Ruotsin kielestä, nimistöstä ja tekstintulkinnasta
Tässä osiossa:
Suomalainen sukututkimus vieraskielisestä aineistosta
Suomen tiedetään olleen ruotsalaisten ja venäläisten keskushallintojen alamaisena ja geopoliittisen kamppailun kohteena ainakin 1100-luvulta asti, ja Ruotsi ja Venäjä taas vastaavasti katolisen ja ortodoksisen kirkon vaikutuspiireissä. Asiakirjat laadittiin keskushallinnon tarpeisiin sen määräämällä kielellä. Tärkein virkakieli 1880-luvulle saakka oli ruotsi. Myös latinaa ja venäjää käytettiin. 1840-luvulla voimistuneen suomalaisuusaatteen myötä ja Venäjän keisari Aleksanteri II:n strategisella päätöksellä suomi kuitenkin sai viimein tasavertaisen aseman virkakielenä ruotsin rinnalla.
Pappienkin velvollisuus oli siis pitää valtaosin suomenkielisestä väestöstä kirjaa ruotsiksi. Suomenkielinen väestö käytti tietenkin suomenkielisiä nimiä keskenään. Kirjanpitäjän täytyi muuntaa nimet ruotsin kielelle ja sopeuttaa nimeämiskulttuuria muutenkin vastaamaan ruotsalaista tapaa. Riippuu toki yksilön suhteesta viralliseen poliittiseen järjestelmään, minkä nimimuodon hän kokee omimmakseen, mutta epäilyksettä suomenkieliset nimimuodot olivat puhekielessä käytetyimpiä.
Syntymän yhteydessä annettavat henkilökohtaiset etunimet ovat varmasti yleisin tapa ihmisten yksilöimiseen. Laajemmissa ihmisryhmissä tarvitaan kuitenkin erilaisia lisänimiä täsmentämään tarkoitettu henkilö. Tarkoitetta voidaan täsmentää esimerkiksi henkilön ulkoisiin ominaisuuksiin, elinkeinoon, asuinpaikkaan, sosiaaliluokkaan tai sukulaisuussuhteisiin perustuvan lisänimen avulla. Sukunimi on yli sukupolvien periytyvä suvun yhteinen lisänimi, joka mahdollisesti on alkujaan perustunut johonkin edellä mainituista seikoista. Savon ja Karjalan suunnalla ihmisillä on jopa esihistorialliselta ajalta periytyviä nen- ja tar-päätteisiä sukunimiä, mutta läntisten suomalaisheimojen kulttuureihin sukunimet eivät kuuluneet. Myöskään kirkonkirjoissa ruotsalaisen tavan mukaan käytetyt patronyymit ja matronyymit, eli isän- ja äidinnimet, yhdistelmissä "Liisa Antintytär", "Elisabet Andersdr" tai "Matti Marianpoika", "Matts Mariasson", eivät vastanneet suomenkielistä puhetapaa. Suomen kielessä näitä vastasivat nimitykset "Antin Liisa" ja "Marian Matti", ja tällaisesta nimitystavasta on myöhemmin syntynyt jopa sukunimiä, kuten vaikkapa Matinlassi. Konkreettisemman lisänimen muuttuminen sukunimeksi ei useinkaan ole ollut aivan selvärajainen tapahtuma vaan jonkinlainen luisuma. Sotilaiksi värväytyneet saivat samalla ruotsinkielisen sukunimen.
Suomalaista sukututkimusta tehtäessä täytyykin kirjata nimiä harkiten. Sukututkimusten henkilötietokirjauksillahan on periaatteessa kahtalainen tarkoitus: toisaalta kirjaukset ovat mielellään mahdollisimman tarkkoja muistiinpanoja tutkimuksen tueksi tutkijalle itselleen ja hänen tutkimuskumppaneilleen, ja toisaalta kirjaukset ovat osa tutkimuksen julkistettavaa mahdollisimman helppotajuista ja silti totuudenmukaista tulosta. Näiden tarkoitusten välillä on hienoinen ristiriita, sillä ruotsinkielisistä asiakirjoista poimittavat mahdollisimman tarkat kirjoitusasut antavat sukututkimukseen perehtymättömälle välittömästi väärän mielikuvan kyseisten henkilöiden kulttuuripiiristä, kun taas suomennetut nimet hankaloittavat alkuperäislähteisiin palaamista. Kuitenkin, oletettavasti juuri kielenkäännöksestä johtuen, myös ruotsinkieliset kirjoitusasut vaihtelevat hyvin usein samankin henkilön kohdalla, joten jonkinlaisia kompromisseja täytyy omissakin muistiinpanoissa tehdä, ellei tutkimuksen tarkoitus ole merkitä kirjain kirjaimelta muistiin jokaista henkilönnimen esiintymää eri asiakirjoissa. Joka tapauksessa kirjauksissa on syytä noudattaa jotain yhtenäistä julkilausuttua käytäntöä.
Henkilönnimille on ajan myötä vakiintunut suomen- ja ruotsinkielisiä vastinpareja, joita voi ihan itsekin havainnoida esimerkiksi vertaamalla 1860-luvun ruotsinkielistä kastemerkintää 1890-luvun hautausmerkintään tai hautakiveen. Esimerkki Hiskistä:
 2.12.1861 |
3.12.1861 | B:n Johan Johansson Ekola | h. Brita Lisa Henr:d:r 40 | Johan |
| 1.1.1890 |
2.1.1890 | Heikkilä | Eläkemiehen poika Juha Juhanp Ekola | kuumet | 28 | 29 |
Merkinnöissä esiintyviä henkilönnimiä voidaan myös eritellä seuraavasti:
- B:n (sosiaaliluokka, Bonden, talollinen) Johan (etunimi) Johansson (patronyymi) Ekola (asuinpaikka)
- h. (sosiaaliluokka, hustru, vaimo) Brita Lisa (etunimet) Henr:d:r (patronyymi) 40 (ikä)
- Eläkemiehen poika (sosiaaliluokka, johdettu isän sosiaaliluokasta) Juha (etunimi) Juhanp (patronyymi) Ekola (sukunimi)
Henkilönnimiä Härmänmaalta
Alla on sekalainen luettelo yleisimpiä Härmänmaan kirkonkirjoissa esiintyviä henkilönnimiä eri kirjoitusasuineen, ensin ruotsiksi ja sitten suomeksi. Vaikka nimien vastinparit eri kielissä ovat suhteellisen vakaita, yksityiskohtainen käsitys täsmentyy alueeseen ja aikakauteen tutustumisen myötä.
Suluissa on toissijaisia kirjoitusasuja. Punaisella on korostettu 1800-luvun jälkipuoliskon yleisimpien nimien suomenkieliset kirjoitusasut.
- Abram, Abraham: Aapo, Aappo, Aabraham (Aaprami, Abram, Aprahami)
- Adolf: Aatu, Aatto (Aadolf, Aadolfi, Aatolfi, Adolph)
- Adolfina: Adolfiina (Adolfia, Adolphina)
- Albertina: Albertiina (Alpertiina, Alpertina)
- Albin: Alpo, Alpi, Alvi (Albiini, Albini, Albinus, Alpiini, Alpiinus)
- Alexander: Aleksanteri, Aleksi, Santeri (Aleksander, Alexanderi, Alexanteri, Alexsander, Alexsanteri)
- Alexandra: Aleksandra, Sandra
- Amanda: Manta, Manda (Amandus, Amanta)
- Anders, Andreas: Antti, Antero (Anton, Antton)
- Anselm: Anselmi, Anssi (Anshelm, Anshelmi)
- Arthur: Artturi (Arttur, Artur)
- Arved: Arvi, Arvo (Arvee, Arvid, Arfwed)
- August: Aukusti, Akusti (Augusti, Augustus, Aukust)
- Berta, Bertha: Bertta
- Carl: Kalle, Kaarle, Kaarlo (Karl, Karle, Kaarl, Carolus)
- Carolina: Karoliina (Karolina)
- Christer, Christian, Kristian
- Christina: Kristiina, Tiina (Kristina, Kristine, Stiina, Stina, Cristina)
- Daniel: Taneli (Danjel, Taniel)
- Edvard: Eetu, Eetvartti (Edward, Edwardt, Eedvard, Eedward, Eedwarti)
- Elisabet: Elisa, Eliisa, Liisa, Liisi, Elise (Elisabeth, Elisabetha, Lisa, Lisabeth, Eliisabet, Eliisabeth, Eliisabetti)
- Elias: Eljas
- Elvira: Elvi, Elviira
- Emanuel: Manu, Manne (Emanueli, Emmanuel)
- Emil, Eemil: Eemeli, Eemi (Emeli)
- Emile, Emilie: Emilia, Milla
- Erik, Erich: Erkki, Eero, Eerikki (Er, Ericus, Eric, Erikki)
- Ernst: Ernesti, Änsti (Äärnsti, Erns, Ernsti)
- Esaias: Esa (Esaia, Esaijas, Esajas)
- Ester: Esteri, Essi (Esther)
- Eva, Evelina: Eeva, Eveliina (Ewelina)
- Evert: Eevart, Eevert, Eevertti
- Felix: Feeliks, Feliks
- Fredric, Fredrik: Reeti (Reetrikki, Fredrikki, Fretrikki)
- Gabriel: Kaapo, Kaappo, Kaappoo (Kaapriel, Kaaprieli, Kapriel, Kaprieli, Kapriell)
- Gustav: Kustaa, Kuustaa, Kustavi, Kusti (Gustavi, Gustavus, Gustaa, Gustaf, Kustaf, Kusta, Kustu, Kuusta)
- Gustava: Kustaava (Kustafva, Kustava, Kuustafva, Gustaava, Gustafva, Gustafwa)
- Göran, Jöran, George: Yrjö, Yrjänä (Giöran, Georg, Georgius)
- Henric, Henrik, Henrich: Heikki, Henrikki (Heinrich, Hendrik, Henrich, Henricus)
- Henrica, Henrika: Henriikka, Henna, Riikka (Henriika)
- Jacob, Jakob: Jaakko, Jaako (Jaakob, Jaakop, Jaakoppi, Jacobus, Jakop)
- Jeremias, Jeremia: Jarmo, Jorma (Jeremiia)
- Johannes, Johan: Juha, Juho, Juhani, Juhana (John, Juhan, Juhannes)
- Josef: Joosef, Joose, Jooseppi, Juuso (Joosep, Joseph)
- Josefina: Josefiina (Josefia, Josefina, Josehviina, Jusefina)
- Julia: Juulia (Juliaana, Juliana)
- Hedvig: Heta, Helvi (Hedda, Hedvik, Hedviki, Hedwig, Hedwik)
- Hjalmar: Jalmari (Hjalmari, Hjallmar)
- Isak, Isaac: Iisak, Iisakki (Isaacus, Isaak, Isaakki, Isac, Isakki)
- Katarina, Carin: Kaisa, Katariina, Katri, Katriina, Kaarina, Kaija (Kajsa, Catharina, Catrina, Chatarina, Kathariina, Cathrina, Katrina, Karin, Kaarin)
- Konstantin: Kosti (Constantin)
- Leonard: Leo, Lennart (Leonard, Leonhard, Leonidos, Leunarti)
- Lovisa: Loviisa (Lowisa, Luviisa)
- Lydia: Lyyti, Lyydia (Lyydi)
- Magdalena, Lena, Malin: Matleena, Leena, Maleena
- Maria, Maja: Marja, Maija
- Margareta: Marketta, Reetta (Greeta, Greta, Gretha, Margareth, Margaretha, Margeta, Margetha, Margreta, Margretha, Kreeta, Kreta, Markareeta, Markareta, Margareeta, Reeta)
- Mathilda: Matilda, Tilda (Mathilta, Matilta, Tilta, Thilda)
- Matthias: Matti, Matias (Maths, Matiias, Mats, Matthias, Matti, Mattias, Matts, Maatti)
- Mickel, Michael, Mikael: Mikko, Mikki, Mikkeli (Michel, Mickael, Mickel, Mikel, Mikkel)
- Mårten: Martti (Martinus)
- Nils, Nicolai: Niilo, Niiles, Nikolai (Nicolai, Nicolaus, Niels, Nikolaus)
- Olof: Olavi
- Ottilia: (Otilia, Ottiilia, Ottila)
- Salomon: Salomo (Salmon, Salmoni, Salomoni)
- Samuel: Sampsa, Samuli
- Sanfrid, Sanfred (Sanfri)
- Serafia: Serafiia, Fiia, Serafiina (Serafina, Seraphia, Seraphina, Serfina, Fiia, Zerafia)
- Sigfrid: Sipi, Sippo (Sigfriid, Sigrid)
- Simeon, Simon: Simo, Simuna, Siimon, Siimoni
- Sophia: Sofia, Sohvi (Sofiia, Sohvia)
- Susanna: Sanna
- Staffan: Tapani, Teppo, Tahvo (Stefaanus, Stefanus, Stephanus)
- Theodor: Teuvo (Teudor, Teodor)
- Thomas, Tomas: Tuomas, Tuomo, Tomi, Tommi
- Ulrica, Ulrika: Ulla (Ulriika, Ulrik)
- Valborg: Vappu, Valpuri (Valpori, Valpur, Walbor, Walborg, Walbori)
- Valdemar: Valto, Valde (Waldemar, Valtemar)
- Valentin (Walentiin, Walentiini, Walentin)
- Walter: Valtteri (Walther, Valter)
- Victor: Vihtori, Viktori (Vihtor, Viktor, Wictor, Wihtor, Wihtori, Wiktor)
- Vilhelm (Villehard?): Vilho, Ville, Vili, Vilhelmi (Wileam, William, Wilhelm)
- Vilhelmina: Vilhelmiina, Miina, Vilma, Vihelmiina (Wilhelmina, Mina, Willhelmina)
- William: Viljo, Viljami (Viljam, Villiam, Williami)
- Xenia: Senja, Senni (Seenia, Senia, Ksenia)
Sanastoa
| abiit, avgick, utflyttade, flyttat, ab | muutti pois (seurakunnasta) |
| attest, betyg, att | todistus |
| avskedad soldat, afsk.sold. | palveluksesta eronnut sotamies |
| barn, b | lapsi |
| begraven, s | haudattu |
| betyg, b | todistus |
| bolagsman, blm | yhtiömies |
| bonde, husbonde, b, bd, hb, h.b., Hb | talollinen, isäntä, talonpoika |
| bondeson, Bondes, bs | talollisen poika |
| bondmåg, bondemåg, bd. måg | talollisen vävy |
| bondänka, bde.enk. | talollisen leski |
| dess | sen, jonka |
| dotter, d, dot, dotr, dr | tytär |
| dräng, d, dr, drg | renki, drengi |
| död, obiit, afliden, avliden, d, ob, afl | vainaja, kuollut |
| dödfödd, dödf. | kuolleena syntynyt |
| enkeman, änkeman, enkling, änkling, enk. m. | leskimies |
| fadder, dopvittne, t, Test | kastetodistajat, kummit |
| far, f, far | isä |
| flicka, fl | tyttö |
| flyttad, fl | muuttanut |
| från, ifrån, ifr | -sta (elatiivi, jostakin) |
| född, natus, f, n | syntynyt |
| församling, frsl | seurakunta |
| gamla boken, G.B., G.b. | vanha rippikirja |
| gamla bonde, G.B. | vanha isäntä |
| gammal, g, gl | vanha |
| gift, g | nainut, naimisissa oleva |
| hustru, H, h., hr, hst, hu, hust | vaimo |
| inhysing, in, inh, inhys | loinen, itsellinen, koturi, huonekunnainen |
| klockare, klr | lukkari |
| konfirmerad, adm | päästä ripille, päästetty ripille |
| kvinna, q, qv | nainen |
| kvinna dömd för lönskaläge, qp, qvp | salavuoteudesta rangaistu nainen |
| landbonde, lb | lampuoti, tilan vuokraaja |
| moder, mor, m, mat | äiti, muori |
| måg, svärson, m | vävy |
| nya boken, NB tai Nb | uusi rippikirja |
| nöddöpt, nd | hätäkastettu |
| ogift, o, og | naimaton |
| okänd sjukdom, o.k.s. | tuntematon sairaus |
| piga, pa | piika, nuori naimaton tyttö |
| pliktat, pl | sakotettu |
| pojke, piltebarn, p, pilteb | poika |
| se, v | katso |
| sexman, 6-man | kuudennusmies |
| sida , s | sivu |
| skomakare, skom | suutari |
| skräddare, skr, skrädd | räätäli |
| socken, sochn, s, sn, s:n | pitäjä |
| son, pojke, piltebarn, gosse, S, s, sn, s:n, p, pilteb | poika |
| svarfvare, svarfv | sorvari |
| svensk , s | ruotsalainen |
| svenskspråkig, svecus, sv | ruotsinkielinen |
| svåger , sr, s:r | lanko |
| svägerska, sska , s:ska | käly |
| svärfar, svärfader, swärfader, svfad, svfr, svf, sv:f | appi |
| svärmor, swärmoder, sm, smod, Smor, svmor, svmr, svm, sv:m | anoppi |
| syster, soror, s, sr, s:r, syst | sisko |
| sytning, sytn | syytinki |
| torp, tp | torppa |
| torpare, t, tp | torppari |
| tvillingar, tvill., tv. | kaksoset |
| utan betyg, ut.b., u.b. | ilman todistusta |
| utflyttad, utfl | muuttanut pois |
| vigd, v | vihitty |
| värdinna, v, m | emäntä |
| år, a | vuonna |
| ägare, äg | omistaja |
| änka, enka, e, ea, en, enck, ench, ä | leskivaimo |
| änkeman, e, enk. m., enck, enchl, enk, enkl, ä | leskimies |
| änkling, ä | leski |
Kirjaimia
Lähteet
- Sirkka Paikkala, Sukututkimusseura: Etunimet sukututkimuksessa
- Sirkka Paikkala, Sukututkimusseura: Sukunimet sukututkimuksessa
- B. Thilman, Sukututkimusseura: Suvuista ja sukunimistä
- Wikipedia: Etunimi
- Wikipedia: Patronyymi
- Wikipedia: Matronyymi
- Wikipedia: Suomen suuriruhtinaskunta
- Wikipedia: Suomen kielipolitiikka
- Historismi.Net: Lyhenteet ja termit
- Arno Forsius: Kuolinsyyt vuosien 1749–1877 väkilukutauluissa
- Sukututkimusseura: Lyhenteitä
Harjoituksia
- Tee Antti Samuelinpoika Näsille (s. 22.7.1857, Alahärmä) jälkipolviselvitys, eli selvitä hänen avioitumisensa ja lastensa syntymät. Hautaustietoa ei löydy, koska aineistot loppuvat kesken.
- Tee Jaakko Kunnarille (s. 29.11.1858) esipolviselvitys ja hänen isälleen jälkipolviselvitys. Eli käytännössä: selvitä Jaakon vanhemmat ja hänen isänsä jälkeläiset. Alahärmä, rippikirja 1880-1886, s. 291, Härmän kylä, Kunnari.jpg
- Saarenpään Kankaan torppaa koskevan rippikirjatiedon mukaan Liisa Iisakintytär Sax syntyi 24.2.1818. Varmista hänen syntymäpäivänsä ja tee hänelle jälkipolviselvitys. Rippikirja_118.jpg
Ratkaisuja
Selvityksissä löydettäviä asiakirjoja: