LUKU 5 OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN

5.1 Yhteinen vastuu koulupäivästä

Arvoperusta, oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri ilmenevät koulutyön käytännön järjestämisessä.
Järjestämisen tulee edistää kasvatukselle ja opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja
perusopetuksen tehtävän toteuttamista. Järjestämisellä luodaan edellytykset oppilaiden
hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle sekä huolehditaan kouluyhteisön sujuvasta toiminnasta ja
yhteistyöstä. Koulutyön käytännöt edistävät myös kestävää elämäntapaa.

Lähtökohtana on yhteinen vastuu ja huolenpito jokaisen hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä.
Kasvatustyö ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu koulun kaikille aikuisille tehtävästä riippumatta.
Koulutyön järjestämisessä otetaan huomioon kaikkien oppilaiden tarpeet, edellytykset ja
vahvuudet. Hyvä opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutussuhde edistää kouluun kiinnittymistä1.
Huoltajien ja muiden tahojen kanssa tehtävä yhteistyö tukee tässä onnistumista.

Opetussuunnitelman mukainen opetus, ohjaus, opiskeluhuolto ja oppimisen tuki kaikkina
koulupäivinä sekä turvallinen oppimisympäristö ovat jokaisen oppilaan oikeus. Opetuksen järjestäjä
vastaa siitä, että oppilaan oikeudet toteutuvat ja huolehtii edellytysten luomisesta tätä edistävälle
koulutyölle. Koulun johdolla on käytännön vastuu opetuksen, ohjaukseen, opiskeluhuollon ja
oppimisen tuen järjestämiseen liittyvistä ratkaisuista kouluyhteisössä, kaikilla vuosiluokilla ja
kaikissa oppiaineissa. Tähän sisältyy myös ongelmien ja poissaolojen suunnitelmallinen
ennaltaehkäisy1, sekä kasvun ja oppimisen esteiden tunnistaminen ja poistaminen koulun
toimintatavoista. Jokaisella opettajalla on vastuu opetusryhmänsä toiminnasta, oppimisesta ja
hyvinvoinnista. Opettajat vaikuttavat näihin pedagogisilla ja didaktisilla ratkaisuillaan ja
ohjausotteellaan. Opettajan tehtävään kuuluu oppilaiden oppimisen, työskentelyn ja hyvinvoinnin
seuraaminen ja edistäminen, jokaisen oppilaan arvostaminen ja oikeudenmukainen kohtelu,
mahdollisten vaikeuksien varhainen tunnistaminen sekä oppilaiden ohjaaminen ja tukeminen.
Opettaja huolehtii osaltaan siitä, että oppilaiden oikeus ohjaukseen sekä opetukselliseen ja
opiskeluhuollollisen tukeen toteutuu. Tämä edellyttää vuorovaikutusta oppilaiden ja huoltajien
kanssa, opettajien keskinäistä yhteistyötä ja erityisesti opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten
kanssa tehtävää yhteistyötä.

Oppilailla on kouluyhteisön jäseninä oma vastuunsa. Se ilmenee säännöllisenä osallistumisena
koulutyöhön, reiluna ja arvostavana suhtautumisena koulutovereihin ja koulun aikuisiin sekä
yhteisten sääntöjen noudattamisena. Toisten ihmisten loukkaamattomuuden sekä työn ja
työrauhan kunnioittaminen ja sovituista tehtävistä huolehtiminen on koulutyössä
välttämätöntä. Laki velvoittaa oppilaan osallistumaan perusopetukseen ja suorittamaan tehtävänsä
tunnollisesti ja käyttäytymään asiallisesti. Oppilaan on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja
syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden oppilaiden, kouluyhteisön tai
opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä. Vapautus opetukseen osallistumisesta voidaan
myöntää oppilaalle vain tilapäisesti erityisestä syystä. Koti ja koulu yhdessä ohjaavat oppilaita
toimimaan lain edellyttämällä tavalla ja tukevat oppilaita näiden ponnisteluissa. Koulun tehtävänä
on puuttua suunnitelmallisesti1 poissaoloihin ja auttaa oppilaita onnistumaan koulutyössään.

Kouluun kiinnittyminen ja poissaolojen ehkäiseminen

Läsnäoloa tukeva koulun toimintakulttuuri edistää oppimista, osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja
hyvinvointia. Poissaolojen ehkäiseminen on keskeisessä asemassa suunniteltaessa poissaoloihin
liittyviä toimenpiteitä ja toimintamalleja. Poissaolojen ehkäisemisessä kouluun kiinnittymistä ja
läsnäoloa tuetaan niin kouluyhteisön kuin yksittäisen oppilaankin tasolla.1,3

Koulussa opitaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja ryhmässä toimimisen taitoja osana oppiaineiden
opetusta ja laaja-alaisen osaamisen kokonaisuutta. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelua
varten voidaan paikallisesti laajentaa esimerkiksi terveystiedon tai muiden aineiden oppimäärää.2
Yhteisön kannustava ilmapiiri tukee oppilaiden aitoa toimijuutta sekä vertaissuhteiden
muodostumista. Erityistä huomiota läsnäolon tukemiseen tulee kiinnittää opintojen nivelvaiheissa,
jolloin kiinnittyminen uuteen yhteisöön on kesken.1

Opiskeluhuolto on yhteisöllistä ja yksilökohtaista työtä, jonka avulla huolehditaan niin kouluyhteisön
kuin yksittäisen oppilaan hyvinvoinnista ja oppimisesta. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on tärkeä osa
koulun toimintakulttuuria ja arjen huolenpitoa, jonka avulla vahvistetaan oppilaan osallisuutta ja
kokemusta kuulumisesta luokka- ja kouluyhteisöön. Opiskeluhuolto ulottuu kaikkeen koulutyöhön
ja on kouluyhteisön aikuisten yhteinen tehtävä. Välittävä ilmapiiri, hyvät sosiaaliset suhteet sekä
kiireettömyys ja kuulluksi tuleminen edistävät oppilaan kiinnittymistä yhteisöön. Poissaolojen
ehkäisemistä, suunnitelmallista seurantaa ja niihin puuttumista koordinoi koulukohtainen
opiskeluhuoltoryhmä osana yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön kokonaisuutta. Yhteisöllisen työn
suunnittelussa on tärkeää varmistaa oppilaiden ja huoltajien osallisuus.1,3

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeiden varhainen havaitseminen sekä riittävä ja oikea-aikainen tuki ehkäisee poissaoloja. Oppimisen sujuminen, onnistumiset ja kannustava palaute
tukevat kouluun kiinnittymistä.1,3 Myös kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan
ehkäiseminen ja niihin järjestelmällinen puuttuminen tukevat yksittäisen oppilaan ja koko yhteisön
hyvinvointia ja kiinnittymistä koulutyöhön4 .

Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö, keskustelu läsnäolon merkityksestä ja tiedottaminen
poissaolojen seurannasta ja puuttumisen käytännöistä tukee oppilaan läsnäoloa koulussa1.

Poissaolojen seuranta ja niistä ilmoittaminen

Opetuksen järjestäjä seuraa poissaoloja suunnitelmallisesti hyödyntäen koulutason tietoja.
Opetuksen järjestäjä päättää poissaoloihin puuttumisen toimintamallissaan kenen tehtävänä ja
miten on seurata koulun tasolla oppilaiden poissaoloja suunnitelmallisesti koulu-, luokka- ja
yksilötasolla.1

On tärkeää, että poissaoloihin reagoidaan varhain poissaolon syystä riippumatta. Poissaolosta
ilmoitetaan huoltajalle tai muulle oppilaan lailliselle edustajalle mahdollisimman pian.1 Poissaolojen
lisääntyessä tai pitkittyessä tulee olla viipymättä yhteydessä opiskeluhuoltopalveluiden
ammattilaisiin5. Poissaolojen kohdennetusta seurannasta sovitaan yksilöllisesti1,7.

Poissaoloihin puuttuminen ja taustasyiden selvittäminen

Poissaolojen taustasyyt ovat moninaiset ja ne voivat liittyä niin yhteiskunnan, koulun, oppilaan kuin
kodinkin tapahtumiin ja muutoksiin. Oppilaan kannalta tarkoituksenmukaisten tukitoimien
tarjoamiseksi on hyvä selvittää poissaolojen taustasyitä siinä määrin kuin se on mahdollista.
Syiden selvittäminen ja vastuut sovitaan tiiviissä yhteistyössä oppilaan, huoltajien, opettajien ja
opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisten kanssa.1,7,11 Opetuksen järjestäjän ja koulun tulee
tunnistaa kouluun ja kouluyhteisöön liittyviä tekijöitä poissaolotilanteissa ja puuttua niihin1.

Yksittäisen oppilaan poissaoloihin puututaan opetuksen järjestäjän tekemän poissaoloihin
puuttumisen toimintamallin mukaisesti1. Opettaja voi konsultoida yksittäisen oppilaan asiassa
opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisia opiskeluhuollon tuen tarpeen arvioimiseksi ja tilanteen
selvittämiseksi. Monialainen työskentely on tärkeää käynnistää mahdollisimman varhain.
Tarvittaessa kutsutaan koolle monialainen asiantuntijaryhmä (yksilökohtainen). Ryhmässä
selvitetään oppilaan tuen tarvetta, järjestetään tukea ja seurataan tilannetta.1,7
Opiskeluhuoltopalveluista oppilas ohjataan tarvittaessa koulun ulkopuolisiin sosiaali- ja
terveydenhuollonpalveluihin6,7.

Oppilaan poissaolojen vähentämiseksi voidaan lisäksi tarvita oppilaan tarvitsemien oppimisen ja
koulunkäynnin tukitoimien päivittämistä1,8. Mikäli oppilas ei terveydentilan tai painavan muun syyn
vuoksi pysty kokonaan tai osittain osallistumaan lähiopetukseen, tulee viimesijaisena keinona
harkita päätöksen tekemistä erityisistä opetusjärjestelyistä ja oppimissuunnitelmasta ja siitä, miten
oppilaan opetus, oppimisen tuki ja arviointi järjestetään poissaolojakson aikana9.
Tarvittaessa on otettava yhteyttä sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi tai tehtävä
lastensuojeluilmoitus10.
____________________________________
1 Laki perusopetuslain 26 § muuttamisesta (947/2022)
2 Perusopetuslaki 11 §, 14 § (628/1998), Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen
valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (422/2012) 6 §
3 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 2 - 6 § (1287/2013)
4 Perusopetuslaki 29 § (626/1998)
5 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 § (1287/2013)
6 Terveydenhuoltolaki 15 a §, 16 §, 17 a § (1326/2010), Sosiaalihuoltolaki 5 §, 10 §, 27 c § (1301/2014)
7 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 14 - 19 § (1287/2013)
8 Perusopetuslaki 16 §, 16 a §, 17 §, 17 a § (628/1998)
9 Perusopetuslaki 18 § (628/1998)
10 Sosiaalihuoltolaki 35 § (1301/2014)
11Perusopetuslaki 3 § (626/1998)

Pomarkun Kirkonkylän koulu

Keskeiset tavoitteet ja toimintatavat hyvän ja turvallisen koulupäivän luomiseksi ja yhteistyön järjestämiseksi on kirjattu erilaisiin koulutyötä tukeviin suunnitelmiin, kuten turvallisuussuunnitelmaan, suunnitelmaan kiusaamisen ehkäisemiseksi, kriisisuunnitelmaan, pelastussuunnitelmaan sekä opetussuunnitelman lukuun, jossa käsitellään oppilashuoltoa. Suunnitelmat käydään säännöllisesti läpi henkilökunnan ja tarvittaessa oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Poissaoloihin puuttumisen paikallinen toimintamalli on luotu keväällä 2023 ja se on voimassa 1.8.2023 alkaen.

LÄSNÄOLON TUKEMISEN JA POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEN MALLI  

POMARKUN KIRKONKYLÄN KOULUSSA 

 

Läsnäolon tukeminen ja poissaolojen ennaltaehkäisy  

 

  • Oppilaiden myönteinen ja yksilöllinen kohtaaminen, myönteinen palaute sekä riittävät ja oikea-aikaiset oppimisen tukitoimet. 
  • Kodin ja koulun yhteistyö ja vuorovaikutus. 
  • Yhteisöllinen oppilashuolto: Oppilaiden hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta tukeva toiminta. 
  • Poissaolojen ajantasainen merkitseminen ja niiden seuranta. 
  • Aktiivinen tiedottaminen oppilaille ja koteihin läsnäolon ja poissaolojen merkityksestä ja niiden seuraamisen käytänteistä. 

 

Varhainen puuttuminen  

  • Luokanopettaja/ Erityisluokanopettaja seuraa poissaoloja kuukausittain ja ottaa asian puheeksi havaitessaan esim. seuraavia ilmiöitä: 
    • Haluttomuus tulla kouluun 
    • Luvattomat poissaolot 
    • Selvittämättömät tai puutteellisesti selvitetyt poissaolot 
    • Toistuvat ja pitkäkestoiset sairauspoissaolot 
    • Oppilaan toistuvasti valittamat säryt ja pahoinvointi 
    • Toistuvat poissaolot samasta oppiaineesta, tietyiltä viikonpäiviltä tai koepäivinä. 
    • Toistuvat myöhästymiset 
    •  Tunnilta kesken poistumiset, kesken päivän poistumiset 
    • Oppilas on koulussa, mutta ei tunneilla 
    • Huolestuttavat muutokset oppilaan käytöksessä 
  • Myös huoltaja voi olla yhteydessä kouluun havaitessaan ko. merkkejä lapsensa koulunkäyntiin liittyen. 
  • Opettaja keskustelee havainnoistaan oppilaan ja huoltajan kanssa. 
  • Selvitetään, tarvitseeko oppilas tukea koulunkäyntiinsä. 
  • Sovitaan seuranta-ajasta, jolloin opettaja seuraa poissaoloja tarkemmin. 
  • Oppilas, huoltaja ja/tai opettaja voivat tarvittaessa ottaa yhteyttä esim. erityisopettajaan tai OH-toimijoihin. Myös muita toimijoita voidaan konsultoida matalalla kynnyksellä. 
  • Wilmaan avataan Poissaolojen seuranta –muistio ja asiaan liittyvät kirjaukset tehdään sinne. 
  • Jos huolestuttavat havainnot jatkuvat, voidaan pohtia monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamista jo ennen tuntirajan täyttymistä. 

 

Poissaolojen tuntiraja täyttyy  

 

  • Jos oppilaalla täyttyy 50* poissaolotuntia lukukaudessa, opettaja ottaa yhteyttä oppilaaseen ja huoltajaan ja kertoo, että poissaoloja tarkastellaan, jotta varmistetaan oppilaan opintojen eteneminen ja että oppilas pysyy mukana porukassa. 
  • Mikäli poissaoloille on hyväksyttävä selitys, opinnot etenevät eikä muuta huolta ilmene, opettaja merkitsee Wilman Poissaolojen seuranta –muistioon poissaolorajan täyttyneen ja että poissaoloista on keskusteltu eikä huolta havaittu, minkä jälkeen tilannetta seurataan tavallisten luokkaseurantojen puitteissa. Mikäli jatkoseurannassa ilmenee huolta herättäviä merkkejä, opettaja ottaa asian puheeksi. 
  • Mikäli keskustelussa oppilaan ja/tai huoltajan kanssa herää huolta esim. opintojen etenemisestä, oppilaan terveydentilasta tai koulumotivaatiosta, opettaja kutsuu yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa koolle monialaisen asiantuntijaryhmän (OPHL 14§ ja 19§), johon kutsuttavat osallistujat harkitaan tapauskohtaisesti. 
  • Kokoontumisessa (tai sitä ennen) kartoitetaan oppilaan tilanne, tähän mennessä saatu tuki ja päätetään, millä keinoin oppilaan koulunkäyntiä tuetaan. Tarkistetaan pedagogisen tuen taso. Sovitaan tarvittaessa mahdollisesta yhteydenotosta perheneuvolaan tai sosiaalihuoltolain mukaisesta yhteydenotosta tuen tarpeen arvioimiseksi. Lastensuojeluilmoitus tehdään tarvittaessa (LsL25§) 
  • Sovitaan seurannasta ja vastuuhenkilöstä. Kokoontumisesta kirjataan Opiskeluhuoltokertomus-muistio 

 

* Tuntimäärään lasketaan kaikki poissaolot, myös selvitetyt 

 

 

Poissaolot jatkuvat  

 

  • Mikäli seurannassa todetaan, että huolta aiheuttavat poissaolot jatkuvat tai oppilaalla täyttyy 100* poissaolotuntia lukukaudessa, tilannetta tarkastellaan uudelleen. 
  • Vastuuhenkilö kutsuu yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa koolle monialaisen asiantuntijaryhmän. Tilanteessa voidaan konsultoida ja/tai kutsua mukaan myös muita kuin aiemmin mukana olleita monialaisia asiantuntijoita (esim. lapsen sosiaalityöntekijä tai hyvinvointialueen toimijat). 
  • Kerrataan annettu tuki ja sen vaikutukset 
  • Tarjotaan intensiivisempää tukea, esim. 
    • Yksilöllisesti mietittävät pedagogiset ratkaisut 
    • OH-palvelut 
    • hyvinvointialueen palvelut 
  • Sovitaan vastuuhenkilöstä ja seurannasta. 
  • Sovitut asiat ja vastuut kirjataan Opiskeluhuoltokertomus-muistioon. 
  • Huolen jatkuessa tai jos tukitoimet ja seuranta eivät riitä, tehdään sosiaalihuoltolain mukainen yhteydenotto tuen tarpeen arvioimiseksi tai lastensuojeluilmoitus. 

 

* Tuntimäärään lasketaan kaikki poissaolot, myös selvitetyt 



5.2 Yhteistyö

Opetustoimi ja koulu tekevät monipuolista yhteistyötä perusopetuksen yhtenäisyyden, eheyden ja laadun varmistamiseksi, toiminnan avoimuuden lisäämiseksi sekä oppilaiden oppimisen ja kasvun tukemiseksi. Yhteistyötä tarvitaan myös oppimisympäristöjen monipuolisuuden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Yhteistyö on suunnitelmallista ja sen toteutumista arvioidaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.

5.2.1 Oppilaiden osallisuus

Koulutyö järjestetään siten, että sen perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Huolehditaan siitä, että oppilaat saavat kokemuksia yhteistyöstä ja demokraattisesta toiminnasta omassa opetusryhmässä, koulussa ja sen lähiympäristössä sekä erilaisissa verkostoissa.

Oppilaiden osallistuminen oman koulutyönsä ja ryhmänsä toiminnan suunnitteluun on luonteva tapa vahvistaa osallisuutta. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa oppilaiden osuus on tärkeä. Lisäksi oppilaita rohkaistaan vaikuttamaan myös koulun yhteisen toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun ja kehittämiseen. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun[1]. Oppilaat ovat myös mukana arvioimassa ja kehittämässä yhteistyötä.

Perusopetuslain mukaan koululla tulee olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta. Oppilaskunnan ja sen toimielinten tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista.[2] Se innostaa oppilaita esittämään näkemyksiään, toimimaan ja vaikuttamaan omiin ja yhteisiin asioihin. Oppilaskunta sekä koulun ja kunnan muut osallisuutta tukevat rakenteet ja toimintatavat tarjoavat tilaisuuksia harjoitella demokratiataitoja käytännössä.

[1] Perusopetuslaki 47 a § 1 mom. (1267/2013)

[2] Perusopetuslaki 47 a § 2 mom. (1267/2013)

Pomarkun Kirkonkylän koulu

Pomarkun Kirkonkylän oppilaskunta on koulun oppilaiden vaikutuskanava. Opilaskunnan ja oppilaiden omien aloitteiden kautta oppilaat voivat vaikuttaa koulun toimintaan ja kunnan päätöksentekoon.

Oppilaiden osallisuus tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon kaikessa koulun toiminnassa. Osallisuuden tulee näkyä opetuksen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Osallisuuden kautta edistetään opetuksen tavoitteiden ja kouluviihtyvyyden toteutumista sekä koulun toiminnan kehittämistä.

Oppilaiden osallisuuteen kiinnitetään huomiota heti ensimmäisestä luokasta alkaen. Aktiiviseen toimintaan opetetaan ensin parityön, sitten pitkäkestoisten ryhmien avulla. Ryhmissä oppilaat pääsevät vaikuttamaan työn suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Ryhmissä oppilaiden rooli vaihtuu ja jokainen oppilas saa positiivisia kokemuksia osallisuudesta. Ryhmien työskentelyssä pyritään hyödyntämään erilaisia työtapoja ja –ympäristöjä, ja tarjoamaan oppilaille sopivia ja aitoja valintamahdollisuuksia. Aluksi harjoitellaan aktiivista työskentelyä parin kanssa ja hiljalleen edetään pienryhmätyöhön, niin että 6. luokan loppuun mennessä ryhmässä työskentely ja erilaiset roolit ovat oppilaalle tuttuja ja hallinnassa.

5.2.2 Kodin ja koulun yhteistyö

Perusopetuslain mukaan opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa[1]. Yhteistyöllä tuetaan kasvatuksen ja opetuksen järjestämistä siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Yhteistyö edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. Kodin ja koulun kasvatusyhteistyö lisää oppilaan, luokan ja koko kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta.

Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Hänen on myös huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Perusopetuslain mukaan oppivelvollisuuden voi suorittaa joko siten, että oppilas osallistuu opetukseen tai saa muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot.[2] Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan opetuksesta ja kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä.

Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyön lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen, tasavertaisuus ja keskinäinen kunnioitus. Yhteistyössä otetaan huomioon perheiden moninaisuus sekä tiedon ja tuen tarpeet. Yhteistyön onnistumiseksi tarvitaan koulun henkilöstön aloitteellisuutta ja henkilökohtaista vuorovaikutusta huoltajien kanssa sekä muutoin monipuolista viestintää. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla.

Voidakseen huolehtia kasvatustehtävästään huoltajan tulee saada tietoa lapsensa oppimisen ja kasvun edistymisestä sekä mahdollisista poissaoloista[3]. Lisäksi huoltajan kanssa keskustellaan opetuksen järjestämisen keskeisistä asioista, kuten opetussuunnitelmasta, oppimisen tavoitteista, oppimisympäristöistä ja työtavoista, oppimisen tuesta ja oppilashuollosta, arvioinnista ja todistuksista sekä opiskeluun liittyvistä valinnoista ja lukuvuoden erilaisista tapahtumista. Kannustavat ja oppilaan oppimista ja kehitystä myönteisesti kuvaavat viestit ovat tärkeitä. Säännöllisen palautteen avulla huoltaja voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Erityisen tärkeää yhteistyö on oppilaan koulupolun nivelvaiheissa sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa. Henkilökohtaisten ja ryhmätapaamisten lisäksi yhteistyössä hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa.

Huoltajille tarjotaan mahdollisuuksia tutustua koulun arkeen ja osallistua koulun toiminnan ja kasvatustyön tavoitteiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen yhdessä koulun henkilöstön ja oppilaiden kanssa. Yhteinen arvopohdinta luo perustaa yhteiselle kasvatustyölle. Kodin ja koulun yhteistyössä edistetään myös huoltajien keskinäistä vuorovaikutusta ja luodaan pohjaa vanhempainyhdistystoiminnalle. Vanhempien verkostoituminen ja yhteinen toiminta vahvistavat yhteisöllisyyttä ja antavat tukea opettajien ja koulun työlle.

[1] Perusopetuslaki 3 § 3 mom.

[2] Perusopetuslaki 26 § 1 mom. (477/2003)

[3] Perusopetuslaki 26 § 2 mom. (477/2003)

Pomarkun Kirkonkylän koulu

Pomarkun Kirkonkylän koulu tekee säännöllistä yhteistyötä kotien kanssa. Kodin ja koulun välinen yhteistyö perustuu molemminpuoliseen luottamukseen ja arvostukseen. Tavoitteena on toimiva yhteistyö oppilaan hyvinvoinnin turvaamiseksi ja oppimisen edistämiseksi.

Kodin ja koulun välistä yhteistyötä tehdään usealla tasolla: koko kouluyhteisön tasolla, yksittäisen luokan tasolla ja yksittäistä oppilasta koskien. Koulu järjestää koulutulokkaille ja heidän huoltajilleen tutustumistilaisuuden keväällä sekä vähintään kerran lukuvuodessa vanhempainillan huoltajille. Lukuvuoden aikan järjestetään ainakin yksi vanhempainvartti (arviointikeskustelu).

Koulu käyttää aktiivisesti ja monipuolisesti eri tiedotuskanavia, kuten tiedotteita, koulun kotisivuja ja Wilmaa. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota positiiviseen viestintään. Kun kyseessä on oppimiseen tai kasvuun liittyvä ongelmatilanne, huoltajiin ollaan ensisijaisesti yhteydessä henkilökohtaisesti.

Wilma on tärkeä kodin ja koulun välinen viestintäkanava. Seuraamalla Wilmaa huoltaja saa tietoa esimerkiksi päivittäisen koulutyön sujumisesta ja koulun tapahtumista. Wilman kautta huoltaja selvittää oppilaan poissaolot ja informoi koulua muista koulunkäyntiin liittyvistä asioista.

Tarvittaessa pidetään myös kolmiportaiseen tukeen liittyviä moniammatillisia pedagogisia palavereja.

Vanhempainyhdistys toimii myös tärkeänä linkkinä kodin ja koulun välillä.

5.2.3 Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa

Henkilöstön tiivis yhteistyö edesauttaa koulun kasvatus- ja opetustavoitteiden toteuttamista. Koulutyö järjestetään tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti yhdessä toimien ja työtä jakaen. Aikuisten yhteistyö, kuten samanaikaisopettajuus, mallintaa koulun toimintaa oppivana yhteisönä myös oppilaille. Yhteistyötä tarvitaan erityisesti monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa, oppimisen arvioinnissa ja tuessa sekä oppilashuollon toteuttamisessa.

Koulut tekevät myös keskinäistä yhteistyötä. Tavoitteena on edistää opetuksen kehittämistä ja yhtenäisyyttä sekä vahvistaa henkilöstön osaamista. Yhteistyötä tarvitaan perusopetuksen nivelvaiheissa ja oppilaiden siirtyessä koulusta toiseen. Usein myös eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen, oppimisen tuen sekä oppilashuollon sujuva järjestäminen edellyttää hyvää koulujen välistä yhteistyötä. Toiminta paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa edistää pedagogiikan kehittämistä.

Eheän oppimispolun varmistamiseksi koulu toimii yhteistyössä varhaiskasvatuksen, esiopetuksen sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Hyvä yhteistyö kerho- sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa edistää oppilaiden hyvinvointia. Yhteistyö nuoriso-, kirjasto-, liikunta- ja kulttuuritoimen, poliisin sekä seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden lähiympäristön toimijoiden kuten luontokoulujen, museoiden ja nuorisokeskusten kanssa lisää oppimisympäristöjen monipuolisuutta ja tukee koulun kasvatustehtävää.

Pomarkun Kirkonkylän koulu

Koulun sisäisen ja ulkoisen yhteistyön tavoitteena on oppilaan oppimisen sekä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaaminen. Opetuksen ja erityisesti monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa korostuvat koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat muut kunnan hallintokunnat, kolmas sektori ja elinkeinoelämä. Koulujen välinen yhteistyö korostuu opetuksen ohella oppilashuollossa, nivelvaiheissa ja muissa oppilaan siirtymävaiheissa.

Nivelvaiheyhteistyössä keskeisiä yhteistyötahoja ovat esiopetus ja yläkoulu. Keskeinen yhteistyötaho on aamupäivä-iltapäivätoiminta, joka onkin osa koulumme toimintaa. Iltapäivätoiminnan ohjaajat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan ja soveltuvin osin yhteisiin koulutuksiin ja lukuvuoden suunnitteluun.

Yhteistyön käytännöt kirjataan koulun opetussuunnitelmaan ja niitä tarkennetaan koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Yksilötason yhteistyössä on huomioitava tiedonsiirtoon liittyvät säädökset.

Koulussamme tehdään yhteistyötä luokkien kesken. Opettajat opettavat oman luokkansa lisäksi oppiaineita myös muille luokille. Koulussamme toteutuu mahdollisuuksien mukaan myös samanaikaisopettajuus sekä yhteisopettajuus. Koko koulu/luokat yhdessä järjestävät teemapäiviä.

Tämän lisäksi koulu tekee yhteistyötä esiopetuksen kanssa, erityisesti alkuopetus, erilaisten vierailujen järjestämisen mahdollistamiseksi.

Eri nivelvaiheissa (esikoulusta ensimmäiselle luokalle alakouluun, kuudennelta luokalta yläkouluun) pidetään siirtopalavereita, jotta siirtyminen seuraavalle asteelle olisi mahdollisimman onnistunut.

Yhteistyötä tehdään myös muiden tahojen kanssa, esimerkiksi yrittäjien, eläkeläisten, seurakunnan, MLL:n, Lions clubin, palokunnan, kerhotoiminnan sekä urheiluseurojen kanssa. Yhteistyön muotoja tarkastellaan ja päivitetään koulukohtaisten tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan.

5.3 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö (lihavoitu osuus voimassa 1.8.2022 alkaen)

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelun esteetön sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla, joista keskeisiä ovat opettajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle. Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi myös kasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitokeinoja. Kasvatuskeskustelussa ja kurinpitoasioissa noudatettavasta menettelystä säädetään perusopetuslaissa.[1]

Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpitotoimia.

Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Keskustelun tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuulla oppilasta, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtia keinot tilanteen korjaamiseksi. Menettelyn tavoitteena on löytää myönteisiä keinoja koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Opetuksen järjestäjä päättää, millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään.

Kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun tilaisuudesta. Lisäksi työrauhan turvaamiseksi oppilaan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai muun henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.[2]

Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan edellä mainitulla perusteella evätä myös seuraavaksi työpäiväksi, mikäli opetuksen järjestäjä tarvitsee aikaa suunnitella oppilaan paluuta takaisin opetukseen ja tarjota oppilaalle oppilashuollon palveluita sekä tukea turvallista paluuta opetukseen. Epäämisen aikana oppilaalle on järjestettävä 36h §:ssä tarkoitettuna oppilashuoltona mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa. Lisäksi oppilaalle on järjestettävä muu hänen tarvitsemansa tuki epäämisen aikana ja oppilaan palatessa opetukseen. Oppilaalle tehdään suunnitelma palaamisen tukemiseksi. Ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon, kirjallisen varoituksen antamista oppilaalle ja oppilaan määräaikaista erottamista on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys.

Opetuksen järjestäjän tulee kurinpitotoimea harkitessaan ottaa huomioon teon laatu sekä oppilaan ikä ja
kehitystaso. Ennen kurinpitotoimesta päättämistä on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Muista 36 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava oppilaan huoltajalle ja opetuksen epäämisestä tarvittaessa lisäksi koulun sijaintikunnan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle. Määräaikaisesta erottamisesta ja kirjallisesta varoituksesta tulee antaa päätös, ja muut 36 §:ssä tarkoitetut toimenpiteet tulee kirjata. Opetuksen järjestäjän tulee järjestää opetus, joka estää määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä. Erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan. Oppilaalle ja oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on varattava tilaisuus osallistua tässä momentissa tarkoitetun opetussuunnitelmaan perustuvan henkilökohtaisen suunnitelman laatimiseen. Opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaalle, jolle on määrätty kurinpitotoimi tai jolta opetus on evätty jäljellä olevan työpäivän ajaksi ja enintään seuraavaksi työpäiväksi, järjestetään tarvittava oppilashuolto. Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa, kun hänet on poistettu luokkahuoneesta, muusta tilasta tai koulun tilaisuudesta tai kun oppilaan opetukseen osallistuminen on evätty jäljellä olevan ja sitä seuraavan työpäivän ajaksi.

Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjän laatimaan ja ohjeistamaan opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelman kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista[3]. Suunnittelun tarkoituksena on varmistaa toimintatapojen laillisuus ja yhdenmukaisuus sekä oppilaiden yhdenvertainen kohtelu. Suunnittelu tukee myös koulun järjestyssääntöjen toteutumista.

Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että jokaisella sen alaisella koululla on käytössään kasvatuskeskustelujen ja kurinpitomenettelyjen toteuttamista koskeva suunnitelma. Suunnitelma voidaan laatia osana opetussuunnitelmaa tai erillisenä. Se voidaan laatia kokonaisuudessaan koulujen yhteisenä tai siten, että suunnitelman rakenne ja keskeiset toimintatapalinjaukset ovat yhteisiä ja suunnitelma täsmennetään koulukohtaisesti.

Suunnitelman laadinnassa on otettava huomioon, että kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan käyttää vain laissa mainittuja keinoja ja että näitä keinoja käytettäessä noudatetaan hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Keinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla suhteessa tekoon. Myös oppilaan ikä ja kehitysvaihe otetaan huomioon. Kurinpidollisia keinoja ei saa käyttää oppilaita häpäisevällä tai loukkaavalla tavalla.

Opetuksen järjestäjä päättää suunnitelman laatimisesta ja valmisteluun osallistuvista tahoista. Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun[4]. Yhteistyö huoltajien ja muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon edustajien kanssa tukee suunnitelman toteutumista. Henkilöstöä ja oppilaskuntaa tulee kuulla ennen suunnitelman hyväksymistä tai päivittämistä.

[1] Perusopetuslaki 35 a § (1267/2013) sekä 36 § (477/2003) ja 36 a § (1267/2013)

Perusopetuslaki 35 a § (1267/2013) sekä 36 § (477/2003) ja 36 a § (1267/2013) (163/2022)

[2] Perusopetuslaki 36 § (477/2003) ja 36 a - 36 i § (1267/2013)

Perusopetuslaki 36 § (477/2003) ja 36 a - 36 i § (1267/2013) (163/2022)

[3] Perusopetuslaki 29 § (1267/2013)

[4] Perusopetuslaki 47 a § (1267/2013)

Pomarkun Kirkonkylän koulu

Suunnitelma kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten toimien järjestämiseksi

Kasvatuskeskustelu (PoL 35 a §) on ensisijainen keino puututtaessa oppilaan negatiiviseen käytökseen ja sen tarkoituksena on löytää positiivisia keinoja oppilaan käyttäytymisen parantamiseksi.

Kasvatuskeskusteluun voidaan määrätä oppilas, joka

1) häiritsee opetusta tai
2) muuten rikkoo koulun järjestyssääntöjä tai
3) menettelee vilpillisesti tai
4) kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti.

Kasvatuskeskustelu voi kestää enintään kaksi tuntia. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. Keskustelun yhteydessä oppilaalta voidaan pyytää kirjallinen selvitys tapahtuneesta. Opettaja määrää kasvatuskeskustelun ajankohdan. Kasvatuskeskustelun järjestämisestä ilmoitetaan huoltajalle ja hänelle tarjotaan mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskusteluun voivat oppilaan lisäksi osallistua ne koulun henkilökuntaan kuuluvat, jotka osallistuvat oppilaan opetukseen tai oppilashuoltoon.

Oppilas, joka häiritsee opetusta, rikkoo järjestyssääntöä tai menettelee vilpillisesti, voidaan myös määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Opettaja päättää jälki-istunnon määräämisestä ja ilmoittaa siitä huoltajalle. Oppilasta ja huoltajaa kuullaan ennen kirjallisen varoituksen antamista tai erottamista. Rehtori antaa kirjallisen varoituksen. Opettaja tai rehtori voi määrätä opetusta häiritsevän oppilaan poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan tai koulun järjestämästä tilaisuudesta. (PoL 36 §).

Jos on olemassa vaara, että muiden oppilaiden turvallisuus kärsii tai opetus kohtuuttomasti häiriintyy, voidaan oppilaalta evätä oikeus osallistua opetukseen jäljellä olevan työpäivän ajaksi. Päätöksen tekee rehtori. Päätöksestä ilmoitetaan oppilaan huoltajalle. Vakava rikkomus tai jos oppilas jatkaa epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, voi johtaa erottamiseen enintään kolmeksi kuukaudeksi. Päätöksen erottamisesta tekee sivistyslautakunta. (PoL 36 §).

Kurinpitotoimenpiteet kirjataan. Kurinpitotoimenpiteiden ohella oppilaalle järjestetään tarvittava oppilashuollollinen tuki.

5.4 Opetuksen järjestämistapoja

Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon oppilaiden tarpeet ja olosuhteet sekä paikalliset mahdollisuudet. Näin pyritään löytämään oppimista ja hyvinvointia parhaiten edistäviä ratkaisuja.

5.4.1 Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu on yksilöllisen opinnoissa etenemisen mahdollistava joustava järjestely. Vuosiluokkiin sitomatonta järjestelyä voidaan käyttää koko koulun, vain tiettyjen vuosiluokkien tai yksittäisten oppilaiden opiskelun järjestämisessä. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi lahjakkuutta tukevana tai opintojen keskeyttämistä ehkäisevänä toimintatapana.

Vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun toteuttaminen edellyttää tätä koskevaa päätöstä opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmassa päätetään tällöin, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta kunkin oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti.[1] Oppilaan oma opinto-ohjelma rakentuu opetussuunnitelmassa määrätyistä opintokokonaisuuksista. Opintokokonaisuudet suunnitellaan eri oppiaineille määriteltyjen tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta. Näiden opintokokonaisuuksien suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä opinnoissa etenemiselle ao. oppiaineessa ja opinnoissa kokonaisuutena. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata säännöllisesti. Oppimisen arviointi oman opinto-ohjelman mukaan edettäessä käsitellään luvussa 6.

Vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua käytettäessä tuntijako sekä oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja niihin liittyvät sisällöt määritellään opintokokonaisuuksittain. Opintokokonaisuudet muodostetaan kussakin aineessa valtioneuvoston asetuksen määrittelemien tuntijaon nivelkohtien väliin muodostuvien vuosiluokkakokonaisuuksien pohjalta[2]. Vuosiluokkakokonaisuudet voidaan jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi. Opintokokonaisuuksien sisältö voidaan myös muodostaa yhdistämällä eri oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä vuosiluokkakokonaisuuksien sisällä tai tarvittaessa yli tuntijaon nivelkohtien.

Tarvittaessa oman opinto-ohjelman mukaan etenemistä koskeva ratkaisu voidaan tehdä hallintopäätöksenä yksittäiselle oppilaalle myös perusopetuslain 18 §:n nojalla[3]. Tällainen hallintopäätös on mahdollinen silloinkin, kun paikallista opetussuunnitelmaa ei ole laadittu vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua varten. Oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan sekä määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu ja mahdolliset erityistavoitteet.

[1] Perusopetusasetus 11 § 3 mom.

[2] Valtioneuvoston asetus (422/2012) 6 §

[3] Perusopetuslaki 18 §

5.4.2 Yhdysluokkaopetus

Yhdysluokalla tarkoitetaan opetusryhmää, jossa opiskelee eri vuosiluokilla olevia tai vuosiluokkiin sitomattomasti edettäessä eri-ikäisiä oppilaita. Yhdysluokka voidaan perustaa joko oppilasmäärän pienuuden vuoksi tai pedagogisista syistä. Opetus yhdysluokassa voidaan toteuttaa kokonaan oppilaiden vuosiluokkien mukaisesti tai osittain vuorokurssiperiaatetta noudattaen. Vuorokursseittain opiskeltaessa tulee huolehtia opiskeltavien sisältöjen jatkuvuudesta ja johdonmukaisesta etenemisestä. Erityisesti on huolehdittava oppilaiden opiskelutaitojen kehittymisestä. Mikäli yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Oppiaineiden opetustunteja tasattaessa tulee aina turvata oppilaan oikeus opetussuunnitelmassa määriteltyyn kokonaistuntimäärään. Mikäli oppilas siirtyy vuorokurssiperiaatteen mukaisesta opiskelusta vuosiluokittain etenevään opiskeluryhmään, oppilaan opetus järjestetään yksilöllisesti mahdollisen puuttuvan oppimäärän tai sen osan suorittamiseksi.

Opiskelu yhdysluokassa voidaan toteuttaa myös vuosiluokkiin sitomattomana perusopetusasetuksen mukaisesti[1]. Tällöin oppimäärä määritellään opetussuunnitelmassa opintokokonaisuuksina jakamatta sitä vuosiluokkiin. Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu voi koskea kaikkia koulun oppilaita, tiettyä yhdysluokkaa tai yksittäisiä oppilaita.

Yhdysluokkaopetuksessa on hyvät edellytykset edistää opetuksen eheyttämistä ja käyttää monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Yhdysluokkaopetuksessa hyödynnetään erityisesti vertais- ja mallioppimisen mahdollisuuksia. Yhdysluokissa lähiopetusta voidaan tukea ja rikastaa myös etäyhteyksiä hyödyntäen.

[1] Perusopetusasetus 11 § 3 mom.

Pomarkun Kirkonkylän koulu

Koulussamme yhdysluokkaopetusta annetaan pienryhmissä, joissa on pääsääntoisesti erityisen tuen piirissä opiskelevia lapsia. Yhdysluokkaopetus järjestetään tarkoituksenmukaisimmalla tavalla, oppilaiden vuosiluokkien mukaisesti vai vuorokursseittain. Yhdysluokkaopetuksessa tulee turvata oppilaan oikeus opetussuunnitelmassa määriteltyyn kokonaistuntimäärään.

5.4.3 Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus

Perusopetuksessa voidaan hyödyntää etäyhteyden kautta tapahtuvaa opetusta ja näin täydentää opetusta sekä tarjota monipuolisia opiskelumahdollisuuksia eri oppiaineisiin. Etäyhteyden kautta annettavasta opetuksesta vastaa aina perusopetuksen järjestämisluvan saanut opetuksen järjestäjä. Opetustavan soveltuvuutta pohditaan erityisesti oppilaiden iän ja edellytysten näkökulmasta.

Etäyhteyksillä voidaan tukea erityisesti harvemmin opiskeltujen kielten ja uskontojen sekä valinnaisten aineiden opetusta. Etäyhteyksiä hyödyntävällä opetuksella edistetään oppilaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia monipuoliseen ja laadukkaaseen perusopetukseen koulun koosta ja sijainnista riippumatta. Etäyhteyksien käyttö lisää osaltaan koulun toiminnan ekologista kestävyyttä.

Etäyhteyksiä hyödyntämällä opetusta voidaan sekä eriyttää että eheyttää. Opetuksella voidaan vastata oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin - tarjota erityislahjakkuuden kehittymistä tukevaa opetusta, syventää koulun tarjoamaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea tai huolehtia opetuksesta joissakin poikkeustilanteissa, esimerkiksi oppilaan pitkän sairausjakson aikana. Etäyhteyksien ja erilaisten opetusteknologioiden käyttö monipuolistavat oppimisympäristöjä. Tällöin voidaan käyttää eri opettajien osaamista sekä koulun yhteistyökumppaneiden ja mahdollisten kansainvälisten verkostojen asiantuntemusta oppilaiden tarpeiden ja opetuksen tavoitteiden mukaisesti.

Oppimisympäristön turvallisuudesta sekä oppilaiden valvonnasta ja ohjauksesta huolehditaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin muissakin opetustilanteissa. Opetusryhmällä tulee olla turvallisuudesta ja hyvinvoinnista vastaava opettaja ja oppilaiden mahdollisuudet oppimista edistävään vuorovaikutukseen tulee turvata. Oppilaiden tarpeet huomioonottavalla ja opetusteknologian mahdollisuuksia hyödyntävällä pedagogisella suunnittelulla varmistetaan opetuksen laadukas toteuttaminen. Tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön toteutumiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Pomarkun Kirkonkylän koulu

Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus on yksi opetuksen muoto. Koska opetusta toteutetaan sekä perusopetuksessa että perusopetuksen ulkopuolella yhä enemmän etäyhteyksiä hyödyntäen, oppilaiden valmiuksia etäopiskeluun tulee lisätä. Etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen tavoitteena on parantaa opetustarjonnan monipuolisuutta sekä lisätä alueellista ja kansallista tasavertaisuutta harvinaisten oppiaineiden opiskelussa.

Kun opetus järjestetään etäyhteyksiä hyödyntäen, koulutuksen järjestäjällä on vastuu valvoa opetuksen laatua. Opetusta järjestävä taho vastaa opetuksen toteuttamisesta opetussuunnitelman mukaisesti ja oppimisen arvioinnista. Etäopetusta vastaanottavalla koululla on vastuu oppilaiden valvonnasta ja ohjaamisesta opetustilanteessa. Vastaanottava koulu järjestää myös opetuksen kannalta tarvittavat tilat ja välineet. Etäopetuksen ohjaaja huolehtii yleisestä järjestyksestä, tekniikan toimimisesta sekä ohjaa opetukseen osallistuvaa oppilasta. Vastaanottava koulu huolehtii oman koulunsa ja oppilaiden osalta yhteydenpidosta opetusta antavaan tahoon.

Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus ei korvaa lähiopetusta, mutta sitä voidaan erityisesti hyödyntää esimerkiksi katsomusaineiden ja harvinaisten kielten opetuksessa tai tilanteissa, joissa oppilas on terveydellisistä syistä pitkään koulusta pois. Terveydellisistä syistä kotona opiskelevat oppilaat voivat osallistua koulun ja luokan toimintaan etäyhteyksien avulla.

5.4.4 Joustava perusopetus

Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7–9 vuosiluokkien yhteydessä annettavaa joustavan perusopetuksen toimintaa[1]. Tässä käytetään joustavan perusopetuksen toiminnasta nimitystä joustava perusopetus. Opetus toteutetaan perusopetusta koskevien säädösten ja opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

Joustavalla perusopetuksella pyritään vähentämään perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäisemään syrjäytymistä[2]. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa. Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen lisäksi oppilaita tuetaan, kun he siirtyvät seuraavaan koulutusvaiheeseen ja edistetään heidän valmiuksiaan menestyä opiskelussa.

Joustava perusopetus on tarkoitettu niille 7–9-luokkien oppilaille, joilla on alisuoriutumista ja heikko opiskelumotivaatio sekä oppilaille, joiden arvioidaan olevan vaarassa syrjäytyä jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Opetuksessa korostuu moniammatillinen sekä eri hallintokuntien ja organisaatioiden välinen yhteistyö. Yhteistyöhön voivat osallistua myös ammatilliset oppilaitokset ja lukiot, vapaan sivistystyön oppilaitokset sekä nuorten työpajat. Joustavaa perusopetusta suunnittelemaan ja organisoimaan voidaan muodostaa ohjausryhmä.

Koulun toimintatapoja ja opetusmenetelmiä kehitetään niin, että ne vastaavat joustavaan perusopetukseen valittujen oppilaiden yksilöllisiä tarpeita. Erityistä huomiota kiinnitetään työmuotoihin, joilla lisätään oppilaiden osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta kouluyhteisössä sekä vahvistetaan huoltajien ja kaikkien joustavassa perusopetuksessa työskentelevien yhteistä kasvatustyötä. Opetuksessa painotetaan toiminnallisia ja työpainotteisia opiskelumenetelmiä.

Joustava perusopetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moniammatillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen[3]. Opettajan lisäksi toimintaan osallistuu nuorten sosiaalisen kasvun tukemiseen, perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä muuhun tuki- ja neuvontatyöhön perehtynyt, opetuksen järjestäjän nimeämä ammattilainen. Opetusta voidaan tarvittaessa antaa osittain myös muun opetusryhmän yhteydessä.

Opetus toteutetaan lähiopetuksena koulussa sekä ohjattuna opiskeluna työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä. Opiskelu koulun ulkopuolella on oleellinen osa joustavaa perusopetusta. Näiden jaksojen aikana oppilailla on oikeus opettajan antamaan ohjaukseen ja opetukseen. Oppilaille annetaan opetussuunnitelman mukaisia oppimistehtäviä. Suoriutuminen oppimistehtävistä otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä oppilaiden kanssa työskentelevä henkilöstö tulee perehdyttää työturvallisuuteen, tietosuojaan ja salassapitoon liittyviin sekä muihin tarvittaviin säädöksiin.

Oppilas valitaan joustavaan perusopetukseen oppilaan tai huoltajan hakemuksesta. Oppilaita valittaessa heihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Opetuksen järjestäjä päättää oppilasvalinnan perusteista ja valintamenettelystä.[4] Oppilasvalinnasta tehdään hallintopäätös joka valmistellaan moniammatillisesti. Jos yksittäinen oppilas siirtyy pois joustavasta perusopetuksesta ennen perusopetuksen päättymistä, tehdään joustavan perusopetuksen päättymisestä hallintopäätös.

Joustavan perusopetuksen oppilaalla on oikeus säädösten mukaiseen oppimisen ja koulunkäynnin tukeen, ohjaukseen ja oppilashuoltoon. Oppilas voi tarvitessaan saada yleistä tai tehostettua tukea. Poikkeuksellisesti joustavaan perusopetukseen voidaan ottaa myös erityistä tukea saava oppilas, mikäli oppilas kykenee noudattamaan opetuksessa käytettävää opetussuunnitelmaa ja järjestelyä voidaan pitää oppilaan edun mukaisena.[5]

Joustavan perusopetuksen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai tarkistetaan hänelle jo aiemmin laadittua oppimissuunnitelmaa. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Se sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostetun tuen aikana laadittava oppimissuunnitelma. Lisäksi oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan joustavan perusopetukseen liittyvät erityispiirteet, kuten opetuksen järjestäminen koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä. Mikäli oppilas saa erityistä tukea, joustava perusopetus kuvataan vastaavalla tavalla henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa eli HOJKSissa.

[1] Perusopetuslaki 5 § (1707/2009)

[2] Perusopetusasetus 9 a § 1 mom. (1768/2009)

[3] Perusopetusasetus 9 a § 2 mom. (1768/2009)

[4] Perusopetusasetus 9 b § 2 mom. (1768/2009)

[5] Perusopetusasetus 9 b § 1 mom. (1768/2009)

5.4.5 Opetus erityisissä tilanteissa

Oppilaan opetuksen järjestäminen ja oppilaan tarvitsema tuki edellyttää erityistä pohdintaa esimerkiksi oppilaan sairastuessa vakavasti tai vaikeassa elämäntilanteessa. Perusopetusta voidaan tällöin järjestää muun muassa sairaalaopetuksena, koulukodissa, vastaanottokodissa tai -keskuksessa taikka vankilassa tai muussa rangaistuslaitoksessa annettavana opetuksena.

Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se oppilaan terveys huomioon ottaen on mahdollista. Hoidosta vastaavan sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään myös muulle erikoissairaanhoidossa olevalle oppivelvolliselle oppilaalle opetusta ja tukea siinä määrin kuin se hänen terveytensä, pedagogiset erityistarpeensa ja erikoissairaanhoidon hoidolliset ja kuntoutukselliset toimenpiteet huomioon ottaen on perusteltua, jos opetuksen järjestäminen muutoin ei ole perusopetuslain tai muun lain mukaisista tukitoimista huolimatta oppilaan edun mukaista. Myös kunta, jossa on erikoissairaanhoidon muu toimintayksikkö, voi järjestää opetusta erikoissairaanhoidossa olevalle oppilaalle. Erikoissairaanhoidossa olevan oppilaan opetuksessa yhdistyvät oppimista ja koulunkäyntiä ylläpitävä sekä oppilaan hoitotavoitteita tukeva kokonaiskuntoutuksellinen tavoite. Oppilaan opetuksen järjestäjä ja sairaalan sijaintikunta sopivat ja järjestävät moniammatillisessa yhteistyössä siirtymisen kannalta välttämättömän tuen sairaalaopetukseen tai sieltä takaisin omaan kouluun siirtyvälle oppilaalle.[1] Sairaalaopetuksessa voidaan hyödyntää myös etäyhteyksien kautta tapahtuvaa opetusta. Oppilaan kotikunta on velvollinen maksamaan kotikuntakorvauksen sairaalakoulussa olevista oppilaista.

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten opetuksesta vastaa se kunta, johon lapsi on sijoitettu. Lastensuojelulaitokseen sijoitetun oppilaan opetuksesta vastaa laitoksessa toimiva koulu, jos laitoksella on opetuksen järjestämislupa. Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnalle on säädetty velvollisuus maksaa kotikuntakorvaus.[2] Oppivelvollisuusikäisten vankilaopetuksesta vastaa se kunta, jossa vankila sijaitsee.

Kunta voi osoittaa oppilaan lähikouluksi sopimuksen mukaisesti oman kunnan koulun sijasta myös toisen kunnan koulun, sellaisen yksityisen yhteisön tai säätiön ylläpitämän koulun, jolla on opetuksen järjestämislupa, tai valtion koulun.

[1] Perusopetuslaki 4 a § (1267/2013)

[2] Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 41 § (1271/2013)

Pomarkun Kirkonkylän koulu

Porin kaupunki järjestää sairaalaopetusta Porissa Tiilimäen koulussa. Sairaalaopetuksessa olevien oppilaiden osalta huolehditaan tarvittavista tiedonsiirtoluvista oppilaan oman koulun ja sairaalakoulun välillä. Moniammatillinen yhteistyö ja yhteistyö oppilaiden huoltajien kanssa ovat keskeistä oppilaan koulunkäynnin järjestämisessä.

5.5 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta

Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa[1]. Opetuksen järjestäjä päättää toiminnan järjestämisestä ja laajuudesta. Myös kouluruokailu, välituntitoiminta sekä koulun päivänavaukset, juhlat, retket, opintokäynnit ja leirikoulut sekä mahdollisuuksien mukaan koulumatkat järjestetään siten, että ne tukevat oppilaiden oppimiselle, monipuoliselle kehittymiselle ja hyvinvoinnille asetettuja tavoitteita. Ne myös osaltaan vahvistavat kokemusta hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä ja tekevät mahdolliseksi oppilaiden näkökulmasta eheän, vireyttä vahvistavan ja vaihtelevan päivän. Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään toimintaa ohjaavat tavoitteet ja järjestämisen periaatteet. Koulukohtaisesta järjestämisestä päätetään lukuvuosisuunnitelmassa.

[1] Perusopetuslaki 47 §

5.5.1 Koulun kerhotoiminta

Kerhotoiminta on oppituntien ulkopuolista toimintaa, jonka lähtökohtana ovat koulun kasvatukselliset, opetukselliset ja ohjaukselliset tavoitteet. Se on osa maksutonta perusopetusta ja rakentaa omalta osaltaan toiminnan yhteisöllisyyttä ja rikastuttaa koulun toimintakulttuuria. Kerhotoiminnan tehtävä on tukea oppilaiden monipuolista kasvua ja kehitystä. Kerhot tarjoavat oppilaille mahdollisuuksia tutustua erilaisiin harrastuksiin. Tavoitteena on lisätä harrastuneisuutta sekä tuottaa yhdessä tekemisen, osaamisen, onnistumisen ja ilon kokemuksia. Kerhotoiminnassa oppilaat saavat tilaisuuksia koulussa opitun soveltamiseen, luovaan toimintaan ja monimuotoiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa. Kerhot voivat lisätä oppilaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia sekä arjen hallintaa ja turvallisuutta.

Joustavilla kerhotoiminnan ratkaisuilla tuetaan oppilaan päivän kokonaisuutta. Kerhotoiminnan järjestämis- ja toteuttamistapoja kehitetään ja oppimisympäristöä muokataan harrastuneisuutta tukevaksi. Oppilaiden osuutta kerhotoiminnan suunnittelussa lisätään. Kerhotoiminnan järjestäminen tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa myös kodin ja koulun kasvatusyhteistyötä sekä yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Koulut voivat hyödyntää kerhotoiminnan järjestämisessä eri hallintokuntien, yhteisöjen, yritysten ja järjestöjen sekä koulun muiden sidosryhmien osaamista.

Pomarkun Kirkonkylän koulu

Koulun kerhotoiminta on oppituntien ulkopuolista toimintaa, jonka lähtökohtana ovat koulun kasvatukselliset, opetukselliset ja ohjaukselliset tavoitteet. Koulupäivän jälkeen (tai ennen) järjestettävänä ohjattuna toimintana se lisää koulun yhteisöllisyyttä ja kouluviihtyvyyttä sekä rikastuttaa koulun toimintakulttuuria. Kerhotoiminta tukee oppilaan päivän kokonaisuutta ja edistää oppilaiden hyvinvointia. Kerhotoiminnan tavoitteena on tarjota monipuolista ja laadukasta toimintaa lapsille ja nuorille, tutustuttaa heitä erilaisiin vapaa-ajan toimintoihin ja innostaa aktiiviseen elämään. Keskeistä ovat onnistumisen kokemukset ja mahdollisuus soveltaa koulussa opittua. Kerhotoiminnan tavoitteena on myös lisätä lasten ja nuorten tasavertaisia mahdollisuuksia harrastamiseen. Kerhotoiminnassa tarjotaan oppilaille osallistumisen mahdollisuuksia.

Rehtori vastaa koulun kerhotoiminnasta. Kerhotoiminta on oppilaalle maksutonta ja vapaaehtoista. Kerhot järjestetään joko kouluilla tai koulujen välittömässä yhteydessä. Kerhotoiminta tarkennetaan koulun lukuvuosisuunnitelmassa.

5.5.2 Koulun kirjastotoiminta

Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää koulukirjastotoimintaa ja toteuttaa sitä yhteistyössä lähikirjaston ja muiden kirjastojen kanssa. Kirjastotoiminnalla vahvistetaan oppilaiden yleissivistyksen ja maailmankuvan laajenemista ja avartumista. Monimuotoinen koulukirjastotoiminta tukee oppimiskäsityksen toteutumista aidoissa oppimistilanteissa ja luo oppilaille mahdollisuuksia monenlaisten vastuutehtävien hoitamiseen. Koulun kirjasto ja muut kirjastot tarjoavat aktivoivia ja virikkeisiä oppimisympäristöjä sekä monipuolisia työtapoja. Kirjastotoiminnan tehtävänä on kannustaa oppilaita omaehtoiseen lukemiseen ja omiin lukuvalintoihin, tyydyttää heidän tiedonhaluaan, kannustaa hakemaan tietoa eri lähteistä ja arvioimaan tietolähteitä. Toiminta lisää mahdollisuuksia opetuksen eriyttämiseen, oppilaiden yksilöllisten kiinnostusten mukaiseen työskentelyyn sekä yhteistyöhön kotien kanssa. Yhdessä koulu ja kirjasto ohjaavat elinikäiseen oppimiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen.

Pomarkun Kirkonkylän koulu

Koulu voi käyttää Pomarkun kirjaston palveluja. Kirjasto tarjoaa muun muassa tiedonhaun opetusta, kirjavinkkausta, kirjojen lainausta luokille, lukudiplomeja, satutunteja ja teemapäiviä. Koulu voi käyttää kirjaston palveluja myös ilman ohjattua opastusta.

5.5.3 Kouluruokailu

Kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen. Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä täysipainoinen maksuton ateria. Ateria nautitaan tarkoituksenmukaisesti järjestettynä ja ohjattuna ruokailuna.[1] Kouluruokailun järjestämisessä otetaan huomioon ruokailun terveydellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys. Ruokailuhetkillä on tärkeä virkistystehtävä ja niillä edistetään kestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruoka- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oikea-aikainen ja kiireetön ruokailu ja mahdolliset välipalat varmistavat jaksamisen koulupäivän aikana. Viihtyisä ruokailuhetki lisää hyvinvointia koko kouluyhteisössä.

Kouluruokailu on oppilaille tärkeä osa koulupäivää. Oppilaita kannustetaan osallistumaan kouluruokailun ja etenkin ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Opettajat huolehtivat ruokailun yhteydessä annettavasta ohjauksesta ja kasvatuksesta yhdessä koulun muiden aikuisten kanssa. Kouluruokailun tavoitteista ja järjestämisestä keskustellaan kotien kanssa ja yhdessä tuetaan oppilaiden kehitystä. Kouluruokailuun osallistumista sekä ruoan ja ruokailutilanteen laatua seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.

Opetushenkilöstö ja ruokailusta vastaava henkilöstö tekevät yhteistyötä kouluruokailun järjestämisessä ja toiminnan kehittämisessä. Mikäli oppilaalla on yksilöllisiä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyviä tarpeita, tulee oppilaan, huoltajan, ruokailusta vastaavan henkilöstön ja kouluterveydenhuollon sopia yhdessä ruokailuun liittyvistä tukitoimista ja seurannasta.[2]

[1] Perusopetuslaki 31 § 2 mom.

[2] Perusopetuslaki 3 § 2 mom., 31 a § 1 mom. ja valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) 13 §

Pomarkun Kirkonkylän koulu

Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Kouluruokailu järjestetään siten, että se tukee koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Oppilaita ohjataan terveellisiin ruokatottumuksiin (lautasmalli) ja hyviin ruokatapoihin. Pyritään siihen, että ruokailu on rauhallinen ja miellyttävä tapahtuma. Oppilasta ohjataan kokoamaan terveellinen ateria ja tutustumaan uusiin makuihin sekä kannustetaan oppilasta arvioimaan paljonko ottaa ruokaa. Oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua ruokailun suunnitteluun ja toteutukseen tilanteen mukaan. Tehdään yhteistyötä kodin ja terveydenhoitajan kanssa ruokailuun liittyvissä asioissa. Tarjotaan oppilaille ravintotietoutta. Toteutetaan erilaisia teemaviikkoja/-päiviä.

Ruokailutilanteet toteutetaan kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Kouluruokailussa otetaan huomioon oppilaiden lääketieteellisistä syistä johtuvat erityisruokavaliot ja tilanteesta riippuen myös eettisistä syistä johtuvat erityisruokavaliot. Kouluruokailun ajoittuminen koulupäivään määritellään koulun lukuvuosisuunnitelmassa.

5.5.4 Välitunnit, päivänavaukset ja muut koulun yhteiset tapahtumat

Perusopetusasetuksen mukaan opetukseen tulee käyttää tuntia kohti vähintään 45 minuuttia ja opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi. Osa työajasta voidaan käyttää työelämään tutustuttamiseen sekä lukuvuoden päättäjäisiin ja muihin yhteisiin tapahtumiin.[1] Säännös luo edellytykset koulupäivän monenlaiseen rytmittämiseen sekä välituntien järjestämiseen oppilaiden hyvinvointia edistävällä tavalla. Yhteisiä tapahtumia voivat olla muun muassa koulun juhlat, teemapäivät ja retket. Opintokäynnit ja leirikoulut voivat koskea koko kouluyhteisöä tai vain joitakin tai jotakin opetusryhmää. Myös niissä hyödynnetään perusopetusasetuksen mukaista koulutyön joustavan järjestämisen mahdollisuutta. Päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella[2].

Koulun yhteisöllisyyden ja oppilaiden terveen kehityksen, sosiaalisten suhteiden sekä opiskelussa jaksamisen kannalta välitunnit, päivänavaukset ja monenlaiset yhteiset tapahtumat ovat tärkeitä. Niitä hyödynnetään myös osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Ne vahvistavat oppilaiden laaja-alaista osaamista ja tekevät näkyväksi koulun kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta. Opintokäynnit ja leirikoulut puolestaan tarjoavat mahdollisuuksia oppimisympäristön laajentamiseen ja oppimiseen autenttisissa tilanteissa sekä yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa.

Opetuksen järjestäjällä on paljon harkintavaltaa sen suhteen, miten koulupäivä jaetaan opetusjaksoihin ja välitunteihin, mitä muuta toimintaa koulupäiviin sisältyy ja millaisia toimintamuotoja käytetään. Ratkaisut muokkaavat koulun toimintakulttuuria. Niitä tehtäessä otetaan huomioon perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämisen periaatteet.

[1] Perusopetusasetus 3 § 4 ja 5 mom.

[2] Perusopetusasetus 6 §

Pomarkun Kirkonkylän koulu

Opintokäyntien, opintoretkien, teemapäivien ja -viikkojen sekä päivänavausten teemat valitaan siten, että ne tukevat laaja-alaisen osaamisen tavoitteita ja koulun toimintakulttuuria. Yhteiset tapahtumat ja päivänavaukset voivat myös olla osa monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamista. Edellä mainitut tapahtumat järjestetään siten, että oppilailla on mahdollisuus osallistua niiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Oppilaiden turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota.

Opintoretket, leirikoulut, tapahtumat, teemapäivät ja -viikot kirjataan alustavasti koulun lukuvuosisuunnitelmaan. Opintoretket voivat ylittää työjärjestyksen mukaisen koulupäivän pituuden ja ruokailu voi tapahtua muualla kuin koulussa. Opintokäynti on koulupäivän aikana toteutettava vierailu, jossa ruokailu tapahtuu yleensä koululla. Opintokäyntejä ei kirjata lukuvuosisuunnitelmaan. Opintoretki muuttuu leirikouluksi, kun kohteessa yövytään. Opintoretket ja leirikoulut kirjataan koulun lukuvuosisuunnitelmaan. Leirikouluista tehdään oma suunnitelma, jossa määritellään vastuut.

Välituntien järjestämisessä pyritään oppilaiden aktiivisuuden lisäämiseen. Kannustettavaa on koulupäivän järjestäminen siten, että se mahdollistaa myös pitkien välituntien sisällyttämisen koulupäivään. Pitkien välituntien aikana voidaan järjestää oppilaiden liikkumista edistäviä toimintoja. Koulupäivän jaksottaminen opetusjaksoihin ja välitunteihin kirjataan koulun lukuvuosisuunnitelmaan.

5.5.5 Koulumatkat ja koulukuljetukset

Oppilaita kannustetaan kulkemaan koulumatkat terveyttä ja kuntoa edistävällä tavalla. Heitä opastetaan sekä itsenäisesti että koulukuljetuksin liikuttaessa huolehtimaan omasta ja muiden turvallisuudesta ja käyttäytymään matkaa tehdessään hyvin.

Koulukuljetuksen odotusaikojen valvonnasta ja ohjatusta toiminnasta sekä matkojen aikaisesta turvallisuudesta huolehditaan sopimalla menettelytavoista ja vastuuhenkilöistä[1]. Niistä sekä kuljetusjärjestelyistä tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Koulun tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta, koulumatkalla tapahtuneesta kiusaamisesta, väkivallasta tai häirinnästä tekoihin syyllistyneiden sekä niiden kohteina olleiden oppilaiden huoltajille ja tarvittaessa tukea huoltajia asian selvittämisessä[2].

[1] Perusopetuslaki 32 §

[2] Perusopetuslaki 29 § 7 mom. (1267/2013)

Pomarkun Kirkonkylän koulu

Perusopetuksen koulukuljetusperiaatteet määritellään tarkemmin sivistyslautakunnan hyväksymässä kuljetussäännössä.

Koulukuljetuksessa olevien lasten huoltajat vastaavat siitä, että lapsi pääsee turvallisesti autoon ja autosta kotiin. Liikennöinnin aikaisesta turvallisuudesta vastaavat liikennöitsijät/autoilijat. Huoltajat ovat ensisijaisesti velvollisia ohjaamaan lapsiaan liikkumaan turvallisesti liikenteessä.

Koulun tulee järjestää valvonta mahdollisten odotustuntien ajaksi sekä tarjota mahdollisuus osallistua ohjattuun toimintaan. Ohjattu toiminta voi olla esimerkiksi tukiopetusta, läksyparkkia tai kerhotoimintaa. Koulu tiedottaa huoltajille odotusaikojen valvonnasta ja ohjatusta toiminnasta sekä turvallisuuteen liittyvistä vastuista.

Oppilaita ohjataan turvalliseen liikennekäyttäytymiseen lukuvuoden alussa. Koulussa kerrataan liikennesääntöjä ja ohjataan käyttämään pyöräilykypärää ja heijastimia. Oppilaita kannustetaan kulkemaan koulumatkat joko kävellen tai pyörällä, silloin kun se on turvallista.

Koulun tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta, koulumatkalla tapahtuneesta kiusaamisesta, väkivallasta tai häirinnästä tekoihin syyllistyneiden sekä niiden kohteina olleiden oppilaiden huoltajille ja tarvittaessa tukea huoltajia asian selvittämisessä.

5.6 Paikallisesti päätettävät asiat

Koulutyön käytännön järjestämisestä päätettäessä kiinnitetään huomiota siihen, että ratkaisut
tukevat kasvatuksen ja opetuksen tavoitteiden saavuttamista ja edistävät perusopetuksen
yhtenäisyyttä rakentavaa toimintakulttuuria. Opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti kaikkien
tässä käsiteltävien asioiden osalta koulukohtaiset ratkaisut, työn- ja vastuunjako sekä muu
käytännön toteutus täsmennetään koulun lukuvuosisuunnitelmassa.

Yhteinen vastuu koulupäivästä ja yhteistyö sekä poissaolojen ehkäiseminen,
suunnitelmallinen seuraaminen ja poissaoloihin puuttuminen

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa
• mitkä ovat keskeiset tavoitteet ja toimintatavat hyvän ja turvallisen koulupäivän
luomiseksi ja yhteistyön järjestämiseksi
• toimintamallin oppilaiden poissaolojen ehkäisemiseksi ja suunnitelmalliseksi
seuraamiseksi sekä niihin puuttumiseksi. Toimintamallissa kuvataan opetuksen
järjestäjää, koulua ja oppilasta koskien1
  • miten kouluun kiinnittymistä, koululäsnäoloa ja vertaissuhteita tuetaan ja poissaoloja ennaltaehkäistään1. Mikäli paikallisesti päätetään laajennettavan esimerkiksi terveystiedon tai muiden aineiden oppimäärää tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoitteluun, kuvataan näiden tuntien tavoitteet ja sisällöt opetussuunnitelmassa8.
  • miten poissaoloja seurataan suunnitelmallisesti niin että niistä kerätty tieto on käytettävissä poissaolojen ehkäisemiseen ja varhaiseen puuttumiseen lukuvuoden aikana1
  • miten poissaoloihin puututaan suunnitelmallisesti, ja tämän edellyttämä työnjako ja vastuut1,2
  • miten yhteistyö huoltajien tai muun laillisen edustajan kanssa toteutetaan1,2,3
  • miten poissaolojen ehkäisemisen ja seurannan sekä poissaoloihin puuttumisen toimintatavat sekä niiden suunnittelu koordinoidaan koulukohtaisessa opiskeluhuoltoryhmässä, jossa huoltajat ja oppilaat ovat osallisena1,4
  • miten yhteistyö opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten kanssa poissaolojen ehkäisemisessä, niihin puuttumisessa sekä poissaolojen syiden selvittämisessä toteutetaan1,2

• yhteistyössä kuvataan oppilaan opiskeluhuoltopalveluihin ohjaamisen käytännöt5, terveystarkastuksiin liittyvä yhteistyö6 sekä yhteistyön
konkreettinen käynnistäminen opiskeluhuoltopalvelujen kanssaoppilaan runsaissa poissaoloissa1,7.
  • miten toimintamallin jatkuva seuranta ja kehittäminen kerätyn tiedon ja järjestelmällisen palautteen pohjalta tehdään1.
• miten yhteistyö koulun sisällä sekä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa
organisoidaan ja miten sitä seurataan ja kehitetään, erityisesti
  • miten huolehditaan oppilaiden osallisuuden toteutumisesta
  • mitkä ovat kodin ja koulun yhteistyön keskeiset tavoitteet ja järjestämiskäytännöt.
____________________________________________

1 Laki perusopetuslain 26 § muuttamisesta (947/2022)
2 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 - 5 § (1287/2013)
3 Perusopetuslaki 3 § (626/1998)
4 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 14 § (1287/2013)
5 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 11 § (1287/2013)
6 Terveydenhuoltolaki 16 § (1326/2010), Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja
opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 7 § (338/2011)
7 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 14 - 19 § (1287/2013), Terveydenhuoltolaki 15 a §, 16 §, 17 a § (1326/2010),
Sosiaalihuoltolaki 5 §, 10 §, 27 c § (1301/2014)
8 Perusopetuslaki 11 §, 14 § (626/1998)


Pomarkun Kirkonkylän koulu

Läsnäolon tukemisen ja poissaoloihin puuttumisen malli on esitelty ylempänä kohdassa 5.1.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä