Sukututkimuksen aloittaminen

Lainsäädännöstä

Kuka tahansa saa tutkia sukuja, mutta eläviä ihmisiä tai heidän yksityisyyttään läheisesti sivuavien tietojen kirjaamiseen tai julkaisemiseen täytyy olla lupa.

Tietosuojakuilu

Väestötietojärjestelmässä on hyvät perustiedot suomalaisista ja suomessa asuvista. Järjestelmään tallennettavista tiedoista saa käsityksen käyttämällä Omien tietojen tarkastus -verkkopalvelua. Maistraateilla ja kirkkoherranvirastoilla on myös hyvät tiedot viime vuosisadalla eläneistä. Aloittelevan sukututkijan haaste on elävien ihmisten tietosuojassa, jota pyritään turvaamaan sillä, että sataa vuotta nuoremmat väestökirjanpidon asiakirjat eivät ole vapaassa käytössä. 1700- ja 1800-luvuilla syntyneiden ihmisten tietoihin pääsee paljon helpommin suoraan Internetissä.

"Viranomaisen asiakirjaa ei saa pitää salassa, kun salassapidolle laissa säädetty tai lain nojalla määrätty aika on kulunut tai kun asiakirjan salassa pidettäväksi määrännyt viranomainen on peruuttanut salassapitoa koskevan määräyksen. ... salassapitoaika on 50 vuotta sen henkilön kuolemasta, jota asiakirja koskee tai, jollei tästä ole tietoa, 100 vuotta." -Julkisuuslaki

Sukututkimuksen aloittamisvaiheen sisältö on käytännössä tietojen keräämistä tältä ajanjaksolta, jolla tietojen saatavuutta on merkittävästi rajoitettu.

Aiempien sukututkimusten etsiminen

Ensimmäisenä on syytä selvittää, onko mielenkiinnon kohteena olevaa sukua tutkittu jo. Ainakin ilmaiset Family Search ja Google kannattaa tarkistaa hakemalla tietoja suvun tunnetun jäsenen nimillä ja syntymä- ja kuolinvuosilla. Google saattaa antaa vastaukseksi linkkejä maksullisiin järjestelmiin, mutta yleensä näilläkin hakutuloksilla on ainakin vihjearvoa, vaikkei maksavaksi asiakkaaksi suin päin ryhtyisikään. Osa MyHeritagen sukupuista on ylläpitäjän valinnan mukaan vapaasti kaikkien käytettävissä, mutta oikean puun löytäminen Googlella voi olla joskus hankalaa. Kauhavalaisen sukututkimuksen konkarin Esa Aron kokoamassa MyHeritage-puussa on 90000 ilmeisesti lähinnä härmänmaalaista henkilöä. Tietoja voi myös kysellä keskustelufoorumeilla ja Facebook-ryhmissä. Painettuja sukututkimuksia voi etsiä vaikkapa kirjastoista tai tarkemmin asiasanaistetusta Sukututkimusseuran kirjastotietokannasta.

Viralliset keinot tuoreiden tietojen hankkimiseen

Yksittäisestä henkilöstä voi tilata yksinkertaisen tai sukuselvitysmuotoisen maksullisen virkatodistuksen siitä seurakunnasta tai maistraatista, jossa hän on ollut kirjoilla. Maistraatille hakemuksen voi tehdä verkossa. Lähialueiden rekisterinpitäjiä ovat siis Lapuan tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherranvirasto ja Kauhavan alueseurakunnan kirkkoherranvirasto. (Päivitys 13.12.2018: Kauhavan alueen eri seurakuntatoimistojen aineistot on siis siirretty kirkkoherranvirastoon.)

Kirkkoherranvirastoilla on mahdollisuus määrittelemillään sopimusehdoilla sallia sukututkijalle myös sataa vuotta nuorempien väestörekisteritietojensa (kirkonkirjojen) omatoiminen tutkimus, mutta tilanne on siis seurakuntakohtainen ja toisinaan myös neuvottelutaidoista riippuva. Kauhavan seurakunnan tutkijahuoneessa on asiakirjoja jopa vuoteen 1930 saakka. Kirkonkirjojen tutkimiseen palataan tulevissa luvuissa. Myös Arkistolaitos voi myöntää hakemuksesta tutkijalle mahdollisuuden tutkia hallussaan olevia ei-julkisia asiakirjoja, siis esimerkiksi joidenkin rippikirjojen jäljenteitä, tutkijasaleissaan Kansallisarkistossa ja maakunta-arkistoissa.

Hautakivet

Hautakivet ovat erinomaisia tietolähteitä. Niistä saa tietoja syntymä- ja kuolinajoista, puolisoista ja lapsista, sekä tietenkin hautauspaikasta. Kivet on asetettu julkisesti nähtäville ja niiden tarkoittamat henkilöt ovat kuolleita, joten periaatteessa yksityisyyttä koskevat säädökset eivät haittaa niiden käyttöä. Tietosuojavaltuutettu kyseenalaisti vuonna 2006 Suomen Sukututkimusseuran menettelyn, jossa se keräsi hautakivistä valokuvia tietokannaksi verkkoon, mutta Helsingin hallinto-oikeuden myöhempi päätös (8.12.2009 09/1083/2) vastaavassa asiassa oli, ettei hautamuistomerkkeihin tule soveltaa henkilötietolakia. Nykyisin seuran hautakivitietokanta on suljetulla jäsensivustolla, mutta sopivalla Google-haulla kuvia löytää edelleen:

haudat selaus3 "sukunimi etunimi"

Kuvia Facebookissa

Kuvia hautakivistä on myös Facebook-ryhmässä Suomen kirkkoja ja hautausmaita ryhmiteltyinä kansioihin. Kuvia pääsee katselemaan vasta kirjauduttuaan Facebookiin ja liityttyään mainittuun ryhmään. Ryhmän kuvista on julkaistu hakemisto. Alla on luettelona linkkejä joihinkin lähialueiden hautausmaiden kuvakansioihin.
Hautausmailla on tietenkin mahdollista myös vierailla ihan itse. Jos oikea kivi löytyy, kuva kannattaa ottaa talteen.

Muita tietolähteitä

Lähteet

Harjoituksia

  • Etsi Googlella Juho Felix Ojanperän ja puolisonsa Hilman hautakivi.
  • Etsi Kansalliskirjaston sanomalehtiarkistosta Nikolai Uiton ja Johanna Rajasaaren kihlautumisilmoitus.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä