LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma

Perusopetuksen ohjausjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa koulutuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Ohjausjärjestelmän normiosan muodostavat perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetukset, opetussuunnitelman perusteet sekä paikallinen opetussuunnitelma ja siihen perustuvat lukuvuosisuunnitelmat. Järjestelmän eri osat uudistuvat, jotta opetuksen järjestämisessä pystytään ottamaan huomioon muutokset koulua ympäröivässä maailmassa ja vahvistamaan koulun tehtävää kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

Opetussuunnitelman perusteet laaditaan perusopetuslain ja -asetuksen sekä tavoitteet ja tuntijaon määrittävän valtioneuvoston asetuksen pohjalta[1]. Perusteasiakirja on Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jonka mukaisesti paikallinen opetussuunnitelma valmistellaan[2]. Opetussuunnitelman perusteiden tehtävänä on tukea ja ohjata opetuksen järjestämistä ja koulutyötä sekä edistää yhtenäisen perusopetuksen yhdenvertaista toteutumista.

Perusopetus on opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuus, jossa eri osa-alueiden tavoitteet ja sisällöt liittyvät yhteen ja muodostavat opetuksen ja toimintakulttuurin perustan. Tämän vuoksi opetussuunnitelman perusteet sisältävät tavoitteita ja sisältöjä koskevien määräysten lisäksi niiden ymmärtämistä avaavaa tekstiä. Perusteasiakirja sisältää tarpeellisilta osin myös viittauksia lainsäädäntöön, johon perusteissa määrättävät asiat perustuvat.

Paikallinen opetussuunnitelma on tärkeä osa ohjausjärjestelmää. Sillä on keskeinen merkitys sekä valtakunnallisten tavoitteiden että paikallisesti tärkeänä pidettyjen tavoitteiden ja tehtävien ilmentämisessä ja toteuttamisessa. Paikallinen opetussuunnitelma luo yhteisen perustan ja suunnan päivittäiselle koulutyölle. Se on strateginen ja pedagoginen työkalu, joka linjaa opetuksen järjestäjän toimintaa sekä koulujen työtä. Opetussuunnitelma liittää koulujen toiminnan muuhun paikalliseen toimintaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi.

[1] Perusopetuslaki (628/1998), perusopetusasetus (852/1998), valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (422/2012) ja (378/2014) valtioneuvoston asetus perusopetusasetuksen muuttamisesta (423/2012)

[2] Perusopetuslaki 14 § 2 mom. ja valtioneuvoston asetus (422/2012) 13 §

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet

Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä[1]. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatustyön, opetuksen, oppimisen arvioinnin ja tuen, ohjauksen ja oppilashuollon, kodin ja koulun yhteistyön sekä muun toiminnan järjestämisestä ja toteuttamisesta. Siinä täydennetään ja painotetaan opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä tavoitteita, toimintaa ohjaavia linjauksia, keskeisiä sisältöjä ja muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja paikallisesta näkökulmasta. Opetuksen järjestäjä ottaa opetussuunnitelmaa laatiessaan huomioon oppilaiden tarpeet, paikalliset erityispiirteet sekä itsearvioinnin ja kehittämistyön tulokset.

Opetussuunnitelman tehtävänä on edistää opetuksen laadun jatkuvaa kehittämistä ja vahvistaa koulutuksellista jatkumoa. Se luo perustan esiopetuksesta perusopetukseen ja perusopetuksesta seuraavaan koulutusvaiheeseen siirtymiselle. Laadinnassa otetaan huomioon muut paikalliset suunnitelmat kuten

  • mahdollinen varhaiskasvatuksen suunnitelma
  • esiopetuksen opetussuunnitelma
  • mahdollinen perusopetukseen valmistavan opetuksen suunnitelma
  • mahdollinen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma
  • lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma[2]
  • yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma[3]
  • mahdollinen kestävän kehityksen tai kulttuurikasvatuksen suunnitelma sekä muut opetuksen järjestäjän tekemät, erityisesti koulutusta, lapsia, nuoria ja perheitä koskevat suunnitelmat ja päätökset.

Opetuksen järjestäjä hyväksyy opetussuunnitelman erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä, saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten[4]. Paikallinen opetussuunnitelma voidaan laatia kaikille saman opetuksen järjestäjän kouluille yhteisenä tai siten, että suunnitelma sisältää opetuksen järjestäjän yhteisiä sekä useamman koulun yhteisiä ja/tai koulukohtaisia osioita. Päätökset laatimistavasta tekee opetuksen järjestäjä. Opetuksen järjestäjät voivat sopia myös järjestäjärajat ylittävästä yhteistyöstä ja yhteisistä seudullisista opetussuunnitelmalinjauksista.

Opetussuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon, että opetus voi olla pääosin ainejakoista tai se voidaan toteuttaa eheytettynä. Eheytettyä opetusta käytettäessä myös opetussuunnitelma voidaan laatia vuosiluokkakokonaisuuksien osalta eheytettynä.

Kaikki oppilaiden yksilölliset suunnitelmat rakennetaan yhteisen opetussuunnitelman varaan[5]. Lukuvuosisuunnitelmalla täsmennetään, miten opetussuunnitelmaa toteutetaan kussakin koulussa lukuvuoden aikana. Perusopetusasetus velvoittaa tiedottamaan oppilaille ja näiden huoltajille keskeisistä lukuvuosisuunnitelmassa päätetyistä asioista.[6]

Yhteistyö opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman laadinnassa edistää sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja lisää opetuksen ja kasvatustyön yhtenäisyyttä. Opetuksen järjestäjä huolehtii opetustoimen henkilöstön mahdollisuuksista osallistua yhteistyöhön ja edistää sekä oppiaineiden yhteistyötä että eri toimijaryhmien välistä monialaista yhteistyötä. Osallistumismahdollisuuksista huolehditaan riippumatta siitä, mikä suunnitelmien laatimistapa on. Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien valmisteluun[7]. On tärkeää, että myös huoltajat voivat osallistua opetussuunnitelmatyöhön, lukuvuosisuunnitelman valmisteluun sekä koulun toiminnan suunnitteluun, erityisesti kasvatustavoitteiden, toimintakulttuurin sekä kodin ja koulun yhteistyön osalta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden ja huoltajien kannalta mielekkäisiin ja monipuolisiin sekä oppilaiden kehitysvaiheen huomioon ottaviin osallistumistapoihin.

Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa rikastaa koulutyötä ja liittää sen ympäröivän yhteisön elämään. Perusopetuslaki velvoittaa laatimaan opetussuunnitelman oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevilta osin yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa[8]. Yhteistyötä tarvitaan myös muiden hallintokuntien kanssa, jotta kaikkien oppilaiden koulunkäynnistä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista voidaan huolehtia. Muidenkin organisaatioiden ja eri asiantuntijoiden kanssa tehtävä yhteistyö parantaa suunnitelmien ja koulutyön laatua.

Oppilaalla on perusopetuslain turvaama oikeus saada kaikkina koulupäivinä opetussuunnitelman mukaista perusopetusta[9]. Opetuksen järjestäjä huolehtii tämän oikeuden toteutumisesta, ja jokainen oppilaiden kanssa työskentelevä toteuttaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa ja noudattaa muita työtä ohjaavia normeja.

[1] Perusopetuslaki 15 § 1 mom.

[2] Lastensuojelulaki (417/2007) 12 § ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 12 §

[3] Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) 4 §

[4] Perusopetuslaki 15 § 1 mom.

[5] Perusopetuslaki 16 a §, 17 § ja 17 a § (642/2010)

[6] Perusopetusasetus 9 §

[7] Perusopetuslaki 47 a § 1 mom. (1267/2013)

[8] Perusopetuslaki 15 § 2 mom. (477/2003)

[9] Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010)

Pomarkun Kirkonkylän koulu

Pomarkun Kirkonkylän koulun opetussuunnitelma on kaksiportainan:

1.Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (Opetushallitus)

Opetussuunnitelman perusteiden tarkoituksena on varmistaa koulutuksellinen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle.


2. Pomarkun Kirkonkylän koulun opetussuunnitelma

Sisältää kirjauksia ja tarkennuksia opetussuunnitelman perusteisiin paikallisesta opetuk­sen ja muun koulun toiminnan järjestämisestä sekä sisällöistä. Opetus­suunnitelma ohjaa opetussuunnitelman, opetuksen ja koulun toiminnan kehittämistä.

Sisältää koulukohtaisia tarkennuksia esimerkiksi opetussuunnitelman koulukohtaiset painotukset, koulun toimin­tatapojen kuvaus ja koulun toimintakulttuuri.

Koulun opetussuunnitelmaa tarkennetaan koulun lukuvuosisuunni­telmassa.

Opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman hyväksyy sivistyslautakunta. Reh­tori vastaa opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelma tarkistetaan tarvittaessa tai vuosittain lukuvuosisuunnittelun yh­teydessä.

Opetussuunnitelmatyö on jatkuvaa opetuksen ja koulun toiminnan kehittämistä. Oppilailla tulee olla mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman valmisteluun. Oppi­lashuoltoa koskeva osuus on laadittu yhteistyössä perusturvan kanssa.

Opetussuunnitelman laadinnassa on otettu huomioon kaikki muut koulun toimintaa ohjaavat suunnitelmat

1.3 Paikallisen opetussuunnitelman arviointi ja kehittäminen

Opetuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua toimintansa ulkopuoliseen arviointiin. Arvioinnin tarkoitus on koulutuksen kehittäminen ja oppimisen edellytysten parantaminen.[1] Paikallisen opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman toteutumisen seuranta, säännöllinen arviointi ja kehittäminen ovat osa tätä tehtävää.

Opetuksen järjestäjän ja koulujen itsearvioinnissa voidaan hyödyntää kansallisten arviointien ja kehittämishankkeiden tuloksia sekä perusopetuksen valtakunnallisia laatukriteereitä[2]. Yhteistyö oppilaiden, huoltajien ja muiden toimijoiden kanssa edistää avointa ja rakentavaa itsearviointia.

Muutokset opetussuunnitelman perusteissa edellyttävät vastaavien muutosten tekemistä paikalliseen opetussuunnitelmaan ja viemistä käytäntöön. Opetuksen järjestäjä voi tarkistaa opetussuunnitelmaansa ja parantaa sen laatua ja toimivuutta myös paikallisista tarpeista lähtien ja kehittämistyön tuloksia hyödyntäen.

[1] Perusopetuslaki 21 § 1 ja 2 mom. (1296/2013)

[2] Perusopetuksen laatukriteerit, opetus- ja kulttuuriministeriö 2012: 29

Pomarkun Kirkonkylän koulu

Opetussuunnitelmaa arvioitaessa arvioidaan opetussuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden, sisältöjen ja toimintatapojen toteutumista. Opetussuunnitelman toteutumista arvioitaessa arvi­oidaan myös oppilaan osaamista suhteessa opetukselle asetettuihin tavoitteisiin. Aina kun arvioidaan opetusta, oppimista tai muuta koulun toimintaa, arvioidaan samalla myös opetussuunnitelman toteutumista. Arvioinnin tarkoitus on kehittää opetusta ja koulun toimintaa kokonaisvaltaisen kasvamisen ja osaamisen tavoitteiden mukaisesti.

Opetussuunnitelman arvioinnissa hyödynnettävää tietoa saadaan monin tavoin. Arviointi voi olla kunnan, koulun, opettajan ja oppilaan itsearviointia tai ulkopuolisten toteuttamaa arvioin­tia. Opetussuunnitelman toteutumisen arvioinnissa voidaan hyödyntää myös muuta saatavilla olevaa arviointitietoa. Arviointitietoa saadaan lisäksi huoltajilta (esim. vanhempainyhdistys) ja oppilailta (esim. oppilaskunta).

Opetussuunnitelma on keskeisin perusopetuksen kehittämistä ohjaava asiakirja, jonka mukai­sesti laaditaan myös muut toimintaa ohjaavat asiakirjat. Talousarvio ja lukuvuosisuunnitelma sekä niistä johdetut vuosittaiset tavoitteet tukevat opetussuunnitelman toteutumista ja kehittämistä. Koulun itsearviointi perustuu lukuvuosittaiseen koulutyön tavoitteenasetteluun, joka pohjautuu koulun ope­tussuunnitelmaan ja sivistyslautakunnan asettamiin tavoitteisiin sekä muihin ajankohtaisiin koulutuksen kehittämiseksi asetettuihin tavoitteisiin.

Opetussuunnitelmaa päivitetään arvioinnin pohjalta tarvittaessa.