Historia

Historia

Oppiaineen tehtävä

Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä kannustaa heitä omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet. Menneisyyttä koskevan tiedon avulla oppilaita ohjataan ymmärtämään nykyisyyteen johtanutta kehitystä, henkisen ja aineellisen työn arvoa sekä pohtimaan tulevaisuuden valintoja. Oppilaita ohjataan näkemään yksilön merkitys historiallisena toimijana sekä oivaltamaan toiminnan taustalla esiintyviä tekijöitä ja ihmisten motiiveja. Tarkoituksena on tukea oppilaiden identiteetin rakentumista sekä edistää heidän kasvuaan aktiivisiksi ja erilaisuutta ymmärtäviksi yhteiskunnan jäseniksi.

Historianopetuksessa oppilaat paneutuvat erilaisten toimijoiden tuottaman tiedon kriittiseen käsittelyyn ja historiallisen lähdeaineiston ulottuvuuksiin. Opetuksessa syvennytään lisäksi historiantutkimuksen lähtökohtaan, jonka mukaan menneestä pyritään muodostamaan mahdollisimman luotettava kuva saatavilla olevan todistusaineiston perusteella. Opetuksen tavoitteena on kehittää historian tekstitaitoja: taitoa lukea ja analysoida menneisyyden toimijoiden tuottamia lähteitä sekä tehdä päteviä tulkintoja niiden tarkoituksesta ja merkityksestä.

Oppilaita ohjataan ymmärtämään historiatiedon tulkinnallisuutta ja moniperspektiivisyyttä sekä selittämään historiallisessa kehityksessä ilmenevää muutosta ja jatkuvuutta. Historianopetus auttaa oppilaita tunnistamaan yhteiskunnassa olevia arvoja, arvojännitteitä ja niissä tapahtuneita muutoksia eri aikoina.

Vuosiluokilla 4-6 historian opetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilaat historiallisen tiedon luonteeseen, tiedon hankkimiseen sekä peruskäsitteisiin. Pyrkimyksenä on herättää oppilaiden kiinnostus mennyttä aikaa, ihmisen toimintaa, sen merkitystä ja ymmärtämistä kohtaan. Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan toiminnallisia ja elämyksellisiä työtapoja.

Historian opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 4-6

Opetuksen tavoitteet

Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Laaja-alainen osaaminen

Merkitys, arvot ja asenteet

T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena

S1-S5

L1-L7

Tiedon hankkiminen menneisyydestä

T2 johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä

S1-S5

L1, L2, L4, L5, L7

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden

S1-S5

L1, L2, L4-L7

Historian ilmiöiden ymmärtäminen

T4 auttaa oppilasta hahmottamaan erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä

S1-S5

L1, L2, L3

T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja

S1-S5

L2-L4, L6, L7

T6 johdattaa oppilasta hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksia historian tapahtumille ja ilmiöille

S1-S5

L2, L4, L7

T7 auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille

S1-S5

L1-L7

T8 harjaannuttaa oppilasta hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa

S1-S5

L1, L2, L4, L7

Historiallisen tiedon käyttäminen

T9 ohjata oppilasta esittämään muutoksille syitä

S1-S5

L1, L2, L4

T10 ohjata oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä

S1-S5

L1-L7

T11 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa

S1-S5

L2-L4, L6, L7

Historian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 4-6

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista. Historian opiskelu on hyvä aloittaa perehtymällä historian tiedon luonteeseen oppilaan suvun tai lähiyhteisön menneisyyden avulla. Keskeisissä sisältöalueissa kiinnitetään huomio oman perheen, paikkakunnan ja lähialueen historiaan soveltuvissa kohdissa. Sisältöalueet voidaan käsitellä joko kronologisesti tai temaattisesti.

S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty: Perehdytään ihmisen elämiseen pienissä populaatioissa ja metsästyskulttuuriin sekä maanviljelykulttuurin murrokseen ja sivilisaation syntyyn.

S2 Vanha aika ja antiikin perintö: Paneudutaan demokratian orastukseen Kreikassa ja roomalaiseen yhteiskuntaan. Aikakautta tarkastellaan lisäksi Pohjolan asuttamisen näkökulmasta.

S3 Keskiaika: Perehdytään keskiaikaiseen maailmankuvaan sekä idän ja lännen kulttuurisiin yhtäläisyyksiin ja eroavaisuuksiin ja niiden vaikutuksiin eri ihmisryhmille. Käsitellään Suomen siirtyminen historialliseen aikaan ja Ruotsin yhteyteen.

S4 Uuden ajan murrosvaihe: Tutustutaan tieteessä, taiteessa ja ihmisten uskomuksissa tapahtuneisiin muutoksiin.

S5 Suomi osana Ruotsia: Tarkastellaan kehitystä Suomessa 1600–1700-luvuilla.

Historian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 4-6

Oppiaineen tavoitteiden kannalta on tärkeä valita elämyksellisiä ja toiminnallisia työtapoja, esimerkiksi erilaisten lähteiden tutkimista, kerrontaa, draamaa, leikkiä ja pelejä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden historian tekstien ja ympäristön lukutaitoa sekä harjoitella tulkintojen tekemistä itsenäisesti ja toisten kanssa. Opiskelussa hankitaan ja käytetään historiallista tietoa erilaisissa oppimisympäristöissä tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Historia oppiaineena sopii hyvin integroitavaksi muiden oppiaineiden kanssa.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki historiassa vuosiluokilla 4-6

Historianopetuksessa oppilaita ohjataan tutkivaan opiskelutapaan ja heitä rohkaistaan tekemään tulkintoja, vertailemaan, tekemään johtopäätöksiä ja soveltamaan hankittua tietoa sekä suullisesti että kirjallisesti. Tekstien ymmärtämiseen ohjataan avaamalla teksteissä käytettyjä käsitteitä.

Oppilaan oppimisen arviointi historiassa vuosiluokilla 4-6

Historian opetuksessa oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Palautteella pyritään rohkaisemaan oppilaita tutkimaan erilaisia historiallisia lähteitä ja tekemään niistä omia tulkintojaan. Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset kirjalliset ja suullisen tuottamisen tavat sekä muun tekemisen ja ilmaisumuotojen kautta osoitettu osaaminen. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun kehittymiseen.

Historian sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi kunkin oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää historian valtakunnallisia arviointikriteereitä. Opintojen edistymisen kannalta keskeistä on tutkimisen, toimimisen ja menneisyyteen eläytymisen ohella ankkuroituminen kulttuuriympäristöön, aikaperspektiivin hahmottaminen, ihmisen toimijuuden sekä historian merkityksen oivaltaminen ihmiskunnan ja oman elämän kannalta nyt ja tulevaisuudessa.

Historian arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten

Opetuksen tavoite

Sisältö-alueet

Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen

Merkitys, arvot ja asenteet

T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena

S1-S5

Motivaation kehittymistä ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilaita ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.

Tiedon hankkiminen menneisyydestä

T2 johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä

S1-S5

Historian tietolähteiden tunnistaminen

Oppilas osaa ohjatusti etsiä historiatietoa erilaisista tietolähteistä.

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden

S1-S5

Historiatiedon tulkinnallisuuden havaitseminen

Oppilas osaa erottaa toisistaan faktan ja tulkinnan.

Historian ilmiöiden ymmärtäminen

T4 auttaa oppilasta ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä

S1-S5

Kronologian ymmärrys

Oppilas tunnistaa keskeiset historiaan liittyvät ajan jäsentämismuodot ja osaa antaa esimerkkejä eri aikojen yhteiskunnille ja aikakausille ominaisista piirteistä.

T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja

S1-S5

Historiallinen empatia

Oppilas pystyy eläytymään menneen ajan ihmisen asemaan ja nimeämään tämän toiminnan motiiveja.

T6 johdattaa oppilasta hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksia historian tapahtumille ja ilmiöille

S1-S5

Syy- ja seuraussuhteiden hahmottaminen historiassa

Oppilas tunnistaa ja osaa antaa esimerkkejä historian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteista.

T7 auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille

S1-S5

Muutoksen hahmottaminen

Oppilas osaa kuvata muutoksia ja kertoa, miksi muutos ei ole sama kuin edistys. Oppilas osaa kuvata joidenkin esimerkkien avulla, miten muutos ei ole merkinnyt samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta.

T8 harjaannuttaa oppilasta hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa

S1-S5

Jatkuvuuden tunnistaminen

Oppilas osaa antaa esimerkkejä ilmiöiden jatkuvuudesta eri aikakaudesta toiseen.

Historiallisen tiedon käyttäminen

T9 ohjata oppilasta esittämämään muutoksille syitä

S1-S5

Syy- ja seuraus-suhteen kuvaileminen

Oppilas osaa kuvailla pääpiirteissään joidenkin historian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita.

T10 ohjata oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä

S1-S5

Tulkintojen selittäminen

Oppilas osaa selittää joidenkin esimerkkien avulla, miksi sama tapahtuma tai ilmiö voidaan tulkita eri tavoin.

T11 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa

S1–S5

Ihmisen toiminnan selittäminen

Oppilas osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön eri toimijoiden kannalta.

Pomarkun kunta

VUOSILUOKKA: 5

TUNTIMÄÄRÄ: 1 VUOSIVIIKKOTUNTI

Sisältöalue ja yksityiskohtaiset sisällöt

Tavoitteet

S1: Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty:

Mitä historia on?

Kivikauden ihminen

Korkeakulttuurit

T1: Tavoitteena on ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena tutustumalla esim. oman perheen tai suvun historiaan sekä korostamalla historian kokemuksellisuutta ja elämyksellisyyttä.

T2: Historian opiskelun tavoitteena on johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä (esim. esinelöydöt ja kirjalliset lähteet ).

T3: Historian opiskelun tavoitteena on ohjata oppilasta havaitsemaan, että historiallinen tieto on tulkinnanvaraista käyttämällä monipuolisia ja kiinnostavia esimerkkejä opiskeltavilta aikakausilta.

T4: Tavoitteena on auttaa oppilasta hahmottamaan erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin, kuten esihistoriallinen aika ja historiallinen aika, sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä (esim. arkeologia, kirjoitustaito)

T5: Ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisten toiminnan motiiveja niin esihistorian aikana kuin tunnetuimmissa korkeakulttuureissakin liittyen esimerkiksi ruuan hankintaan, maanviljelyksen syntyyn tai kirjoitustaidon kehittymiseen.

T6: Johdattaa oppilasta hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksia esim. korkeakulttuureiden synnylle (niiden ajalliset ja paikalliset edellytykset).

T7: Auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa (esim. suku, koulu, kaupunki).

S2: Vanha aika ja antiikin perintö:

Antiikin Kreikka

Antiikin Rooma

Pohjolan esihistoriallinen aika: kivi-, pronssi- ja rautakausi ja viikinkiaika

Tavoitelauseet tähän:

T1: Ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana tarjoamalla mahdollisuuksia monipuolisiin ja elämyksellisiin työtapoihin.

T2 ja T3: Tavoitteena on, että oppilas tunnistaa erilaisia historian lähteitä Pohjolan esihistorialliselta ajalta sekä antiikin ajalta ja havaitsee tiedon tulkinnallisuuden. Lähteiden valinnassa huomioidaan oppilaan ikätaso sekä oppimisvalmiudet.

T4: Tavoitteena on, että oppilas hahmottaa erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja osaa käyttää niihin liittyviä historiallisia käsitteitä (kivikausi, pronssikausi, rautakausi, antiikki, viikinkiaika).

T5 ja T6: Ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja sekä hahmottamaan ilmiöiden ja tapahtumien syy-seuraussuhteita Pohjolan esihistoriassa sekä antiikin Kreikassa ja Roomassa (esim. uskomukset, poliittiset muutokset, demokratia)

T8: Oppilas harjaantuu hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa huomaamalla, että samat lainalaisuudet toistuvat aikakausien vaihtuessa ja etteivät aikakausien rajat ole jyrkkiä.

T9: Ohjata etsimään syitä muutoksille. Pohditaan miksi kivikaudesta siirryttiin pronssikauden kautta rautakauteen ja mikä loi pohjan viikinkiajalle. Etsitään tekijöitä, jotka johtivat antiikin korkeakulttuureiden syntyyn ja päättymiseen.

T10: Ohjata oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä. Hyödynnetään aikakausille sopivia aineistoja ja lähdemateriaaleja.

T11: Ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa esihistoriallisella ajalla ja antiikin aikakausina tutustumalla ihmisten arkielämään, asumiseen, tapoihin ja uskomuksiin.

VUOSILUOKKA: 6

TUNTIMÄÄRÄ: 2 VUOSIVIIKKOTUNTIA

Sisältöalue ja yksityiskohtaiset sisällöt

Tavoitteet

S3: Keskiaika

Euroopan keskiaika

Suomen keskiaika

T1: Ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana tarjoamalla mahdollisuuksia monipuolisiin ja elämyksellisiin työtapoihin

T1, T2, T3: Ohjataan oppilasta etsimään tietoa keskiajasta erilaisista lähteistä ja tulkitsemaan niitä.

T4, T6: Ohjataan oppilasta ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä. Oppilasta ohjataan tunnistamaan keskiajan erityispiirteet suhteessa antiikin kulttuureihin, sekä kehityskulut, jotka johtivat antiikista keskiaikaan.

T6, T8: Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että keskiaika on vain eurooppalainen käsite. Oppilasta ohjataan tekemään rinnastuksia keskiajan Euroopan ja muiden kulttuurien ja kulttuurialueiden kesken.

T6, T8: Oppilasta ohjataan hahmottamaan jatkuvuuksia antiikin, keskiajan, uuden ajan ja uusimman ajan kesken mm. kulttuurin, tieteen ja taiteen, sekä uskonnon näkökulmasta. Suomen keskiaikaa tarkastellaan kiinteänä osana Euroopan keskiaikaa.

T9, T10, T11: Johdatetaan oppilasta etsimään syitä, miksi tieteiden kehitys pysähtyi ja kirjallinen sivistys romahti antiikin loputtua sekä miten rahatalouden taantumien vaihtotaloudeksi vaikutti keskiajan ihmisten arkielämää ja yhteiskuntajärjestelmää. Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia löytää keskiajasta kehityksestä myös positiivisia piirteitä, jotka johtivat renessanssiin ja uuden ajan murrokseen.

S4: Uuden ajan murrosvaihe

Löytöretket

Renessanssi: tieteen, taiteen ja uskomusten murrosvaihe

Uskonpuhdistus

Valistuksen aika

T1: Ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana tarjoamalla mahdollisuuksia monipuolisiin ja elämyksellisiin työtapoihin.

T2: Johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä. Oppilas saa harjoitella erilaisten lähteiden käyttöä.

T3: Ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden sekä tunnistamaan käsitteet fakta ja tulkinta.

T4: Auttaa oppilasta ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin (keskiajasta uuteen aikaan) sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä tuomalla esiin historian tapahtumien kronologinen eteneminen.

T5 ja T6: Ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja uuden ajan alussa ja hahmottamaan syy-seuraussuhteita aikakauden tapahtumien kautta (esim. uskonpuhdistuksen tausta, tapahtumat ja vaikutukset Euroopassa ja Pohjolassa).

T7 ja T8. Auttaa oppilasta tunnistamaan miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille ja harjaannuttaa oppilasta hahmottamaan historian jatkuvuutta (keskiajan ja uuden ajan murros ja ilmiöiden jatkuminen aikakausista riippumatta).

T9 ja T10: Ohjata oppilasta etsimään muutoksille syitä ja selittämään miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä (esim. maailmankuvan muuttuminen uuden ajan alussa ja siihen johtaneet syyt)

T11: Ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa eri tapahtumien kautta.

S5: Suomi osana Ruotsia

Ruotsin suurvalta-aika ja suurvalta-ajan loppu

1700-luvun sääty-yhteiskunta

Elämää 1600- ja 1700-luvun Suomessa

Hyödyn aikakausi

T2: Johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia Suomen historian lähteitä. Oppilas saa harjoitella lähteiden käyttöä.

T2, T5, T7, T8, T11: Oppilas ymmärtää kuinka pitkä historiallinen side Ruotsiin vaikutti suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehitykseen. Oppilas osaa tunnistaa tämän historiallisen yhteyden vaikutuksen myös Suomen nyky-yhteiskunnassa ja kulttuurissa.

T7: Oppilaalle annetaan mahdollisuus eläytyä arkielämän haasteisiin ja selittää ihmisen toimintaa Suomen historian eri aikakausien ja eri säätyläisluokkien kautta.

T6, T9, Ohjata oppilasta ymmärtämään Venäjän ja Ruotsin konfliktien merkityksen ja Venäjän vahvistumisen merkitystä Suomelle osana Ruotsin suurvalta-aseman murenemista.

T4, T9, Oppilas tutustuu hyödyn aikakauden muutoksiin suomalaisessa yhteiskunnassa, koulutuksessa ja taloudessa.

Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 5-6

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Historian opiskelu harjaannuttaa ajattelun taitoja johdattamalla oppilasta hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksia historian tapahtumille ja ilmiöille. Historian opiskelussa harjaannutaan tutkimaan ihmisen toimintaa, opitaan taitoa asettaa siihen liittyviä kysymyksiä sekä etsimään vastauksia hakemalla tietoa historian lähteistä. Oppilasta ohjataan ajattelun taitojen kehittymiseen, mm. tutkimalla ihmisten motiiveja eri tilanteissa sekä etsimällä historian ilmiöille syitä ja seurauksia.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)

Historian opiskelussa oppilasta ohjataan tutustumaan omaan lähihistoriaansa ja löytämään paikkansa sukupolvien ketjussa. Tutustutaan myös oman kotiseudun ja -alueen historiaan ja kulttuuriperintöön (Pori, Satakunta) ja hyödynnetään tässä monipuolisia työtapoja kuten museovierailuja, vierailijoita luokassa ja itsenäisiä tutkimustehtäviä. Historian opiskelussa nostetaan esiin myös erilaisia ilmaisutapoja, joita voidaan jakaa myös muille (esim. näytelmät, kollaasit). Rohkaistaan oppilaita ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja annetaan heille tilaisuuksia tuotosten jakamiseen kouluaikana (teemapäivät, juhlat, projektit) sekä kannustetaan oppiaineiden väliseen yhteistyöhön.

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)

Historiassa harjoitellaan erilaisten työtapojen kautta vastuunottoa omasta ja yhteisestä työskentelystä ja opiskeluilmapiiristä. Oppisisällön kautta perehdytään myös menneisyyden ihmisten arjen toimintatapoihin ja ratkaisuja yhteisten asioiden hoitamiseksi. Opiskelussa hyödynnetään internetiä ja tuodaan esiin sen kriittinen ja vastuullinen käyttö.

Monilukutaito (L4)

Historian opiskelussa käytetään monipuolisesti erilaisia lähteitä ja opitaan tulkitsemaan niitä lähdekriittisesti. Opetellaan tiedonhakutaitoja painetusta tekstistä, tietokannoista ja internetistä. Yhteistyö äidinkielen opetuksen kanssa on tärkeää.

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)

Historian opiskelussa opitaan käyttämään erilaisia laitteita, ohjelmistoja ja palveluita. Oppilaita kannustetaan sujuvaan tekstin tuottamiseen ja käsittelyyn eri välineillä, sekä mahdollistamaan myös kuvan, äänen, videon ja animaation tekemistä eri historiallisista tapahtumista. Oppilas ymmärtää viestinnässä hyvät käytöstavat sekä tekijänoikeuksien perusperiaatteet. Oppilaat kykenevät etsimään tietoa useammasta eri lähteestä hakupalveluiden avulla ja he harjoittelevat tämän tiedon kriittistä arviointia.

Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)

Historian opiskelussa ohjataan oppilasta itsenäiseen ja järjestelmälliseen työskentelyyn. Oppilas oppii asettamaan itselleen kysymyksiä, joiden ratkaisemiseksi hän työskentelee vastuullisesti, pitkäjänteisesti ja järjestelmällisesti.

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

Historian opiskelun kautta pyritään herättämään oppilaiden kiinnostus vaikuttamiseen. Esimerkkeinä voidaan käyttää oppiaineen sisällöistä nousevia teemoja kuten demokratian kehittyminen ja ilmeneminen. Historian integroiminen muihin oppiaineisiin soveltuvin osin luo oppilaille monia mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Huomioidaan median merkitys yhteiskunnassa ja sen käytön harjoittelu vaikuttamisen välineenä. Historian kautta voidaan myös painottaa jokaisen vastuullisuutta kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.