Amerikan-siirtolaiset

Amerikan-siirtolaisuus

Vaikka suomalaisia muutti Pohjois-Amerikkaan jo aiemminkin, 370 000 suomalaisen siirtolaisen voidaan katsoa synnyttäneen varsinaisen muuttoaallon vuosina 1860-1930. Suurimman aallon aikaan vuosina 1870-1920 puolet siirtolaisista oli kotoisin Vaasan läänin alueelta. Siirtolaiset matkustivat parin viikon matkan laivalla Ruotsin ja Englannin kautta lähinnä New Yorkin Ellis Islandille, Bostoniin ja Quebec'iin, sekä vähemmässä määrin Portlandiin ja Philadelphiaan. Jotkut matkustivat Venäjän tai Saksan satamien kautta. Koska yleensä määränpäässä ei ollut luterilaista seurakuntaa, siirtolaiset jäivät kirjoille suomalaisiin seurakuntiinsa eivätkä ottaneet muuttokirjoja, eikä heitä siksi ole pois muuttaneiden luetteloissa. Rippikirjoissa Amerikkaan muutot mainitaan tavallisesti Am-alkuisella merkinnällä. Alla on esimerkkinä valokuva Alahärmän rippikirjasta 1897-1906, jossa kerrotaan Frans Oskar Loukasmäen muuttaneen Amerikkaan kesällä 1904, ja hänen Hilma-vaimonsa ja alle puolivuotiaan Tyyne Maria -tyttärensä seuranneen vajaan vuoden kuluttua perässä.

 Kuva: Valokuva Alahärmän rippikirjasta 1897-1906 (mikrokortilta)

Ulkomaille muuttoa varten tarvittiin passi, joka hankittiin yleensä lähellä matkustusajankohtaa. Siirtolaisuusinstituutilla on maksullinen siirtolaisrekisteri, josta voi etsiä myönnettyjen passien tietoja. Jos passit löytyvät, on aika varmaa, että henkilö on todella matkustanut, eikä muutto ole jäänyt vain aikeeksi. Tosin joskus matkustettiin myös väärällä passilla.

Kuvat: Loukasmäen perheen passit Siirtolaisuusinstituutin tietokannassa.

Yhdysvaltalaiset väestölaskentaluettelot

Yhdysvaltalaisen sukututkimuksen tärkein aineisto ovat vuodesta 1790 lähtien kymmenen vuoden välein kerätyt väestölaskentaluettelot (census records) eli eräänlaiset henkikirjat, joita edelleen kerätään alueiden välisten demokraattisten valtasuhteiden määrittämistä varten. Ne ovat siis kyselytutkimuksiin perustuvia otoksia kohdealueidensa talouksien asukkaista. Vuodesta 1850 alkaen väestölaskentatiedot alkavat olla sisällöltään sukututkimusta hyödyttäviä. Vuoden 1890 tiedot ovat tuhoutuneet lähes täysin ja vuotta 1940 uudemmat tiedot eivät ole vielä julkisia.

Väestölaskentaluettelossa kussakin taloudessa asuvat henkilöt on järjestetty allekkaisille riveille talouden päähenkilön alle. Luettelossa saman katuosoitealueen taloudet seuraavat toinen toistaan, rivi riviltä ja sivu sivulta. Asukkaista merkityt tiedot vaihtelevat vähän luettelon vuosikerrasta riippuen, mutta sukututkijalle tärkeimpiä tietoja ovat nimi, ikä, sukupuoli, suhde talouden päähenkilöön, syntymäpaikka, aviotieto, maahanmuuttovuosi ja kansalaisuuden saantivuosi.

Väestölaskentaluetteloiden tietoja ja kuvia voi parhaiten hakea FamilySearchin ilmaisella aineistohaulla, jota Tekstihaut kirkonkirjoista​ -osiossa käytettiin rippikirjasivujen etsintään (tunnus: <sensuroitu>, salasana: <sensuroitu>). Siirtolaisia etsittäessä on huomattava, että tulokkaiden nimet sovitettiin englannin kieleen. Etunimille käytettiin yleensä suoria totuttuja vastineita. Juhosta esimerkiksi tuli John ja Oskarista tuli Oskar. Sukunimiä käännettiin parhaan mukaan ilmeisesti lähinnä ääntämisen helppoutta ajatellen. Sukunimestä Mylly saattoi tulla vaikkapa Milli. Alla olevassa esimerkissä Loukasmäen perhe otti vaimon sukunimen Luoma, joka sopi sitenkin, että Loukasmäki oli aikanaan perustettu Luoman maille. Väestönlaskijoille ja varsinkin väestönlaskentaluetteloita puhtaaksi kirjoittaneille vapaaehtoisille suomenkieliset nimet ovat joskus aiheuttaneet ylivoimaisia vaikeuksia. Esimerkiksi nimi Luoma on tulkittu jostain asiakirjasta nimeksi Fromm. Lisäksi ikätiedot ovat olleet totutun epämääräisiä ja ainakin muunnettaessa ikää syntymävuodeksi aikaväli ja tarkkuus venyy kahden vuoden mittaiseksi.

Yllä mainittujen syiden vuoksi hakusanojen valinnassa täytyy olla luova ja epämääräisiinkin osumiin on syytä kiinnittää ainakin sen verran huomiota, että käy varmistamassa kirjoitusasut hakutuloksiin liitetyistä valokuvista. Ihanteellisia ovat tilanteet, joissa henkilön tiedetään muuttaneen usean läheisensä seurassa, jolloin monen yhdessä asuneen ihmisen epätarkkoja tietoja voidaan sovittaa toisiinsa Atlantin toisella puolella, ja hakujakin voidaan tehdä esimerkiksi pariskunnan molempien osapuolten nimillä. Alla on esimerkki, missä haetaan ketä tahansa Suomessa syntynyttä ja Yhdysvalloissa oleskellutta henkilöä, jonka vanhempien nimet olivat "Frans Oskar" ja "Hilma". Pyritään siis löytämään Alahärmän rippikirjassa mainittu Tyyne.

Kuva: Haku, jolla etsitään Frans Oskarin ja Hilman Suomessa syntyneitä lapsia Yhdysvalloista. 

Hakutuloksia tulee aika paljon, mutta niitä selaamalla voi löytää Luoman perheen, jolla on vastauksen mukaan ollut iältään odotuksenmukainen Fyyna-niminen tytär. Vihreällä ympyröity teksti "United States Census, 1920" kertoo, että hakutulos on löydetty vuoden 1920 väestölaskentaluettelosta. Kamerasymbolin kautta aukeavasta alkuperäisen asiakirjan valokuvasta selviää, että kirjoitettu nimi on vallan hyvin voinut olla Tyyna, mikä ei ole enää kaukana Tyynestä. Myös vanhempien iät (37, 36), syntymäpaikat (Finland) ja maahanmuuttovuodet (1904, 1905) sopivat odotuksiin. Tämän alustavan osuman perusteella lisätietoja voi etsiä seuraavaksi vaikkapa Luoma-sukunimellä.

Kuva: Hakutulokset, joista löytyy Frans Oskarin ja Hilman Tyyne-tytär.

Kuva: Kuva alkuperäisestä vuoden 1920 väestölaskentaluettelosta, jossa Fyynaksi tulkittu Tyyne-tytär on vanhempiensa seurassa sukunimellä Luoma.

 Kuva: Uusi haku, jolla etsitään kaikkia henkilöitä, joiden vanhempien nimet ovat Oscar Luoma ja Hilma.

Matkustus- ja maahantulokirjaukset

Suomalaissiirtolaisten tärkeimmät maihinnousupaikat 1900-luvun vaihteessa olivat

  • Ellis Island, New York City, New York, United States,
  • Boston, Suffolk, Massachusetts, United States ja
  • Quebec City, Quebec, Canada.

Maahantulomerkintöjä voi hakea FamilySearchin aineistohaulla asettamalla hakuehtoihin aiemmaksi oleskelupaikaksi (Residence) Suomen (Finland) ja muuksi (Any) paikaksi jonkin satamakaupungeista. Tulokseksi saadaan suomalaisten tietoja laivayhtiöiden matkustajaluetteloista. Aikarajaus vähentää virheosumien määrää. Hakua voi toki ja on syytäkin rajata myös henkilön nimi- ja syntymäaikatiedoilla. Nimien vaihtuminen muuton yhteydessä, kirjoitusasujen suuri vaihtelu ja tietojen epätarkkuus kaikkiaan ovat tavallisia. Kaikki luetteloissa olevat suomalaiset matkustajat eivät välttämättä tule tulosluetteloon esimerkiksi siksi, että heidän lähtöpaikakseen on merkitty Venäjä tai vain jokin suomalainen kunta, jota järjestelmä ei tiedä suomalaiseksi.

Kuva: Hakuehtoja New Yorkin Ellis Islandin kautta vuosina 1902-1905 matkustaneiden löytämiseksi FamilySearchin aineistohaulla.

Haun tulokseksi saadaan osumia laivayhtiöiden matkustajaluetteloista. Henkilön perustietojen lisäksi tulosrivillä näkyy mahdollinen vastaanottajan nimi Relationships-sarakkeessa tunnisteella "muu" (other). Lupaavaa tulosriviä kannattaa tarkastella alkuperäisasiakirjan kuvasta, joka aukeaa kamerasymbolin kautta. Oikeaa riviä voi etsiä sivulta esimerkiksi sukunimen perusteella. Matkustajaa koskevissa tiedoissa saattaa olla esimerkiksi matkustajan ilmoittama matkan määränpää tai vastaanottajan tarkka osoite. Jos matkustaja matkasi jonkun, esimerkiksi kaverin tai sukulaisen, seurassa, heidän tietonsa on hyvinkin saattaneet päätyä luettelossa allekkaisille riveille, mikä sekin saattaa joskus auttaa etsinnöissä.

Kuva: FamilySearchin hakutulosluettelo, jossa on Ellis Islandille vuosina 1902-1905 saapuneita siirtolaisia.

Emil Akrénin tapauksessa selviää, että hän matkusti kahden serkun seurassa siskonsa luo Massachusettsin Quincyyn. Googlea voi käyttää apuna paikannimien tulkinnassa.

Kuva: Emil Akrénin ja seuralaisten tietoja matkustajaluettelossa.