Tekstihaut kirkonkirjoista

Tarjolla olevat palvelut

Osiossa Kirkonkirjat sukututkijan käytössä​ viitattiin joihinkin palveluihin, jotka tarjoavat mahdollisuuden automaattisiin tekstihakuihin kirkonkirjoista. Tällaisia palveluja ovat Sukututkimusseuran Hiski, Karjala-tietokanta ja Mormoonikirkon FamilySearch. Kullakin palvelulla on ominaispiirteensä ja rajoitteensa. Hiskin sisältö päättyy noin vuoteen 1900 ja tietokannasta puuttuvat rippikirjat kokonaan. Karjala-tietokanta rajoittuu luovutetun Karjalan seurakuntiin. FamilySearchin haut kohdistuvat Suomen osalta vuotta 1860 varhaisempiin rippikirjoihin, sekä vaillinaisesti myös saman ajan syntyneiden ja kastettujen luetteloihin. FamilySearchin erinomaisuus on, että hakutuloksista saa alkuperäiset asiakirjat suoraan nähtävilleen, toisin kuin Hiskistä tai Karjala-tietokannasta.

Haku rippikirjoista FamilySearchin avulla

Jälkipolviselvityksen aikana on tarpeen selvittää tutkittavan perhekunnan asuinpaikkoja, jälkeläisiä, jälkeläisten avioitumisia, sekä perhekunnan jäsenten kuolemia. Parhaiten tällaiset tiedot selviävät rippikirjoista, vaikka tiedot täytyykin tarkistaa myös kastettujen, vihittyjen ja haudattujen luetteloista rippikirjojen huolettoman kirjaustavan vuoksi.

Kirjautuminen

FamilySearch on englanninkielinen, mutta asiaa voi yrittää auttaa esimerkiksi Chromeen asennettavan Google kääntäjä -lisäosan avulla. Palvelun käyttäminen edellyttää myös käyttäjätunnusta, jonka saa ilmaiseksi rekisteröitymällä. Kurssia varten tarjolla on yhteiskäyttötunnus. Palveluun kirjaudutaan siirtymällä sisäänkirjautumissivulle oikean yläkulman "Sign In"-linkistä ja syöttämällä käyttäjätunnus ja salasana ja painamalla sinistä "Sign In"-painiketta.

käyttäjätunnus: <sensuroitu>
salasana: <sensuroitu>

Kuva: Linkki sisäänkirjautumissivulle (vieressä linkki rekisteröitymissivulle)

Kuva: FamilySearchin sisäänkirjautumislomake

Hakuehdot

FamilySearchissa on paljon muitakin ominaisuuksia, mutta lähdeaineistohakuun pääsee aina ylävalikon "Search">"Records"-linkin kautta. Linkki on ympyröity kuvassa punaisella. Linkistä aukeaa kuvan esittämä näkymä, joka on otsikoitu "Search Historical Records". Palvelu toimii siten, että haettavalle henkilölle määritellään hakuehtoja ennakkotietojen perusteella, minkä jälkeen haku käynnistetään, ja järjestelmä tuo esiin luettelon arkistonsa asiakirjoista, joissa esiintyy hakuehtoja vastaava henkilö.

Tärkeimmät hakuehdot ovat yleensä henkilön etunimi ja hänen syntymävuotensa. Näille on hakukentät "First Names", "Last Names" ja "Birth Year". Lisäksi, kun haluamme kohdistaa haun nimenomaan suomalaisiin asiakirjoihin ja nimenomaan rippikirjoihin, haku on syytä rajata myös asuinpaikan mukaan. Tätä varten saadaan hakukenttä esiin sinisellä ympyröidystä "Residence"-linkistä. Sukunimi-kenttä on usein hauissa liian rajoittava, sillä lapsuusaikana henkilöt kirjattiin perheessään usein pelkällä etunimellään ilman sukunimeä tai patronyymiä (esim. "Mattsson"). Toisinaan voidaan hakea myös asiakirjoja, joissa esiintyy haettavan henkilön puoliso. Tällöin lisätään "Spouse"-linkistä hakukentät puolison nimitietoja varten. Tosin on suomalaisten rippikirjojen osalta huomattavaa, että puolisosuhteet on usein kirjattu tietokantaan väärin.

Kuva: FamilySearchin asiakirjahaun hakutietolomake

Esimerkiksi, jos meillä on esipolvitaulun henkilö Jakob Johansson Gunnar s. 29.11.1858 Alahärmä (ks. kuva) ja Hiski-haun avulla ovat löytyneet hänen tarkat kastetietonsa (ks. kuva), voimme etsiä hänen kotiaan FamilySearchin rippikirja-arkistosta hakemalla etunimellä Jakob, syntymävuodella 1858 ja asuinpaikalla Alahärmä. FamilySearchiin ei ole kirjattu rippikirjoista mahdollista tietoa henkilön syntymäpaikasta, joten jos hakutulokseksi toivotaan rippikirjan sivua, syntymäpaikkaehtoa ei kannata asettaa. Asuinpaikkakentän kohdalle kannattaa klikata ruksi, joka tarkoittaa, että hakuehdon on osuttava täsmälleen, eikä muita ehdotuksia toivota tulosluetteloon. Haku käynnistyy sinisestä "Search"-painikkeesta.
Kuva: Ote esipolvitaulusta

*29.11.1858 4.12.1858     B:n Johan Johansson Gunnar h. Sanna Jakobsd:r 45 Jakob

Kuva: Ote Hiskiin tehdystä kastekirjahausta

Kuva: Esimerkki Jaakko Kunnaria koskevan rippikirjahaun hakuehdoista

Hakutulokset

Parhaassa tapauksessa haun tulokseksi saadaan luettelo, joka esittää FamilySearchin tietoja hakuehtoja vastaavista henkilöistä asiakirja-arkistossaan. Esimerkin tapauksessa heti ensimmäisellä rivillä on Jakob, joka on syntynyt ("birth") oikeaan aikaan ("29 November 1858") ja joka on asunut ("residence") Alahärmässä ainakin jonakin vuonna aikavälillä 1853-1860. Kuvassa on ympyröity sinisellä äsken syötetyt hakuehdot, joita pääsee halutessaan muuttamaan sivun vasemmassa reunassa. Punaisella on ympyröity kamerasymboli, josta pääsee tarkastelemaan kyseistä henkilötietuetta koskevaa asiakirjaa. Valokuva on täsmälleen sama kuin Kansallisarkiston digitaaliarkistossa oleva. Asiakirjasta saadaan tietoja muista Jaakon lapsuuskodin perheenjäsenistä ja perheen vaiheiden selvittämiseksi voidaan tehdä uusia vastaavia hakuja vanhempien tai sisarusten tiedoilla.

Kuva: Tulokset FamilySearchiin tehdystä esimerkkihausta


Kuva: Rippikirjan sivu, jolla haettu Jaakko esiintyy alimmaisena

Hakujen yhteydessä on syytä muistaa aineiston ajallinen rajoittuminen noin vuotta 1860 vanhempiin rippikirjoihin. Jos haulle ei tule tuloksia, voi kokeilla väljentää hakuehtoja esimerkiksi katkaisemalla haettavan nimen tähtimerkillä (*). "Jacobin" tapauksessa esimerkiksi "ja*". Tai Susannan tapauksessa vaikkapa "*sanna", jolloin hakutuloksiin tulevat sekä mahdolliset Sannat että Susannat.

Rippikirjassa olevan epäselvän nimen tulkinta Hiskin avulla

Kastekirjoista ja Hiskistä voi hakea apua rippikirjojen epäselvien nimimerkintöjen tulkintaan. Alla on esimerkki Markkulan Juhon ja Susannan vuonna 1795 syntyneestä poikalapsesta, jonka etunimi on kirjoitettu rippikirjaan jotenkin oudosti. Hakemalla Hiskistä kaikki Alahärmässä vuonna 1795 syntyneet selviää, että tuona päivänä Juholle ja Susannalle syntyi lapsi, jonka nimi kirjattiin kastekirjaan muodossa Anders. Myötämielisesti tulkittuna rippikirjaan kirjoitettu nimi muistuttaa tätä riittävästi. Hiskin tiedon voi halutessaan varmistaa myös varsinaisesta kastekirjasta, jossa on myös lisätietoja: Kastetodistajat olivat Matti Laituri, Erkki Köykkäri, Reeti Jaakonpoika Markkula, emäntä Maria Tuomaantytär Laituri, emäntä Kaisa Eliaantytär Köykkäri, piika Kaisa Eliaantytär Färilä. Kasteen toimitti Christer(?) Stenbäck kirkossa.

Kuva: Juhon ja Susannan poikalapsen epäselvästi kirjoitettu nimi rippikirjassa, syntymäaika 16.7.1795

Kuva: Alahärmän seurakunnan valitseminen hakukohteeksi Hiskissä

Kuva: Alahärmän seurakunnan kastettujen luettelon valitseminen hakukohteeksi Hiskissä

Kuva: Alahärmässä vuonna 1795 kastettujen luettelon hakeminen Hiskistä, hakuehtojen määrittely

*6.7.1795 7.7.1795     Bde:s Anders Gabr. Ojala Maria Johanni   Maria
*9.7.1795 10.7.1795     Bde måg. Maths Jacobsson Wackur Margeta Erici   Susanna
*13.7.1795 13.7.1795     Bde:s Elias Johan:i Wolti Maria Eliae   Walborg
*16.7.1795 19.7.1795     Bdn Carl Lillpesola Susanna Mathias   Carl
*16.7.1795 19.7.1795     Bdn Johan Markula Susanna Eliae   Anders
*21.7.1795 26.7.1795     Bdn Eric Kauppi Susanna Erici   Eric
*23.7.1795 26.7.1795     Bdn Johan Kumbula Susanna Georgii   Esaias
*28.7.1795 2.8.1795   Lammi Trp Drg Mårten Johans:s   Maria Andreae   Jacob

Taulukko: Rippikirjaan merkittyä syntymäaikaa vastaava rivi Hiskin kasteluettelossa

Kuva: Hiskin kastetietoa vastaava merkintä Alahärmän kastekirjassa

Alustava jälkipolviselvitys historiakirjoista Hiskin avulla

Usein henkilöille voi tehdä alustavan jälkipolviselvityksen pelkästään Hiskin avulla. Hiskistä saatavat tulokset perustuvat historiakirjoihin, eli aikajärjestyksessä kirjattuihin kastettujen, vihittyjen, haudattujen ja muuttaneiden luetteloihin. Onnekkaassa tapauksessa haku on vaivaton, mutta sellaisenaan epävarma. Ilman täydentäviä lähteitä historiakirjoista ei saa varmuutta perhekunnista kokonaisuuksina. Hiskin hakutulosten perusteella muodostuva käsitys onkin varmistettava rippikirjoista tai niiden puuttuessa muista lähteistä, kuten henkikirjoista tai perinnönjakoasiakirjoista.
  1. Lähtötietona on yleensä rippikirjan sivu, jolla jälkipolviselvityksen kohdehenkilö on lapsuuskodissaan. Esimerkissä tarkastellaan Liisa Hirvelää (s. 24.1.1847), jonka rippikirja vihjaa muuttaneen Lapualle vuonna 1866. Mikäli hän on muuttanut avioliiton johdosta, vihkikirjasta pitäisi löytyä tästä merkintä ja tietoja puolisosta.

    Kuva: Ylihärmän rippikirja 1866-1872, s. 131, Hirvelä

  2. Ensin tehdään Hiski-haku vihittyjen luetteloihin sopivan vihkimerkinnän löytämiseksi. Jos kyseessä on nainen, yleensä riittää, että kohdistaa haun kotipaikkakunnan vihkikirjaan. Miehen tapauksessa täytyy hakea myös lähiseurakuntien vihkikirjoista. Hiskin pääsivulla voi valita seurakuntaluettelosta haun kohteeksi useita seurakuntia pitämällä valinnan aikana näppäimistön Control-näppäintä alas painettuna. Hakuun siirrytään painamalla "Valituista"-painiketta. Seuraavan sivun linkistä haun kohteeksi valitaan "Vihityt".

     Kuva: Ylihärmän seurakunnan valitseminen hakukohteeksi Hiskissä

    Kuva: Ylihärmän seurakunnan vihittyjen luettelon valitseminen hakukohteeksi Hiskissä

  3. Kun vihkimerkintää etsitään, ei tietenkään voida vielä tietää puolison tietoja, joten haku on tehtävä pelkästään liiton toisen osapuolen tiedoilla. Miehen tiedoilla haettaessa hakuehdot tulevat lomakkeen vasemmanpuoleisiin kenttiin osioon "Mies" ja naisen tiedot taas kirjoitetaan vastaavasti oikeanpuoleisiin kenttiin osioon "Nainen". Käypiä hakuehtoja ovat henkilön etunimi, patronyymi eli isännimi, sekä mahdollinen sukunimi tai asuinpaikka. Myös avioitumisvuosi kannattaa rajata henkilön syntymävuoden perusteella mielekkääksi.

    Jos sopivaa hakutulosta ei saada, ehtoja voi muunnella vaikkapa jättämällä jonkin ehdoista kokonaan pois. Esimerkkitapauksessa saadaan varteenotettava tulos vasta, kun hakuehdoista poistetaan patronyymi "johan" ja tehdään uusi haku.

    Kuva: Hakuehtojen määritteleminen Liisa Hirvelän vihkimerkinnän löytämiseksi

  4. Hakutulokseksi saadaan mahdollisesti useitakin vihkimerkintöjä ja näiden tietoja on arvioitava suhteessa lähtötietoihin. Vihkimerkinnästä selviävät yleensä vihkipäivä, sekä puolisoiden sosiaaliluokat, nimet ja asuinpaikat. Esimerkin tapauksessa ainoalla tulosrivillä odotuksiin sopivat morsiamen etunimi Liisa, hänen sukunimekseen kirjattu asuinpaikkansa Hirvelä ja puolison asuinpaikka Lapua. Morsiamen patronyymiksi on kuitenkin kirjattu Kustaf, eikä Johan, niin kuin olisi voinut isän nimen (Johan Gustaf) perusteella odottaa. Vihkitetoa on joka tapauksessa syytä pitää epävarmana ennen kuin pariskunnan yhteisen asuinpaikan rippikirjasivu löytyy ja morsiamen syntymäaika varmistuu odotuksen mukaiseksi.

    Kuul.VihittyKyläTaloMiesVaimoKyläTalo
    *  13.7.1866 Lappo   Bonds:n Gabriel Jakobss:n Frändi bondd:rn Elisabet Kustafsd:r Hirvelä    
    Taulukko: Oletettu Liisa Hirvelän vihkimerkintä

  5. Vihityn pariskunnan asuinpaikkaa voi etsiä ensinnä miehen kotipaikan rippikirjasivulta, mutta toinen vaihtoehto on etsiä kastemerkinnöistä vihjeitä asuinpaikasta. Pariskunnan lapsista voi saada alustavan käsityksen tekemällä varteenotettavien seurakuntien kastekirjoihin Hiski-haun vanhempien nimillä ja sopivalla aikarajauksella. Koska Liisan patronyymistä on esimerkin tapauksessa epäselvyyttä, se kannattaa jättää pois hakuehdoista.

    Kuva: Hakuehdot Kaapon ja Liisan mahdollisten lasten kastemerkintöjen löytämiseksi

    Lapua - Lappo - kastetut
    • Haetaan vuodet 1866 - 1900
    • ...
    SyntynytKastettuKyläTaloIsäÄitiLapsi
    *23.9.1867 29.9.1867     Bondson Gabriel Jakobsson Frändilä h:u Lisa   Maria Greta
    *17.5.1869 23.5.1869     Bondesonen Gabriel Jacobsson Frändilä hru Lisa Gustafsd:r   Jacob Wiktor
    *16.2.1871 20.2.1871     Bden Gabriel Jakobsson Frändilä h:u Lisa   Sofia Elisabeth
    *16.7.1873 20.7.1873     Bonden Gabriell Jakobsson Frändilä hust. Lisa   Wilhelmina
    *2.6.1880 6.6.1880     Bden Gabriel Jakobsson Frändi hust. Lisa   Amanda Justina
    *21.10.1882 29.10.1882   Frändin taloll. Kaappo Jaakonpoika   vaimo Liisa Juhantytär   Ida
    *8.1.1885 11.1.1885     Taloll. Kaappo Jaakonp. Frändi v:mo Liisa   Kustaa Alpiini
    *3.1.1886 3.1.1886     Talok. Matti Kaarieli Jaakonp. Wuori v. Liisa Wilhelmina   Ernst
    *25.8.1887 28.8.1887     Talok. Kaappo Jaakonp. Fränti v. Liisa Kustaantytär   Juho
    Taulukko: Kaapon ja Liisan lapset ja yksi muun pariskunnan lapsi

    Haun tulokseksi saadaan yhdeksan riviä, joista muut paitsi toiseksiviimeinen sisältää viitteen Fräntilään. Wuori-nimisen pariskunnan kasterivi on virheosuma. Kastemerkinnöistä voidaan todeta Kaapon ja Liisan asuneen juuri Fräntilässä, sillä isä-Kaapon lisänimi on pysynyt Fräntinä myös silloin, kun hänestä, entisestä talon pojasta ("Bondesonen"), noin vuonna 1871 tuli talon isäntä ("Bonden"), talokas. Äidin patronyymi on pääsääntöisesti jätetty kirjaamatta ja silloin, kun se on kirjattu, patronyyminä on käytetty vaihtelevasti Juhaa ja Kustaata.

  6. Lasten kastemerkintöjen löydyttyä voidaankin merkintöjen sisältämien vihjetietojen perusteella etsiä Lapuan rippikirjoista joltain sopivalta ajanjaksolta Fräntilän kohdalta tämä kahdeksanlapsinen perhekunta. Sivulta varmistuu, että nämä kastemerkinnöissä vaihtelevalla patronyymillä kirjatut äiti-Liisat ovat kuin ovatkin olleet yksi ja sama henkilö. Sivulta selviää myös Liisan puolison Kaapon syntymäaika.

    Kuva: Lapuan rippikirja 1869-1878, Haapakoski, Fränti, s. 718

    Kuva: Lapuan rippikirja 1889-1898, Haapakoski, Fränti, s. 773

  7. Tietoa Liisan muutosta Lapualle voitaisiin etsiä myös muuttaneiden luetteloista, mutta niitä on Härmänmaan osalta kirjoitettu Hiskiin vain vähän: Lapualta ei ollenkaan ja Ylihärmästä vain vuosilta 1816-1850. Kansallisarkiston digitaaliarkistossa on kuitenkin kuvat Ylihärmän muuttaneista peräti vuoteen 1915 asti ja Sukuhistoriallisen yhdistyksen arkiston avoimella puolella ovat Lapuan muuttaneet vuoteen 1884. Jäsenpuolella kuvia on vuoteen 1908. Luetteloiden rakennetta tarkasteltiin lyhyesti Kirkonkirjat-osiossa: Asiakirjaesimerkkejä​.

    Sekä Ylihärmästä että Lapualta löytyykin tieto Liisa Hirvelän muutosta. Ylihärmän puolella on uudeksi asuinpaikaksi merkitty vain "Lappo", mutta kuten tavallista on, kohdeseurakunnan puolella Lapualla mainitaan täsmällisemmin Haapakosken Fränti.

    Kuva: Liisa Hirvelä Ylihärmän muuttaneissa 7.11.1866.

    Kuva: Liisa Hirvelä Lapuan muuttaneissa 14.11.1866.



Hautausmerkintöjen etsintä Hiskin avulla

Jälkipolviselvitys päättyy selvityksen kohteena olevan henkilön kuolemaan. Rippikirjaan on usein merkitty risti kuolleen henkilön nimen viereen ja kuolinaika aukeaman oikeaan laitaan poistumissyysarakkeeseen. Edellä esitetyssä Hirvelän talossa näin on Marian, Edlan ja Liisan kohdalla. [Juho Kustaa vanhemman (s. 1825) kerrotaan siirtyneen vuonna 1870 Salomon ja Antin kanssa saman kirjan sivulle 209. Tämän tähden myös ehtoollismerkinnät loppuvat vuoteen 1870. Mainittakoon myös, että sekä Juho Kustaan sekä hänen isänsä Salomon lisätietokentässä on viittauksia rikoskirjan (Br.B.) sivuihin.]
Kuva: Ylihärmän rippikirja 1866-1872, s. 131, Hirvelä.

Aina kuolemasta ei ole mainintaa rippikirjassa tai se voi olla epäselvä tai puutteellinen. Hirvelän rippikirjasivulla ei ole ihan selvää, onko Salomo vanhemman (s. 1802) kohdalla risti vai ei, mutta lisätietokentässä on kuolinaika kuitenkin. Rippikirjan merkinnöille on syytä etsiä vahvistusta haudattujen luettelosta.

Kätevimmin hautausmerkintöjen etsintä käy Hiskin avulla. Hakuehdoiksi riittävät etunimi, mahdollisesti patronyymi, sekä kuolinajan rajaus rippikirjaan mahdollisesti merkityn kuolinajan perusteella tai esimerkiksi ehtoollismerkinnöistä päättelemällä. Tarvittaessa hakuehtona voi käyttää myös henkilön syntymäpäivää, mutta haudattujen luetteloihin kirjatuissa kuolinijissä on usein virheitä, joten kovin tiukkaa aikarajausta ei kannata tehdä. Kuitenkin, jos kirjattu kuolinikä vastaa täsmälleen kuolinpäivän ja muusta yhteydestä tunnetun syntymäpäivän erotusta, voidaan tätä pitää lisävahvistuksena sille, että merkintä koskee juuri etsittyä henkilöä.

Kuva: Ylihärmään haudattujen valitseminen hakukohteeksi Hiskissä.


Kuva: Hakuehdot Salomo Hirvelän hautausmerkinnän löytämiseksi.

Onnistuneen haun tulokseksi saadaan rivi, jolla on tiedot henkilön kuolinpäivästä, hautauspäivästä, asuinpaikasta, nimistä, kuolinsyystä ja kuoliniästä. Kuolinsyiden suomennoksia voi etsiä Arno Forsiuksen tutkielmasta.

          Ikä
KuollutHaudattuKyläTaloHenkilöKuolinsyyvvkkvkopv
*22.4.1868 1.5.1868   Hirvelä Sytm. Salomon Eliasson   Tyfus 65 4   19

Taulukko: Salomo Hirvelän hautausmerkintä Hiskissä.

Kuva: Salomo Hirvelän hautausmerkintä haudattujen luettelossa.

Joskus hakuehtoja täytyy väljentää. Edlan hautausmerkintää ei löydä, jos hakuehdoksi asettaa patronyymin "Johan" tai "Juho", koska hänen patronyymikseen on hautausmerkinnässä kirjattu isän toinen nimi "Kustaa", "Gustaf".

          Ikä
KuollutHaudattuKyläTaloHenkilöKuolinsyyvvkkvkopv
*11.7.1868 16.7.1868   Hirvelä b:ded:r Edla Gustafsd:r   strypsjuka 3     16

Taulukko: Edla Hirvelän hautausmerkintä Hiskissä.

Pienten lasten kohdalle ei haudattujen luetteloissa useinkaan ole merkitty patronyymiä, vaan vanhemman (yleensä isän) nimi on kirjattu erikseen omaisena. Kunnarin Liisan hautausmerkintä löytyy etunimellä, syntymävuodella ja omaiskenttään kirjoitetulla isän etunimellä.

Kuva: Rippikirjan sivu, jolla mainitaan Liisan kuolleen.


Kuva: Hakuehdot Liisan hautausmerkinnän löytämiseksi.

            Ikä
KuollutHaudattuKyläTaloHenkilöKuolinsyyvvkkvkopv
*1.8.1855 5.8.1855     b. Lisa   okänd   9   9
    omainen: Sexman Joh. Joh:s:ns Gunnars

Taulukko: Liisa Kunnarin hautausmerkintä.

Harjoituksia

  1. Toisinaan rippikirjoista on yliviivattu asuinpaikasta poistuneiden henkilöiden tietoja. Selvitä Hiskin avulla Kauhavan Orrenmaassa herra Carl Johanssonin taloudessa asuneen henkilön nimi ja syntymäaika.
  2. Selvitä muita epäselviä tietoja, joita on vaikkapa Kauhavan Eskolassa.

  3. Tee Hiskin vihki- ja kastehakujen avulla jälkipolviselvitys Ilkan talon Sorvarin torpassa asuneelle Matin Liisalle (s. 4.4.1836).
    (Ratkaisuja: vihkimerkintä, rippikirjan sivu)

  4. Lisätehtävä: Etsi Matin Liisan muuttomerkinnät
    a) Lapuan muuttaneista (käytä Sukuhistoriallisen yhdistyksen avointa arkistoa) ja
    b) Ylihärmän muuttaneista (käytä Kansallisarkiston digitaaliarkistoa Digihakemiston kautta).
    Mitä merkille pantavaa muuttomerkinnöistä selviää?
    (Ratkaisuja: a) muutto Lapualta, b) muutto Ylihärmään)

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä