Ruotsin kielestä, nimistöstä ja tekstintulkinnasta

Suomalainen sukututkimus vieraskielisestä aineistosta

Suomen tiedetään olleen ruotsalaisten ja venäläisten keskushallintojen alamaisena ja geopoliittisen kamppailun kohteena ainakin 1100-luvulta asti, ja Ruotsi ja Venäjä taas vastaavasti katolisen ja ortodoksisen kirkon vaikutuspiireissä. Asiakirjat laadittiin keskushallinnon tarpeisiin sen määräämällä kielellä. Tärkein virkakieli 1880-luvulle saakka oli ruotsi. Myös latinaa ja venäjää käytettiin. 1840-luvulla voimistuneen suomalaisuusaatteen myötä ja Venäjän keisari Aleksanteri II:n strategisella päätöksellä suomi kuitenkin sai viimein tasavertaisen aseman virkakielenä ruotsin rinnalla.

Pappienkin velvollisuus oli siis pitää valtaosin suomenkielisestä väestöstä kirjaa ruotsiksi. Suomenkielinen väestö käytti tietenkin suomenkielisiä nimiä keskenään. Kirjanpitäjän täytyi muuntaa nimet ruotsin kielelle ja sopeuttaa nimeämiskulttuuria muutenkin vastaamaan ruotsalaista tapaa. Riippuu toki yksilön suhteesta viralliseen poliittiseen järjestelmään, minkä nimimuodon hän kokee omimmakseen, mutta epäilyksettä suomenkieliset nimimuodot olivat puhekielessä käytetyimpiä.

Syntymän yhteydessä annettavat henkilökohtaiset etunimet ovat varmasti yleisin tapa ihmisten yksilöimiseen. Laajemmissa ihmisryhmissä tarvitaan kuitenkin erilaisia lisänimiä täsmentämään tarkoitettu henkilö. Tarkoitetta voidaan täsmentää esimerkiksi henkilön ulkoisiin ominaisuuksiin, elinkeinoon, asuinpaikkaan, sosiaaliluokkaan tai sukulaisuussuhteisiin perustuvan lisänimen avulla. Sukunimi on yli sukupolvien periytyvä suvun yhteinen lisänimi, joka mahdollisesti on alkujaan perustunut johonkin edellä mainituista seikoista. Savon ja Karjalan suunnalla ihmisillä on jopa esihistorialliselta ajalta periytyviä nen- ja tar-päätteisiä sukunimiä, mutta läntisten suomalaisheimojen kulttuureihin sukunimet eivät kuuluneet. Myöskään kirkonkirjoissa ruotsalaisen tavan mukaan käytetyt patronyymit ja matronyymit, eli isän- ja äidinnimet, yhdistelmissä "Liisa Antintytär", "Elisabet Andersdr" tai "Matti Marianpoika", "Matts Mariasson", eivät vastanneet suomenkielistä puhetapaa. Suomen kielessä näitä vastasivat nimitykset "Antin Liisa" ja "Marian Matti", ja tällaisesta nimitystavasta on myöhemmin syntynyt jopa sukunimiä, kuten vaikkapa Matinlassi. Konkreettisemman lisänimen muuttuminen sukunimeksi ei useinkaan ole ollut aivan selvärajainen tapahtuma vaan jonkinlainen luisuma. Sotilaiksi värväytyneet saivat samalla ruotsinkielisen sukunimen.

Suomalaista sukututkimusta tehtäessä täytyykin kirjata nimiä harkiten. Sukututkimusten henkilötietokirjauksillahan on periaatteessa kahtalainen tarkoitus: toisaalta kirjaukset ovat mielellään mahdollisimman tarkkoja muistiinpanoja tutkimuksen tueksi tutkijalle itselleen ja hänen tutkimuskumppaneilleen, ja toisaalta kirjaukset ovat osa tutkimuksen julkistettavaa mahdollisimman helppotajuista ja silti totuudenmukaista tulosta. Näiden tarkoitusten välillä on hienoinen ristiriita, sillä ruotsinkielisistä asiakirjoista poimittavat mahdollisimman tarkat kirjoitusasut antavat sukututkimukseen perehtymättömälle välittömästi väärän mielikuvan kyseisten henkilöiden kulttuuripiiristä, kun taas suomennetut nimet hankaloittavat alkuperäislähteisiin palaamista. Kuitenkin, oletettavasti juuri kielenkäännöksestä johtuen, myös ruotsinkieliset kirjoitusasut vaihtelevat hyvin usein samankin henkilön kohdalla, joten jonkinlaisia kompromisseja täytyy omissakin muistiinpanoissa tehdä, ellei tutkimuksen tarkoitus ole merkitä kirjain kirjaimelta muistiin jokaista henkilönnimen esiintymää eri asiakirjoissa. Joka tapauksessa kirjauksissa on syytä noudattaa jotain yhtenäistä julkilausuttua käytäntöä.

Henkilönnimille on ajan myötä vakiintunut suomen- ja ruotsinkielisiä vastinpareja, joita voi ihan itsekin havainnoida esimerkiksi vertaamalla 1860-luvun ruotsinkielistä kastemerkintää 1890-luvun hautausmerkintään tai hautakiveen. Esimerkki Hiskistä:

Kaste (ruotsinkieliseltä ajalta):
*2.12.1861 3.12.1861     B:n Johan Johansson Ekola h. Brita Lisa Henr:d:r 40 Johan
Hautaus (suomenkieliseltä ajalta):
*1.1.1890 2.1.1890 Heikkilä   Eläkemiehen poika Juha Juhanp Ekola kuumet 28     29

Merkinnöissä esiintyviä henkilönnimiä voidaan myös eritellä seuraavasti:

  • B:n (sosiaaliluokka, Bonden, talollinen) Johan (etunimi) Johansson (patronyymi) Ekola (asuinpaikka)
  • h. (sosiaaliluokka, hustru, vaimo) Brita Lisa (etunimet) Henr:d:r (patronyymi) 40 (ikä)
  • Eläkemiehen poika (sosiaaliluokka, johdettu isän sosiaaliluokasta) Juha (etunimi) Juhanp (patronyymi) Ekola (sukunimi)
Vielä huomattavaa on, että vaikka moni sai lisänimen ja lopulta sukunimen asuinpaikkansa mukaan, myös moni paikka on saanut nimensä asujansa mukaan. Esimerkiksi Mattila-niminen paikka on mitä ilmeisimmin saanut nimensä Matti-nimisen henkilön mukaan -la-paikannimijohtimella. Kirkonkirjoissa paikannimet näyttävät saaneen pitää suomenkielisen muotonsa, mikäli suoraa ruotsinkielistä vastinetta ei ole ollut. Vanhimpien talojen nimiä voi tarkastella esimerkiksi rippikirjojen sivuhakemistoista.

Henkilönnimiä Härmänmaalta

Alla on sekalainen luettelo yleisimpiä Härmänmaan kirkonkirjoissa esiintyviä henkilönnimiä eri kirjoitusasuineen, ensin ruotsiksi ja sitten suomeksi. Vaikka nimien vastinparit eri kielissä ovat suhteellisen vakaita, yksityiskohtainen käsitys täsmentyy alueeseen ja aikakauteen tutustumisen myötä.

Suluissa on toissijaisia kirjoitusasuja. Punaisella on korostettu 1800-luvun jälkipuoliskon yleisimpien nimien suomenkieliset kirjoitusasut. 

  • Abram, Abraham: Aapo, Aappo, Aabraham (Aaprami, Abram, Aprahami)
  • Adolf: Aatu, Aatto (Aadolf, Aadolfi, Aatolfi, Adolph)
  • Adolfina: Adolfiina (Adolfia, Adolphina)
  • Albertina: Albertiina (Alpertiina, Alpertina)
  • Albin: Alpo, Alpi, Alvi (Albiini, Albini, Albinus, Alpiini, Alpiinus)
  • Alexander: Aleksanteri, Aleksi, Santeri (Aleksander, Alexanderi, Alexanteri, Alexsander, Alexsanteri)
  • Alexandra: Aleksandra, Sandra
  • Amanda: Manta, Manda (Amandus, Amanta)
  • Anders, Andreas: Antti, Antero (Anton, Antton)
  • Anselm: Anselmi, Anssi (Anshelm, Anshelmi)
  • Arthur: Artturi (Arttur, Artur)
  • Arved: Arvi, Arvo (Arvee, Arvid, Arfwed)
  • August: Aukusti, Akusti (Augusti, Augustus, Aukust)
  • Berta, Bertha: Bertta
  • Carl: Kalle, Kaarle, Kaarlo (Karl, Karle, Kaarl, Carolus)
  • Carolina: Karoliina (Karolina)
  • Christer, Christian, Kristian
  • Christina: Kristiina, Tiina (Kristina, Kristine, Stiina, Stina, Cristina)
  • Daniel: Taneli (Danjel, Taniel)
  • Edvard: Eetu, Eetvartti (Edward, Edwardt, Eedvard, Eedward, Eedwarti)
  • Elisabet: Elisa, Eliisa, Liisa, Liisi, Elise (Elisabeth, Elisabetha, Lisa, Lisabeth, Eliisabet, Eliisabeth, Eliisabetti)
  • Elias: Eljas
  • Elvira: Elvi, Elviira
  • Emanuel: Manu, Manne (Emanueli, Emmanuel)
  • Emil, Eemil: Eemeli, Eemi (Emeli)
  • Emile, Emilie: Emilia, Milla
  • Erik, Erich: Erkki, Eero, Eerikki (Er, Ericus, Eric, Erikki)
  • Ernst: Ernesti, Änsti (Äärnsti, Erns, Ernsti)
  • Esaias: Esa (Esaia, Esaijas, Esajas)
  • Ester: Esteri, Essi (Esther)
  • Eva, Evelina: Eeva, Eveliina (Ewelina)
  • Evert: Eevart, Eevert, Eevertti
  • Felix: Feeliks, Feliks
  • Fredric, Fredrik: Reeti (Reetrikki, Fredrikki, Fretrikki)
  • Gabriel: Kaapo, Kaappo, Kaappoo (Kaapriel, Kaaprieli, Kapriel, Kaprieli, Kapriell)
  • Gustav: Kustaa, Kuustaa, Kustavi, Kusti (Gustavi, Gustavus, Gustaa, Gustaf, Kustaf, Kusta, Kustu, Kuusta)
  • Gustava: Kustaava (Kustafva, Kustava, Kuustafva, Gustaava, Gustafva, Gustafwa)
  • Göran, Jöran, George: Yrjö, Yrjänä (Giöran, Georg, Georgius)
  • Henric, Henrik, Henrich: Heikki, Henrikki (Heinrich, Hendrik, Henrich, Henricus)
  • Henrica, Henrika: Henriikka, Henna, Riikka (Henriika)
  • Jacob, Jakob: Jaakko, Jaako (Jaakob, Jaakop, Jaakoppi, Jacobus, Jakop)
  • Jeremias, Jeremia: Jarmo, Jorma (Jeremiia)
  • Johannes, Johan: Juha, Juho, Juhani, Juhana (John, Juhan, Juhannes)
  • Josef: Joosef, Joose, Jooseppi, Juuso (Joosep, Joseph)
  • Josefina: Josefiina (Josefia, Josefina, Josehviina, Jusefina)
  • Julia: Juulia (Juliaana, Juliana)
  • Hedvig: Heta, Helvi (Hedda, Hedvik, Hedviki, Hedwig, Hedwik)
  • Hjalmar: Jalmari (Hjalmari, Hjallmar)
  • Isak, Isaac: Iisak, Iisakki (Isaacus, Isaak, Isaakki, Isac, Isakki)
  • Katarina, Carin: Kaisa, Katariina, Katri, Katriina, Kaarina, Kaija (Kajsa, Catharina, Catrina, Chatarina, Kathariina, Cathrina, Katrina, Karin, Kaarin)
  • Konstantin: Kosti (Constantin)
  • Leonard: Leo, Lennart (Leonard, Leonhard, Leonidos, Leunarti)
  • Lovisa: Loviisa (Lowisa, Luviisa)
  • Lydia: Lyyti, Lyydia (Lyydi)
  • Magdalena, Lena, Malin: Matleena, Leena, Maleena
  • Maria, Maja: Marja, Maija
  • Margareta: Marketta, Reetta (Greeta, Greta, Gretha, Margareth, Margaretha, Margeta, Margetha, Margreta, Margretha, Kreeta, Kreta, Markareeta, Markareta, Margareeta, Reeta)
  • Mathilda: Matilda, Tilda (Mathilta, Matilta, Tilta, Thilda)
  • Matthias: Matti, Matias (Maths, Matiias, Mats, Matthias, Matti, Mattias, Matts, Maatti)
  • Mickel, Michael, Mikael: Mikko, Mikki, Mikkeli (Michel, Mickael, Mickel, Mikel, Mikkel)
  • Mårten: Martti (Martinus)
  • Nils, Nicolai: Niilo, Niiles, Nikolai (Nicolai, Nicolaus, Niels, Nikolaus)
  • Olof: Olavi
  • Ottilia: (Otilia, Ottiilia, Ottila)
  • Salomon: Salomo (Salmon, Salmoni, Salomoni)
  • Samuel: Sampsa, Samuli
  • Sanfrid, Sanfred (Sanfri)
  • Serafia: Serafiia, Fiia, Serafiina (Serafina, Seraphia, Seraphina, Serfina, Fiia, Zerafia)
  • Sigfrid: Sipi, Sippo (Sigfriid, Sigrid)
  • Simeon, Simon: Simo, Simuna, Siimon, Siimoni
  • Sophia: Sofia, Sohvi (Sofiia, Sohvia)
  • Susanna: Sanna
  • Staffan: Tapani, Teppo, Tahvo (Stefaanus, Stefanus, Stephanus)
  • Theodor: Teuvo (Teudor, Teodor)
  • Thomas, Tomas: Tuomas, Tuomo, Tomi, Tommi
  • Ulrica, Ulrika: Ulla (Ulriika, Ulrik)
  • Valborg: Vappu, Valpuri (Valpori, Valpur, Walbor, Walborg, Walbori)
  • Valdemar: Valto, Valde (Waldemar, Valtemar)
  • Valentin (Walentiin, Walentiini, Walentin)
  • Walter: Valtteri (Walther, Valter)
  • Victor: Vihtori, Viktori (Vihtor, Viktor, Wictor, Wihtor, Wihtori, Wiktor)
  • Vilhelm (Villehard?): Vilho, Ville, Vili, Vilhelmi (Wileam, William, Wilhelm)
  • Vilhelmina: Vilhelmiina, Miina, Vilma, Vihelmiina (Wilhelmina, Mina, Willhelmina)
  • William: Viljo, Viljami (Viljam, Villiam, Williami)
  • Xenia: Senja, Senni (Seenia, Senia, Ksenia)

Sanastoa

Alla on luettelo yleisimmistä kirkonkirjoissa esiintyvistä ruotsin ja latinan kielen sanoista suomenkielisine vastineineen. Lisää sanoja on Sukututkimusseuran lyhenneluettelossa ja Historismi.netin yleisessä historiasanastossa. Kuolinsyysanastoa on Arno Forsiuksen selvityksessä. Lisäys: Katso myös SHFS:n lyhenneluettelo.

abiit, avgick, utflyttade, flyttat, ab muutti pois (seurakunnasta)
attest, betyg, att todistus
avskedad soldat, afsk.sold. palveluksesta eronnut sotamies
barn, b lapsi
begraven, s haudattu
betyg, b todistus
bolagsman, blm yhtiömies
bonde, husbonde, b, bd, hb, h.b., Hb talollinen, isäntä, talonpoika
bondeson, Bondes, bs talollisen poika
bondmåg, bondemåg, bd. måg talollisen vävy
bondänka, bde.enk. talollisen leski
dess sen, jonka
dotter, d, dot, dotr, dr tytär
dräng, d, dr, drg renki, drengi
död, obiit, afliden, avliden, d, ob, afl vainaja, kuollut
dödfödd, dödf. kuolleena syntynyt
enkeman, änkeman, enkling, änkling, enk. m. leskimies
fadder, dopvittne, t, Test kastetodistajat, kummit
far, f, far isä
flicka, fl tyttö
flyttad, fl muuttanut
från, ifrån, ifr -sta (elatiivi, jostakin)
född, natus, f, n syntynyt
församling, frsl seurakunta
gamla boken, G.B., G.b. vanha rippikirja
gamla bonde, G.B. vanha isäntä
gammal, g, gl vanha
gift, g nainut, naimisissa oleva
hustru, H, h., hr, hst, hu, hust vaimo
inhysing, in, inh, inhys loinen, itsellinen, koturi, huonekunnainen
klockare, klr lukkari
konfirmerad, adm päästä ripille, päästetty ripille
kvinna, q, qv nainen
kvinna dömd för lönskaläge, qp, qvp salavuoteudesta rangaistu nainen
landbonde, lb lampuoti, tilan vuokraaja
moder, mor, m, mat äiti, muori
måg, svärson, m vävy
nya boken, NB tai Nb uusi rippikirja
nöddöpt, nd hätäkastettu
ogift, o, og naimaton
okänd sjukdom, o.k.s. tuntematon sairaus
piga, pa piika, nuori naimaton tyttö
pliktat, pl sakotettu
pojke, piltebarn, p, pilteb poika
se, v katso
sexman, 6-man kuudennusmies
sida , s sivu
skomakare, skom suutari
skräddare, skr, skrädd räätäli
socken, sochn, s, sn, s:n pitäjä
son, pojke, piltebarn, gosse, S, s, sn, s:n, p, pilteb poika
svarfvare, svarfv sorvari
svensk , s ruotsalainen
svenskspråkig, svecus, sv ruotsinkielinen
svåger , sr, s:r lanko
svägerska, sska , s:ska käly
svärfar, svärfader, swärfader, svfad, svfr, svf, sv:f appi
svärmor, swärmoder, sm, smod, Smor, svmor, svmr, svm, sv:m anoppi
syster, soror, s, sr, s:r, syst sisko
sytning, sytn syytinki
torp, tp torppa
torpare, t, tp torppari
tvillingar, tvill., tv. kaksoset
utan betyg, ut.b., u.b. ilman todistusta
utflyttad, utfl muuttanut pois
vigd, v vihitty
värdinna, v, m emäntä
år, a vuonna
ägare, äg omistaja
änka, enka, e, ea, en, enck, ench, ä leskivaimo
änkeman, e, enk. m., enck, enchl, enk, enkl, ä leskimies
änkling, ä leski

Kirjaimia

Tekijä: sukututkimus
Mallikirjaimistot ovat vaihdelleet eri aikoina jonkin verran ja jokaisella kirjurilla on tietenkin ollut oma henkilökohtainen käsialansa, joka on vielä vaihdellut eri asiayhteyksissä. Yksittäisten kirjainten kaikkien eri muunnelmien ulkoa opetteleminen ei ole kovin mielekästä, vaan parhaiten vanhaa kirjoitusta oppii lukemaan lukemalla, ensin niitä kohtia, joita ymmärtää esimerkiksi asiayhteyden ja muiden lähteiden tuella, ja edeten tämän jälkeen vaikeammin tulkittaviin kohtiin. Yllä on kuitenkin malliksi kokoelma erilaisia Alahärmän ja Lapuan rippikirjoissa esiintyneitä kirjaimia. Huomattavia ovat s-kirjaimen eri kirjoitustapojen suuri määrä, ison Q-kirjaimen erikoinen kirjoitustapa sekä muidenkin isojen alkukirjainten koristeellisuudesta aiheutuva vaikeaselkoisuus. Poimintaan eivät tulleet mukaan aivan pienimmät ja epäselvimmät merkit, joita on joka tapauksessa tulkittava esiintymisyhteyteensä tukeutuen.

Harjoituksia

  1. Tee Antti Samuelinpoika Näsille (s. 22.7.1857, Alahärmä) jälkipolviselvitys, eli selvitä hänen avioitumisensa ja lastensa syntymät. Hautaustietoa ei löydy, koska aineistot loppuvat kesken.

  2. ​Tee Jaakko Kunnarille (s. 29.11.1858) esipolviselvitys ja hänen isälleen jälkipolviselvitys. Eli käytännössä: selvitä Jaakon vanhemmat ja hänen isänsä jälkeläiset. Alahärmä, rippikirja 1880-1886, s. 291, Härmän kylä, Kunnari.jpg

  3. Saarenpään Kankaan torppaa koskevan rippikirjatiedon mukaan Liisa Iisakintytär Sax syntyi 24.2.1818. Varmista hänen syntymäpäivänsä ja tee hänelle jälkipolviselvitys. Rippikirja_118.jpg  

Ratkaisuja

Selvityksissä löydettäviä asiakirjoja:

  1. 514.jpg
    724.jpg

  2. Rippikirja__91.jpg
    Rippikirja_96.jpg
    Rippikirja_196.jpg
    Rippikirja__277.jpg
    292.jpg
    364.jpg

  3. Rippikirja_191.jpg
    Rippikirja_200.jpg
    Rippikirja_319.jpg
    Rippikirja_176.jpg
    Rippikirja_223.jpg
    Rippikirja_368.jpg
    413.jpg
    419.jpg

    Kastemerkintä
    Vihkimerkintä
    Vihkimerkintä
    Hautausmerkintä