Usein henkilöille voi tehdä alustavan jälkipolviselvityksen pelkästään Hiskin avulla. Hiskistä saatavat tulokset perustuvat historiakirjoihin, eli aikajärjestyksessä kirjattuihin kastettujen, vihittyjen, haudattujen ja muuttaneiden luetteloihin. Onnekkaassa tapauksessa haku on vaivaton, mutta sellaisenaan epävarma. Ilman täydentäviä lähteitä historiakirjoista ei saa varmuutta perhekunnista kokonaisuuksina. Hiskin hakutulosten perusteella muodostuva käsitys onkin varmistettava rippikirjoista tai niiden puuttuessa muista lähteistä, kuten henkikirjoista tai perinnönjakoasiakirjoista.

1. Lähtötietona on yleensä rippikirjan sivu, jolla jälkipolviselvityksen kohdehenkilö on lapsuuskodissaan. Esimerkissä tarkastellaan Liisa Hirvelää (s. 24.1.1847), jonka rippikirja vihjaa muuttaneen Lapualle vuonna 1866. Mikäli hän on muuttanut avioliiton johdosta, vihkikirjasta pitäisi löytyä tästä merkintä ja tietoja puolisosta.
   
   Kuva: Ylihärmän rippikirja 1866-1872, s. 131, Hirvelä
   
   
2. Ensin tehdään Hiski-haku vihittyjen luetteloihin sopivan vihkimerkinnän löytämiseksi. Jos kyseessä on nainen, yleensä riittää, että kohdistaa haun kotipaikkakunnan vihkikirjaan. Miehen tapauksessa täytyy hakea myös lähiseurakuntien vihkikirjoista. Hiskin pääsivulla voi valita seurakuntaluettelosta haun kohteeksi useita seurakuntia pitämällä valinnan aikana näppäimistön Control-näppäintä alas painettuna. Hakuun siirrytään painamalla "Valituista"-painiketta. Seuraavan sivun linkistä haun kohteeksi valitaan "Vihityt".
   
    Kuva: Ylihärmän seurakunnan valitseminen hakukohteeksi Hiskissä
   
   Kuva: Ylihärmän seurakunnan vihittyjen luettelon valitseminen hakukohteeksi Hiskissä
   
   
3. Kun vihkimerkintää etsitään, ei tietenkään voida vielä tietää puolison tietoja, joten haku on tehtävä pelkästään liiton toisen osapuolen tiedoilla. Miehen tiedoilla haettaessa hakuehdot tulevat lomakkeen vasemmanpuoleisiin kenttiin osioon "Mies" ja naisen tiedot taas kirjoitetaan vastaavasti oikeanpuoleisiin kenttiin osioon "Nainen". Käypiä hakuehtoja ovat henkilön etunimi, patronyymi eli isännimi, sekä mahdollinen sukunimi tai asuinpaikka. Myös avioitumisvuosi kannattaa rajata henkilön syntymävuoden perusteella mielekkääksi.
   
   Jos sopivaa hakutulosta ei saada, ehtoja voi muunnella vaikkapa jättämällä jonkin ehdoista kokonaan pois. Esimerkkitapauksessa saadaan varteenotettava tulos vasta, kun hakuehdoista poistetaan patronyymi "johan" ja tehdään uusi haku.
   
   Kuva: Hakuehtojen määritteleminen Liisa Hirvelän vihkimerkinnän löytämiseksi
   
   
4. Hakutulokseksi saadaan mahdollisesti useitakin vihkimerkintöjä ja näiden tietoja on arvioitava suhteessa lähtötietoihin. Vihkimerkinnästä selviävät yleensä vihkipäivä, sekä puolisoiden sosiaaliluokat, nimet ja asuinpaikat. Esimerkin tapauksessa ainoalla tulosrivillä odotuksiin sopivat morsiamen etunimi Liisa, hänen sukunimekseen kirjattu asuinpaikkansa Hirvelä ja puolison asuinpaikka Lapua. Morsiamen patronyymiksi on kuitenkin kirjattu Kustaf, eikä Johan, niin kuin olisi voinut isän nimen (Johan Gustaf) perusteella odottaa. Vihkitetoa on joka tapauksessa syytä pitää epävarmana ennen kuin pariskunnan yhteisen asuinpaikan rippikirjasivu löytyy ja morsiamen syntymäaika varmistuu odotuksen mukaiseksi.
   
   

   Kuul.	Vihitty	Kylä	Talo	Mies	Vaimo	Kylä	Talo
   	13.7.1866	Lappo		Bonds:n Gabriel Jakobss:n Frändi	bondd:rn Elisabet Kustafsd:r Hirvelä

   Taulukko: Oletettu Liisa Hirvelän vihkimerkintä
   
   
5. Vihityn pariskunnan asuinpaikkaa voi etsiä ensinnä miehen kotipaikan rippikirjasivulta, mutta toinen vaihtoehto on etsiä kastemerkinnöistä vihjeitä asuinpaikasta. Pariskunnan lapsista voi saada alustavan käsityksen tekemällä varteenotettavien seurakuntien kastekirjoihin Hiski-haun vanhempien nimillä ja sopivalla aikarajauksella. Koska Liisan patronyymistä on esimerkin tapauksessa epäselvyyttä, se kannattaa jättää pois hakuehdoista.
   
   Kuva: Hakuehdot Kaapon ja Liisan mahdollisten lasten kastemerkintöjen löytämiseksi
   
   Lapua - Lappo - kastetut
   
   • Haetaan vuodet 1866 - 1900
   • ...

   Syntynyt	Kastettu	Kylä	Talo	Isä	Äiti	Lapsi
   23.9.1867	29.9.1867			Bondson Gabriel Jakobsson Frändilä	h:u Lisa	Maria Greta
   17.5.1869	23.5.1869			Bondesonen Gabriel Jacobsson Frändilä	hru Lisa Gustafsd:r	Jacob Wiktor
   16.2.1871	20.2.1871			Bden Gabriel Jakobsson Frändilä	h:u Lisa	Sofia Elisabeth
   16.7.1873	20.7.1873			Bonden Gabriell Jakobsson Frändilä	hust. Lisa	Wilhelmina
   2.6.1880	6.6.1880			Bden Gabriel Jakobsson Frändi	hust. Lisa	Amanda Justina
   21.10.1882	29.10.1882		Frändin	taloll. Kaappo Jaakonpoika	vaimo Liisa Juhantytär	Ida
   8.1.1885	11.1.1885			Taloll. Kaappo Jaakonp. Frändi	v:mo Liisa	Kustaa Alpiini
   3.1.1886	3.1.1886			Talok. Matti Kaarieli Jaakonp. Wuori	v. Liisa Wilhelmina	Ernst
   25.8.1887	28.8.1887			Talok. Kaappo Jaakonp. Fränti	v. Liisa Kustaantytär	Juho

   Taulukko: Kaapon ja Liisan lapset ja yksi muun pariskunnan lapsi
   
   Haun tulokseksi saadaan yhdeksan riviä, joista muut paitsi toiseksiviimeinen sisältää viitteen Fräntilään. Wuori-nimisen pariskunnan kasterivi on virheosuma. Kastemerkinnöistä voidaan todeta Kaapon ja Liisan asuneen juuri Fräntilässä, sillä isä-Kaapon lisänimi on pysynyt Fräntinä myös silloin, kun hänestä, entisestä talon pojasta ("Bondesonen"), noin vuonna 1871 tuli talon isäntä ("Bonden"), talokas. Äidin patronyymi on pääsääntöisesti jätetty kirjaamatta ja silloin, kun se on kirjattu, patronyyminä on käytetty vaihtelevasti Juhaa ja Kustaata.
   
   
6. Lasten kastemerkintöjen löydyttyä voidaankin merkintöjen sisältämien vihjetietojen perusteella etsiä Lapuan rippikirjoista joltain sopivalta ajanjaksolta Fräntilän kohdalta tämä kahdeksanlapsinen perhekunta. Sivulta varmistuu, että nämä kastemerkinnöissä vaihtelevalla patronyymillä kirjatut äiti-Liisat ovat kuin ovatkin olleet yksi ja sama henkilö. Sivulta selviää myös Liisan puolison Kaapon syntymäaika.
   
   Kuva: Lapuan rippikirja 1869-1878, Haapakoski, Fränti, s. 718
   
   Kuva: Lapuan rippikirja 1889-1898, Haapakoski, Fränti, s. 773
   
   
7. Tietoa Liisan muutosta Lapualle voitaisiin etsiä myös muuttaneiden luetteloista, mutta niitä on Härmänmaan osalta kirjoitettu Hiskiin vain vähän: Lapualta ei ollenkaan ja Ylihärmästä vain vuosilta 1816-1850. Kansallisarkiston digitaaliarkistossa on kuitenkin kuvat Ylihärmän muuttaneista peräti vuoteen 1915 asti ja Sukuhistoriallisen yhdistyksen arkiston avoimella puolella ovat Lapuan muuttaneet vuoteen 1884. Jäsenpuolella kuvia on vuoteen 1908. Luetteloiden rakennetta tarkasteltiin lyhyesti Kirkonkirjat-osiossa: Asiakirjaesimerkkejä​.
   
   Sekä Ylihärmästä että Lapualta löytyykin tieto Liisa Hirvelän muutosta. Ylihärmän puolella on uudeksi asuinpaikaksi merkitty vain "Lappo", mutta kuten tavallista on, kohdeseurakunnan puolella Lapualla mainitaan täsmällisemmin Haapakosken Fränti.
   
   Kuva: Liisa Hirvelä Ylihärmän muuttaneissa 7.11.1866.
   
   Kuva: Liisa Hirvelä Lapuan muuttaneissa 14.11.1866.