oman uskonnon opetuksena erillisten oppimäärien mukaan. Oppiaineen yhtenäisyyden takaamiseksi kaikille oman uskonnon opetuksen muodoille on laadittu yhteiset tavoitteet ja keskeiset sisällöt.

Eri uskontojen oppimääräkuvauksissa tarkennetaan kaikille yhteisiä sisältöjä oppilaan oman uskonnon luonteen mukaisesti. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan perusteiden yhteisten tavoitteiden, sisältökuvausten ja eri uskontojen tarkennettujen oppimääräkuvausten pohjalle.

 

EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri uskontojen tarkennettujen oppimääräkuvauksen perustalle.

S1 Suhde omaan uskontoon: Opetuksessa tarkastellaan kristinuskon keskeisiä käsitteitä, symboleita ja oppia. Sisältöjen valinnassa huomioidaan kristinuskon moninaisuus ja erityisesti protestanttisuus osana kristinuskoa. Opetuksessa tutustutaan Martin Lutherin ja Mikael Agricolan merkitykseen uskonnon uudistajina. Perehdytään luterilaisuuden oppiin, sakramentteihin, rukouksiin, jumalanpalvelukseen ja seurakunnan toimintaan. Opetuksessa tarkastellaan Raamattua kirjana, sen erilaisia tyylilajeja sekä uskonnollisen kielen erityispiirteitä ja vertauskuvallisuutta. Opetuksessa perehdytään Jeesuksen elämään, opetuksiin ja merkitykseen kristinuskossa. Pohditaan Paavalin ja varhaisen kristillisyyden merkitystä kristinuskon kehittymiselle maailmanuskonnoksi. Tutustutaan Raamatun keskeisten kertomusten vuorovaikutukseen taiteen, tieteen ja kulttuurin kanssa sekä tarkastellaan kristinuskon näkymistä populaarikulttuurissa. Opetuksessa syvennetään tietoja kirkkovuodesta, elämänkaaren kristillisistä rituaaleista sekä niihin liittyvästä moninaisesta tapakulttuurista. Tutustutaan syvällisemmin kirkkoon uskonnollisena rakennuksena, kirkkoarkkitehtuuriin ja siihen liittyvään symboliikkaan. Opetuksessa otetaan huomioon virret ja muu hengellinen musiikki.

S2 Uskontojen maailma: Opetuksessa tarkastellaan, mitä merkitsee pyhyys uskonnoissa, oma ja toisen pyhä. Tutustutaan alustavasti juutalaisuutta, kristinuskoa ja islamia yhdistäviin profeettoihin, pyhiin paikkoihin ja kertomuksiin sekä Jeesuksen asemaan näissä uskonnoissa. Tärkeinä tarkastelun kohteina ovat koulun lähialueilla vaikuttavat uskonnolliset yhteisöt. Opetuksessa tutkitaan Suomen ja Euroopan uskonnollista ja katsomuksellista nykytilaa ja sen taustaa sekä uskonnottomuutta. Alustavasti tutustutaan ekumeniaan ja uskontodialogiin sekä tarkastellaan uskontoja mediasta ja populaarikulttuurista otetuilla ajankohtaisilla esimerkeillä.

S3 Hyvä elämä: Opetuksessa tarkastellaan kristinuskon tärkeimpiä eettisiä ohjeita: Kultaista sääntöä, rakkauden kaksoiskäskyä ja kymmentä käskyä. Pohditaan Kultaisen säännön etiikkaa kristinuskossa ja eri uskonnoissa. Opetuksessa käsitellään keskeisiä elämänkysymyksiä, tunteita ja arvoja Vanhasta ja Uudesta Testamentista valittujen kertomusten avulla. Tärkeitä sisältöjä ovat ihmisoikeusetiikka, YK:n Lapsen oikeuksien sopimus sekä ihmisarvo, elämän kunnioittaminen ja luonnon vaaliminen. Pohditaan oppilaan omia valintoja ja hänen toimintansa taustalla vaikuttavia arvoja sekä globaalia vastuuta. Tärkeitä näkökulmia ovat elämäntaidot, itsetuntemus, tunnetaidot ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Opetukseen valittujen sisältöjen tulee antaa oppilaalle välineitä eettiseen keskusteluun ja omien näkemysten perustelemiseen sekä uskonnoista käytävään keskusteluun.

 

Pomarkun kunta

 

Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät erityispiirteet:

 

Uskonnon opetuksessa on mahdollista käyttää monipuolisesti erilaisia työtapoja. Oppilaat voivat itsenäisesti ja ryhmissä etsiä tietoa erilaisista perinteisistä ja teknologian mahdollistamista lähteistä. Tarinat ja kertomukset elävästä elämästä tuovat käsiteltävät aiheet lähelle ja tarjoavat mahdollisuuksia esim. asettua toisen asemaan ja kehittää empatiakykyä. Opetuksessa käytetään apuna esimerkiksi audiovisuaalista taidetta ja tavallisia kuvia. Erilaisia taiteen muotoja voidaan hyödyntää myös uskonnollisen ilmaisun näkökulmasta.

 

Vierailukäynnit tai retket eri seurakuntien kirkkoihin ja toimintakeskuksiin sekä muille uskonnoille tärkeisiin kohteisiin tuovat vaihtelua oppimisympäristöihin. Osallistuminen koululaisjumalanpalveluksiin mahdollistaa käytännössä tutustumisen kyseisen uskontokunnan rituaaleihin ja tapoihin. Tällöin myös opitaan asiallista käyttäytymistä uskonnollisessa tilaisuudessa ja opitaan kunnioittamaan omaa tai toisen pyhää.

 

Eheyttäminen muiden oppiaineiden välillä on suositeltavaa, koska monia opiskeltavia asiakokonaisuuksia käsitellään myös muissa oppiaineissa.

 

Työskentely voi olla hyvinkin toiminnallista luokkahuoneen ulkopuolella esim. liikuntasalissa tai luontopolulla. Toisaalta se voi olla aktiivisesti eettisiä aiheita pohdiskelevaa keskustelua. Draamat elävöittävät opiskeltavia asioita. Itsenäisen pohdinnan avulla oppilas voi esim. muodostaa omaa maailmankatsomustaan ja arvioida valintojaan eettisten periaatteiden näkökulmasta.

 

Eri seurakuntien, vierailijoiden ja kristillisten järjestöjen järjestämien tilaisuuksien ja tapahtumien hyödyntäminen opetuksessa tarjoaa mahdollisuuksia monipuolistaa oppimisympäristöjä ja avaa käsiteltäviin aiheisiin uusia näkökulmia. Yhteistyötahoina mahdollisia ovat esimerkiksi Pomarkun evankelisluterilainen seurakunta, helluntaiseurakunnan koulupalvelu, Kirkon Ulkomaanapu sekä Fida International. Niillä kaikilla on valmiuksia ja kokemusta toteuttaa erilaisia tapahtumia, vierailuja ja tilaisuuksia tukien opetussuunnitelman toteuttamista.

 

Virsien ja hengellisten laulujen hyödyntäminen opetuksessa elävöittää oppitunteja. Raamattu kristinuskon pyhänä kirjana on myös tunnilla hyödynnettävä oppimateriaali.

 

Opetuksessa keskeistä on luoda myönteistä ilmapiiriä. On tärkeää, että uskonnon opiskelu yleensäkin on positiivista, iloista ja elämänmyönteistä.

 

Ohjaukseen, eriyttämiseen ja tukeen liittyvät erityispiirteet:

 

Oppilaiden uskonnolliset ja katsomukselliset taustat korostuvat uskonnon opiskelussa. Oppilaiden taustalla sekä kielitaidon tasolla on tältä osin suuri vaikutus kykyyn esim. ymmärtää asioita ja ilmaista omia ajatuksiaan selkeästi. Siksi keskeisten käsitteiden ymmärtämistä on syytä tukea. Positiivisen ilmapiirin avulla oppilasta rohkaistaan ilmaisemaan ajatuksiaan. Oppitunneilla on tärkeää luoda ilmapiiri, jossa on helppo ilmaista omia mielipiteitä ja keskustella vaikeistakin asioista. Asioista voi olla eri mieltä. Keskustelu- ja väittelytaitojen kehittäminen onkin tärkeä osa opetusta. Samalla oppilaalla on myös mahdollisuus muodostaa omaa maailmankuvaa.

 

Eriyttämistä voidaan suorittaa luomalla oppimistilanteita, joissa oppilaat käsittelevät yhdessä opiskeltavaa asiaa. Tällöin oppilaiden on helppo seurata ja osallistua keskusteluun.

 

Laaja-alainen osaaminen

 

Uskonnon opetuksessa korostuvat laaja-alaiset osaamisalueet L1, L2, L3, L4 ja L7.

 

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

 

Oppilasta rohkaistaan aktiivisesti asettamaan kysymyksiä ja hakemaan niihin vastauksia itsenäisesti ja vertaisoppimalla. Samalla myös yhteistyötaidot kehittyvät. Oppilaita ohjataan tunnistamaan erilaisia näkökulmia, huomioimaan asioiden välisiä vuorovaikutussuhteita ja keskinäisiä yhteyksiä. Oppilaita kannustetaan kuuntelemaan toisten näkemyksiä, harjoittelemaan ajattelun taitoja, tarkastelemaan asioita kriittisesti ja pohtimaan omaa sisäistä tietoaan.

 

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)

 

Oppilasta ohjataan tuntemaan ja arvostamaan kulttuurisia, uskonnollisia ja katsomuksellisia juuriaan sekä omaa taustaansa ja sen merkitystä. Tutustutaan kotiseudun uskonnolliseen perintöön ja kulttuuriin ennen ja nyt sekä kulttuuriympäristön muutokseen ja moninaisuuteen. Analysoidaan mediakulttuuria, tunnistetaan median vaikutuksia katsomuksellisiin asioihin. Oppilaita ohjataan ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja puolustamiseen esim. kultaisen säännön ja rakkauden kaksoiskäskyn avulla. Mahdollisuuksia kulttuurien ymmärtämiseen ja vertailuun sekä kansainvälisyyden kokemiseen tarjotaan yhteistyöllä esim. seurakuntien ja lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestöjen kanssa. Oppilaita ohjataan empatiaan ja tarkastelemaan asioita eri näkökulmasta.

 

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot(L3)

 

Yhteistyössä toisten kanssa oppilaat kehittävät sosiaalisia taitojaan ja tunneälyään. Tällöin opitaan myös ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkitys. Ymmärretään yksityisyyden kunnioittamisen ja henkilökohtaisten rajojen merkitys ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Työskentelyssä on tärkeää ottaa huomioon teknologian vastuullinen ja turvallinen käyttö sekä tarkastella siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Opetuksessa pohditaan myös vastuullisen kuluttamisen periaatteita (kestävä kulutus, kohtuullisuus ja säästäväisyys) sekä niihin liittyviä omia valintoja. Mediaa ja mainontaa tarkastellaan myös kriittisesti.

 

Monilukutaito (L4)

 

Uskonnon opetuksessa monilukutaitoa kehitetään opetustilanteiden moniaistisuuden, kokonaisvaltaisuuden ja ilmiökeskeisyyden avulla. Kuvanlukutaito on keskeistä, koska erilaiset visuaaliset lähteet ja uskonnollinen symboliikka sisältävät paljon piilossa tai tulkittavissa olevaa informaatiota. Kriittisen ajattelun kehittymistä tuetaan, sillä on tärkeää ymmärtää erilaisten lähteiden perimmäistä tarkoitusta. Suojaava tuki median käytön yhteydessä kehittää oppilaan omia valmiuksia tunnistaa ja kontrolloida mediaan liittyviä asioita. Tulkitsemisen ja arvottamisen taitojen rinnalla kehitetään tuottamisen taitoja. Opetuksella tarjotaan mahdollisuus kysyä ja ihmetellä, kertoa tarinoita, esittää näkemyksiä ja jakaa kokemuksia erilaisin tavoin ja ilmaisun keinoin.

 

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)

 

Opetuksessa hyödynnetään oppilaille karttuneita tieto- ja viestintäteknologian tietoja ja taitoja. Pelillisyyttä käytetään oppimisen edistäjänä. Kirkot sekä lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestöt ovat toteuttaneet pelillisyyttä hyödyntäviä materiaaleja. Oppitunneilla opitaan teknologian järkevää ja eettisesti vastuullista käyttöä sekä niihin liittyviä hyviä käytöstapoja. Osa tehtävistä voidaan suorittaa yksin tai yhdessä toisten kanssa teknologiaa hyödyntäen. Käyttämällä erilaisia oppimista tukevia yhteisöllisiä palveluita, harjoitellaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa myös vuorovaikutustilanteissa.

 

Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)

 

Oppilaita ohjataan ottamaan vastuuta tekemisistään ja opiskelustaan. Erilaisissa työskentelytilanteissa opitaan näkemään yrittämisen ja vaivannäön merkitys lopputulokseen. Oppilaan on tärkeää oppia tiedostamaan oman yritteliäisyyden ja sinnikkyyden vaikutus opinnoissa ja elämässä yleensä. Tämä on tärkeää koko oppilaan oman arvomaailman ja maailmankatsomuksen rakentumisen kannalta.

 

Omien vahvuuksien hahmottamisen ja löytämisen kautta ryhmätöissä, projekteissa tai yhteistyössä seurakuntien, järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa, oppilaat saavat toiminnan kautta positiivista vahvistusta ja mielekkäitä elämyksiä. Oppilaat oppivat samalla myös kantamaan ja jakamaan vastuuta.

 

Koulutyöhön sisällytetään toimintaa, jossa oppilaat saavat kokemuksia työstä, eri ammateista ja toisten hyväksi toimimisesta. Vierailijoiden ja vierailukäyntien avulla opitaan seurakuntien ammateista ja työtehtävistä. Yhteistyössä seurakuntien kanssa oppilaat voivat ottaa vastuuta esim. koululaisjumalanpalveluksen ohjelmasta ja saada sitä kautta kokemuksia seurakunnissa toteutettavista työtehtävistä ja niiden sisällöistä.

 

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

 

Eettisiä kysymyksiä pohtimalla ja tutustumalla eri uskontoihin ja maailmankatsomuksiin, tutkitaan kestävään kehitykseen, rauhaan, tasa-arvoon ja demokratiaan sekä ihmisoikeuksiin, erityisesti lasten oikeuksiin, liittyviä kysymyksiä ja tilanteita. Opiskellaan esim. kristillisen etiikan antamia ohjeita ja harjoitellaan käytännön tekoja, joilla itse voi vaikuttaa myönteisten muutosten puolesta. Samalla käsitellään myös mediaa ja sen valtaa yhteiskunnassa esim. näkökulmien valinnan kautta asenteiden ja mielipiteiden muokkauksessa.

 

Keskustelua, mielipiteiden vaihtoa ja pohdintaa sisältävän opetuksen avulla oppilaat saavat tilaisuuksia harjoitella yhteistyötä, ristiriitojen käsittelyä ja ratkaisujen etsimistä sekä päätöksentekoa. Luottamusta rakennetaan kokemuksilla yhdenvertaisuudesta, osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä. Oppilaita innostetaan osallistumaan seurakuntien ja järjestöjen toimintaan, joissa voi oppia osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja ja kasvaa vähitellen vastuun kantamiseen vapaaehtoistyöntekijänä toimimisen kaltaisissa tehtävissä. Uskonnon opetuksen avulla oppilaita ohjataan ymmärtämään omien valintojen, elämäntapojen ja tekojen merkitys paitsi itselle, myös lähiyhteisöille, yhteiskunnalle ja luonnolle.

 

 

VUOSILUOKKA: 3

TUNTIMÄÄRÄ: 2 VUOSIVIIKKOTUNTIA

 

Opetuksen tavoitteet	Opetuksen keskeiset sisältöalueet	Opetuksen yksityiskohtaisempia sisältöjä
T1, T2, T3, T4, T5, T7, T8, T11	S1 Suhde omaan uskontoon	1. Raamatun alkukertomuksia (Jumala Luojana sekä Vanhan testamentin keskeisiä henkilöitä) 2. Kymmeneen käskyyn tutustuminen 3. Kultainen sääntö 4. Herran siunaus 5. Kristilliset juhlapyhät: erityisesti joulu ja pääsiäinen 6. Luterilainen kirkkorakennus 7. Raamatun käyttöön tutustuminen
T3, T4, T5, T6, T7, T8, T9, T10, T11	S2 Uskontojen maailma	1. Kristillisyys suomalaisen yhteiskunnan perustana 2. Maailman uskonnollinen monimuotoisuus ja uskonnottomuus 3. Erilaisten maailmankatsomusten kunnioittaminen 4. Kultainen sääntö yleismaailmallisena elämänohjeena
T4, T6, T7, T8, T9, T10, T11, T12	S3 Hyvä elämä	1. Kymmenen käskyn ja kultaisen säännön elämää suojeleva merkitys 2. Asiallinen käyttäytyminen uskonnollisissa tilaisuuksissa ja tilanteissa 3. Omien ajatusten ilmaisua eettisistä kysymyksistä

 

 

VUOSILUOKKA: 4

TUNTIMÄÄRÄ: 1 VUOSIVIIKKOTUNTI

Opetuksen tavoitteet	Opetuksen keskeiset sisältöalueet	Opetuksen yksityiskohtaisempia sisältöjä
T1, T2, T3, T4, T5, T7, T8, T11	S1 Suhde omaan uskontoon	1. Evankeliumit Uuden Testamentin keskeisenä sisältönä 2. Jeesuksen keskeisiä elämänvaiheita 3. Jeesuksesta kertovia ihmekertomuksia 4. Jeesuksen vertaukset ja opetukset 5. Isä meidän –rukous 6. Rakkauden kaksoiskäsky ja kultainen sääntö 7. Kristilliset juhlapäivät: erityisesti pääsiäinen ja helluntai 8. Tärkeimmät kristilliset toimitukset 9. Seurakunnan keskeiset työtehtävät 10. Raamatun käyttöön tutustuminen
T3, T4, T5, T6, T7, T8, T9, T10, T11	S2 Uskontojen maailma	1. Kristinuskon vaikutus yhteiskunnassa 2. Suomi ja muut Pohjoismaat luterilaisen kirkon keskeisenä alueena 3. Erilaisten maailmankatsomusten kunnioittaminen 4. Lasten oikeuksien sopimus
T4, T6, T7, T8, T9, T10, T11, T12	S3 Hyvä elämä	1. Kultainen sääntö yksilön valintoja ohjaavana positiivisena ohjeena 2. Asiallinen käyttäytyminen uskonnollisissa tilaisuuksissa ja tilanteissa 3. Ihmisten erilaisuuden kunnioittaminen 4. Omien valintojen taustalla vaikuttavat arvot 5. Omien mielipiteiden rakentava ilmaisu eettisissä kysymyksissä

 

 

 

VUOSILUOKKA: 5

TUNTIMÄÄRÄ: 1 VUOSIVIIKKOTUNTI

Opetuksen tavoitteet	Opetuksen keskeiset sisältöalueet	Opetuksen yksityiskohtaisempia sisältöjä
T1, T2, T3, T4, T5, T7, T8, T11	S1 Suhde omaan uskontoon	1. Raamatun luomiskertomus 2. Kristinuskon keskeinen oppi, Isä meidän –rukous, rakkauden kaksoiskäsky ja kultainen sääntö kristillisen maailmankatsomuksen perustana 3. Kirkkovuoden rakenne ja juhlapyhät 4. Kristilliset toimitukset 5. Erilaisia kristillisiä kirkkokuntia – kristittyjen suuri perhe 6. Diakonia ihmisarvon ja lähimmäisenrakkauden ilmentäjänä 7. Raamatun käyttö osana opetusta
T3, T4, T5, T6, T7, T8, T9, T10, T11	S2 Uskontojen maailma	1. Erilaisia maailmankatsomuksia 2. Uskon ja tiedon suhde 3. Taide ja erilaiset symbolit uskonnollisuuden ilmentäjänä 4. Euroopan uskonnollinen historia ja nykypäivä 5. Erilaisten maailmankatsomusten kunnioittaminen
T4, T6, T7, T8, T9, T10, T11, T12	S3 Hyvä elämä	1. Omien valintojen arviointi etiikan näkökulmasta 2. Omien näkemysten ilmaisun harjoittelu eettisten kysymysten pohdinnassa

 

 

VUOSILUOKKA: 6

TUNTIMÄÄRÄ: 1 VUOSIVIIKKOTUNT

Opetuksen tavoitteet	Opetuksen keskeiset sisältöalueet	Opetuksen yksityiskohtaisempia sisältöjä
T1, T2, T3, T4, T5, T7, T8, T11	S1 Suhde omaan uskontoon	1. Etiikka ja moraali 2. Alkuseurakunnan synty 3. Apostolit Pietari ja Paavali 4. Vainoista uskonnonvapauteen 5. Apostolinen uskontunnustus 6. Luostarilaitos 7. Kirkko jakaantuu 8. Ristiretket 9. Luther ja uskonpuhdistus 10. Mikael Agricola 11. Lähetyskäsky, lähetys- ja kehitysyhteistyö 12. Raamatun käyttö osana opetusta
T3, T4, T5, T6, T7, T8, T9, T10, T11	S2 Uskontojen maailma	1. Suomen uskonnollinen historia ja nykypäivä 2. Juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin keskeisiä piirteitä 3. Maailmanuskonnot ja niiden eettisiä opetuksia 4. Eri uskontoja yhdistäviä eettisiä periaatteita
T4, T6, T7, T8, T9, T10, T11, T12	S3 Hyvä elämä	1. Etiikka arjessa 2. Omien näkemysten perustelun ja rakentavan ilmaisun harjoittelu eettisten kysymysten pohdinnassa